Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta
Laitos: Historiatieteen laitos
Oppiaine: Yleinen historia
Tekijä: NIEMI,MARKO
Tutkielman nimi: "Wissenschaftliches Organ der Deutschen Gesellschaft für Rassenhygiene": Archiv für Rassen- und Gesellschafts-Biologie ja Saksan rotuhygieeninen liike vuosina 1904-1932
Sivumäärä: 126 s. + 37 liites.
URL: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01258.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat:
Saksan rotuhygieeninen liike syntyi 1800-luvun lopulla darvinismin käynnistämän tieteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun murroksen jälkimainingeissa. Saksalaisen rotuhygienian isä oli Alfred Ploetz, joka kehitti uutta perinnöllisyyden lainalaisuuksien yhteiskunnallista sovellusta kuvaamaan käsitteen 'Rassenhygiene', rotuhygienia. Tieteellisen rotuhygienian institutionalisoituminen käynnistyi Saksassa Ploetzin johdolla 1900-luvun alkuvuosina. Saksan rotuhygieeninen yhdistys perustettiin vuonna 1905, mutta jo edellisenä vuonna 1904 oli aloittanut ilmestymisensä Ploetzin perustama alan tärkeimmäksi tieteelliseksi julkaisuksi kohonnut Archiv für Rassen- und Gesellschafts-Biologie. Julkaisun ja rotuhygieenisen yhdistyksen side oli alusta lähtien saumaton. Vuodesta 1922 lähtien Archiv oli nimiösivunsa mukaisesti yhdistyksen virallinen tieteellinen ääni.
Tämän tutkielman kohteena ja aineistona on julkaisu Archiv für Rassen- und Gesellschafts-Biologie. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen kuva Saksan rotuhygieenisestä liikkeestä, rotuhygieenisestä ajattelusta ja logiikasta liikkeen taustalla sekä rotuhygieenisestä toiminnasta välittyy Archivin sivuilta ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932. Tutkimuskysymykseni ovat: Millainen julkaisu Archiv oli? Ketkä siihen kirjoittivat? Mistä ja miten julkaisussa kirjoitettiin? Nämä kysymykset peilautuvat tutkielmassa edelleen saksalaisen rotuhygienialiikkeen tarkasteluun.
Ongelmia lähestytään sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusotteen kautta. Archivista muodostetaan ensin yleiskuva määrällisin menetelmin, minkä jälkeen tuloksia syvennetään laadullisen analyysin keinoin. Siten myös työn rakenne jakautuu kahteen jaksoon: ensimmäisessä osassa käsitellään Archivin historiaa sekä tarkastellaan julkaisun kirjoittajia ja julkaistuja artikkeleita muun muassa tilastollisesti; toisessa osassa tarkastellaan Archivin sisältöjä ja rotuhygieenistä keskustelua yhden artikkeliteeman, väestöpoliittisten kirjoitusten kautta.
Ploetzin Archiville asettamat tavoitteet liittyivät ennen muuta rotuhygienian tieteellistämiseen. Julkaistut artikkelit olivat luonteeltaan, kieleltään ja esitystavaltaan voimakkaan tieteellisiä. Valtaosa julkaisun kirjoittajista edusti Saksan akateemista eliittiä yliopistollisine oppiarvoineen ja asemineen tosin julkaisun vaikutusvaltaisuus ulottui Saksan valtakunnan rajojen yli. Archiv oli siten ennen kaikkea rotuhygieenisen liikkeen ja sitä lähellä olevien tahojen sisäinen foorumi, ei tarkoitettu joidenkin populaarien julkaisujen tavoin levittämään liikkeen ideologiaa laajemmalti yhteiskuntaan.
Erityisesti Archivin alkuvaiheissa julkaistujen tekstien joukossa oli hyvin kirjavasti artikkeleita eri aloilta painopisteen pysytellessä kuitenkin lääketieteen, erityisesti perinnöllisyystieteen puolella. Niin ikään julkaistujen artikkeleiden kirjoittajista enemmistö oli lääketieteen tai siihen sidoksissa olevien alojen edustajia. Lääketieteen edustajien osuus Archivissa julkaistujen artikkeleiden kirjoittajista kasvoi entisestään ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja 1920-luvun alussa, jolloin myös rotuhygieeninen liike ajautui lääketieteilijöiden hallintaan, julkaisun artikkelit olivat lähes yksinomaan lääketieteilijöiden kirjoittamia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Archivin kirjoittajat olivat miehiä. Artikkeleissa tämä näkyi muun muassa huomattavan maskuliinisina ja patriarkaalisina näkemyksinä suhtautumisessa naisten asemaan, rooliin ja tehtäviin yhteiskunnassa.
