MM kirjoitti:Ohjelmassa viitataan jopa oikeistovallankaappauksen mahdollisuuteen murhan motiivina ja Mannerheimin osallisuuteen ko. hankkeessa. Asiasta etukäteen parturissa hölöttänyt sisäpiiriläinen löytyi jo seuraavana aamuna mielisairaalasta.
Lisäksi tuodaan esille, että asian tutkiminen oikeuslaitoksessa lopetettiin Lapuan liikkeen hengessä, koska esille olisi voinut tulla arkaluontoisi kytkentöjä.
Ritavuoren murha 2.1922 ei ainakaan näytä päättäneen tai aloittaneen minkäänlaista kehityskulkua. Vennolan hallitusten sisäministerinä olleella Ritavuorella näyttää olleen laajalti vastustajia, kuten Edistyspuolueen presidentiksi valitulla K.J.Ståhlbergilläkin.
Murhaaja Tandefelt
on yle-ohjelman mukaan hieman ennen vankilasta vapautumistaan syyttänyt paria henkilöä ja suljettu loppuiäkseen mielisairaalaan.
Lapuanliikkeeseen
itsenäisyyden alkuvuodet näyttää yhdistävän Ståhlbergin kyyditys 1930 ja ehkä Vennolan hallitusten välisenä aikana ollut pääministeri Rafael Erich, jonka veli loikkasi 1920-luvulla KOK:sta SDP:hen ja Mikko Erich piti 27.2.1932 puheen Mäntsälän Ohkolan työväentalolla 4-500:n lapualaisen jo keräännyttyä muutaman päivän kuluttua päättyneeseen kapinaansa.
Lähinnä heimoaktivistit lienevät kutsuneet Tarton rauhaa häpeärauhaksi?
Itärajan takanakin kapinoitiin Kronstadtissa keväällä 1921 ja Suomeen pakeni noin 8000 jäätä pitkin.
Ehkäpä Kronstadtin kapina on ollut osavaikuttajana kapinaan 1921-1922 Itä-Karjalassa, Yleisvenäläisen keskuskomitean ( M.Kalinin, A.Jenukidze ) 8.6.1920 päätöksellä luodussa "Karjalan työkansan kommuunissa?
Karjala-Muurmannin alueen sotilasvallankumouksellisen komitean päiväkäskystä nro 1.
mm.:
"Kronstadtin kapinoitsijat ja valkosuomalaiset lahtarit, nuo valkoisten kapitalistien kätyrit ja rosvot ovat maantierosvojen tavalla tuhottava."
Puheenjohtaja Gylling, sihteeri Jutshjev ;vuosi 1921,
http://heninen.net/kapina/order_f.htm mutta mikä lienee tarkempi päiväys?
Aki Aunala
12.2012 kirjoittaa
http://www.ennenjanyt.net/?p=643 Verilammikoita ja propagandaa -karjalan kapina 1921 - 1922 Työkansan kommuunin olosuhteista. Pakolaisia tuli Suomeen noin 11 000 ja he lienevät myöskin jääneet?
Kronstadtin pakolaisista kirjoitetaan jääneen Suomeen n. 2000, osa jatkoi eteenpäin ja osa palasi.
lis.: "Rajarauhansopimuksia" sanotaan joissakin lähteissä solmitun ainakin kolme, montakohan niitä Tarton rauhan jälkeen solmittiin?
Tässä
ennen Neuvostoliiton perustamista Helsingissä kesäkuussa 1922
http://heninen.net/sopimus/1922_f.htm valtuutettujen tasolla solmitussa sopimuksessa lisäpöytäkirjoineen ei näytä olevan H.Ritavuoren seuraajaa allekirjoittajien joukossa, eikä neuvostovaltuutettujen puolella Edvard Gyllingin nimeä.
lis.: Eero Elfvengren - Einar P. Laidinen, Vakoilua itärajan takana Yleisesikunnan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1918 - 1939, Minerva 2012
E.P.Laidinen ( ex. KGB-upseeri ) s. 154: "...Karjalan ja Murmanskin vallankumouksellinen komitea, johon kuuluivat: E. Gylling, Karjalan rintaman komentaja A.Sedjakin, Tshekan erikoisvaltuutettu V.Daube ja Karjalan toimeenpanevan komitean sihteeri N. Jushijev." "Yleisvenäläinen erityiskomissio osallistui aseellisen Karjalan työkansan kommuunin alueella tapahtuneen aseellisen kapinan likvidointiin, 7.12.1921 mennessä alueelle perustettiin .... rosvousta vastaan taisteleva Karjalan hallinto. ( PP Vtseka PVO )
Hallinnon ensimmäiseksi johtajaksi tuli Valdemar Daube. Hän oli aiemmin toiminut Turkmenistanin rintaman, Suomen vastaisen rajavartioston ja 7.A:n erityisosaston johtajana. Maaliskuussa 1921 Daube oli määrätty Petrogradin sotilaspiirin erityisosaston johtajaksi. Hän matkusti 19.1.1922 takaisin Petrogradiin ja hänen seuraajakseen tuli I.D.Kashirin."
1921 - 1922
kapinaa / kansannousua Laidinen nimittää "Karavantjura´ksi", karjalaisten omatoimiseksi vastarintaliikkeeksi. Kapinoita näyttää olleen aiemminkin ja "Vuosina 1918-1920 Aunuksen kuvernementissä toimi kolme erikoispalvelua, ensimmäisenä niistä perustettiin Tseka. V.M.Kudzijev ryhtyi 26.10.1917 perustamaan paikallisia valtionelimiä."
"Aunus kapinoi 11.6.1918, 4.7.1918 kapina syttyi Vytegrassa, keväällä ja kesällä 1918 levottomuuksia oli Petroskoin ja Puutoisen kihlakunnissa. Tammikuussa 1919 Puutoinen kapinoi jälleen, touko-kesäkuussa kapinat alkoivat Rimskojen kylässä, Sungun ja Tolvojan kihlakunnissa."
"Tsekan
asetuksella perustettiin 19.4.1918 Aunuksen kuvernementin Tsheka eli Gubtseka." (s.68.) "Syyskuussa 1918 "Punainen terrori" -nimisen asetuksen seurauksena perustettiin kolme keskitysleiriä."
Veikko Palvo