Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta
Laitos: Historiatieteen laitos
Oppiaine: Suomen historia
Tekijä: POLLARI,MIKKO
Tutkielman nimi: Kansan parhaaksi. Eino Leinon Sunnuntai-lehden sivistyneistö- ja kansakuva 1915 - 1918
Sivumäärä: 112 s.
URL: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01345.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat:
Tutkielma käsittelee Suomen sivistyneistön historiaa Sunnuntai-lehden kautta. Tutkimuksen pääkysymys on, millainen oli Sunnuntai-lehden käsitys sivistyneistöstä, kansasta ja niiden välisestä suhteesta vuosien 1915 - 1918 Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan aihepiirien mukaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sitä, millainen oli Sunnuntain sivuilta välittyvä maailmankuva ja mitä olivat sen keskeisimmät käsitteet. Toisessa osassa selvitetään, millaisena Sunnuntai näki oman roolinsa sivistyskeskustelussa ja miten kirjoittajien maailmankuva näkyi heidän käsityksessään yhteiskunnasta ja siinä vaikuttavista ryhmistä. Kolmannessa osassa tutkitaan, miten vuosien 1917 ja 1918 kokemukset vaikuttivat lehden maailmankuvaan ja sen käsitykseen kansakunnan luonteesta. Tutkielman pääaineistona ovat Sunnuntai-lehden pääkirjoitukset.
Eino Leinon päätoimittama Sunnuntai-lehti oli vuosina 1915 - 1918 ilmestynyt puolueeton kulttuurilehti, jonka tarkoitus oli esitellä lukijoilleen monipuolisesti taidetta, aatteita ja tieteen uusimpia saavutuksia. Lehden pyrkimys oli kerätä eri katsantokantojen edustajia sivuilleen keskustelemaan suvaitsevaisuuden hengessä ja vähentää yhteiskunnan eri ryhmien välisiä erimielisyyksiä.
Sunnuntain ilmestymisaika oli Suomelle mullistusten aikaa. Tsaarin vallan kaatuminen sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissotaan. Samalla yhteiskunnan sisällä oli käynnissä hitaampi muutos kansalaisyhteiskunnan synty. Kansan aktivoituminen oli ristiriidassa sivistyneistön perinteisen passiivisen kansakuvan kanssa ja pakotti sivistyneistön määrittelemään identiteettinsä ja suhteensa kansaan uudelleen. Sunnuntain kirjoittajien maailmankuvan pääkäsitteitä olivat sivistys ja kansallinen yhtenäisyys. Lehdessä esiintyvä sivistyskäsitys oli edistyksellinen ja liberaali ja se kehotti lukijoitaan kyseenalaistamaan rohkeasti perinteiset käsitykset. Samalla Sunnuntai korosti inhimillisten arvojen merkitystä kehityksen ohjaajina. Sivistyksen ja kansallisen yhtenäisyyden edistämisen päämääränä oli kansan menestys.
Sunnuntain rooli ajan sivistyskeskustelussa oli haastaa valtaapitävän sivistyneistön taantumuksellinen kansansivistys, joka nähtiin kansan kehitystä hidastavana voimana. Sunnuntain piti suojella henkistä ja sivistykselle altista kansaa vahingollisilta vaikutteilta ja osoittaa sille sen oman kansanluonteen mukaisen sivistyksen arvo. Kansa oli Sunnuntaille passiivista ja kykenemätöntä itse ohjaamaan kohtaloaan. Sivistyneistö oli se kansanosa, joka määräsi kansakunnan suunnasta. Siksi se oli myös Sunnuntain kritiikin maalitaulu.
Vuoden 1917 levottomuudet ja kansalaissota vahvistivat Sunnuntain henkiselle sivistykselle pohjautuvaa maailmankuvaa. Lehti alkoi sovinnon rakentamisen heti sodan päätyttyä. Se näki sodan syynä materialismin, josta luopuminen oli uuden kansakunnan rakentamisen edellytys. Sota oli lopulta toteuttanut kansan yhtenäisyyden osoittamalla koko kansan kelvottomuuden. Uusi kansakunta voitaisiin rakentaa henkisten, kansan luonteelle ominaisten arvojen pohjalta.
Asiasanat: kulttuurihistoria, kulttuurilehdet, sitoutumattomat lehdet, sivistyneistö, älymystö, kansalaissota, maailmankuva