Vuosina 1904-1932 Archivissa julkaistuista artikkeleista lukumääräisesti eniten käsitteli degeneraatiotematiikkaa, ja kutakuinkin yhtä paljon kirjoitettiin väestöpolitiikasta. Kun suurin osa kirjoituksista käsitteli havaittuja ongelmia, muun muassa hupenevan väestönkasvun uhkaa tai väestön laatuisuuden heikentymistä, jäi suoranaisten vastausten esittäminen havaittuihin ongelmiin artikkeleissa sangen vähäiseksi. Väestöpoliittisia artikkeleita julkaistiin yksittäisistä vuosikerroista eniten ensimmäisten sotavuosien aikana, vuosien 1914-1915 niteessä. Selvä murros väestöpoliittisessa kirjoittelussa tapahtui juuri ensimmäisen maailmansodan vuosina: siihen asti hallinnut määrällinen väestöpolitiikka menetti asemansa laadulliselle, joka hallitsi väestöpoliittista kirjoittelua ainakin 1930-luvun alkuun saakka.
Väestöpoliittinen huoli syntyvyyden alenemisesta osoittautui todelliseksi erityisesti 1900-luvun alkuvuosina, kun aihetta alettiin tutkia entistä tarkemmin. Archivin sivuille voimakkaana kantautunut huuto lapsilukujen kasvattamisen puolesta ei kuitenkaan ollut ainoa tapa, jolla väestökysymykseen suhtauduttiin. Myös vastakkaiset näkemykset Saksan väestöpoliittisesta suunnasta löysivät paikkansa Archivin sivuilta, mutta ne eivät horjuttaneet rotuhygieenisiä diskursseja niiden hegemonisesta asemasta.
Saksassa väestön määrän nostamisen tavoite liittyi kiinteästi kysymykseen väestön laadusta. Kun Archivissa kirjoitettiin Saksan väestönkehityksestä tai väestöpoliittisesta tilanteesta, ei artikkeleissa useinkaan kyetty tai edes haluttu erottaa määrällistä ja laadullista väestöpolitiikkaa toisistaan: väestön kokonaismäärää haluttiin nostaa, ja lisäyksen oli tapahduttava juuri hyvälaatuisena väestönä. Näytti nimittäin siltä, että ne väestönosat, joita pidettiin kansakunnan kannalta vähemmän arvokkaina, lisääntyivät eniten, kun taas perimäainekseltaan parhaat lisääntyivät vähemmän kuin vähempiarvoiset.
Ensimmäinen maailmansota radikalisoi rotuhygieniaa. Sodan jälkeen rotuhygieenikot olivat vakuuttuneita sen kontraselektiivisestä vaikutuksesta: kun sodassa kalleimman uhrin olivat antaneet perimältään laadukkaimmat, hoivattiin kotirintamalla samanaikaisesti vähemmän laadukasta väestöä. Tämä heijastui laajalti tieteelliseen keskusteluun Archivissa, jonka väestöpoliittisten kirjoitusten sävyt tiukkenivat 1920-luvun kuluessa entisestään. Kun ainoastaan hyvälaatuisten lisääntymisen rohkaiseminen ei vaikuttanut tarpeeksi tehokkaalta, esitettiin, että perimältään vähempiarvoisia voitaisiin estää hankkimasta jälkeläisiä ja lisääntyä, jos tämä olisi koko kansakunnan edun mukaista.
Rotuhygieenisen liikkeen on katsottu politisoituneen viimeistään 1920-luvun kuluessa. Vaikka rotuhygieenikoiden poliittinen tietoisuus olisikin lisääntynyt 1920-luvun vuosina, ei se silti sellaisenaan merkitse suoraa vastausta kysymykseen, kuinka poliittisesti sävyttynyttä tiede tuolloin oli. Rotuhygienian kohdalla vaikutukset kulkivat suoraan poliittiselta vallalta tiedeyhteisöön varsin harvoin; pikemminkin ne levisit aaltona tiedeyhteisön sisällä sekä tiedeyhteisöltä julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lopulta vasta vuosien kuluttua poliittisille päätöksentekijöille ja toimeenpanokoneistolle. Tämä on selvästi havaittavissa Archivissa käsitellyissä väestöpoliittisissa kysymyksissä tai keskustelussa vähempiarvoisten muodostamasta taakasta: teemat siirtyivät poliittiselle agendalle vasta, kun niistä oli tiedeyhteisön sisällä ehditty keskustella vuosia.
Asiasanat: eugeniikka, historia, Saksa