Pro gradu etnisestä segregaatiosta Helsingissä 1992-2005

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ
on nyt luettavissa E-thesis-palvelun verkkosivuilla:

Katja Vilkama: Asuntopolitiikka ja vieraskielisen väestön alueellinen
keskittyminen Helsingissä vuosina 1992-2005.
(Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos,
syyskuu 2006)
URL: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ma ... g/vilkama/

Otteita opinnäytteen tiivistelmästä:

"Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingin maahanmuuttaja-
taustaisen väestön alueellista keskittymistä vuosina 1992–2005 ja
tarkastella erityisesti Helsingin asuntopoliittisten toimenpiteiden
vaikutusta kehitykseen. Samalla tarkasteltiin Helsingin kaupungin
poliittisista linjauksista välittyvää kuvaa etniseen segregaatioon
suhtautumisesta. Maahanmuuttajataustaisuuden määrittelijänä
käytettiin tutkimuksessa vieraskielisyyttä."

"Helsingin asuntopolitiikka on vahvasti hajauttamiseen pyrkivää. Etninen
segregaatio nähdään kaupungin asunto- ja ulkomaalaispoliittisissa
ohjelmissa uhkaavana, joskin etnisten vähemmistöjen keskinäisen tuen
merkitys tiedostetaan, eikä pieniä keskittymiä pidetä tästä syystä
haitallisena. Hajauttamispyrkimyksestä huolimatta vieraskielinen väestö
on Helsingissä painottunut voimakkaasti kaupungin itäisiin ja koillisiin osiin
sekä Luoteis-Helsinkiin. Alueellisessa keskittymisessä näkyvä malli syntyi
heti 1990-luvun alussa maahanmuuton vilkastuttua. Helsinkiin muuttaneet
maahanmuuttajat ohjautuivat asumaan alueille, joilla kaupungin
vuokra-asuntoja oli helposti saatavilla. Kaupungin asuntopoliittiset
toimenpiteet, erityisesti uustuotantoalueiden ja arava-asuntojen sijainti
sekä kaupungin asunnonjakokäytännöt vaikuttivat olennaisesti
vieraskielisen väestön alueelliseen sijoittumiseen 1990-luvulla. Myös
Suomen harjoittama pakolais- ja paluumuuttopolitiikka on vaikuttanut
kehityksen taustalla."

"2000-luvulla samat maahanmuuttajien asuinalueina 1990-luvun alussa
korostuneet alueet ovat edelleen vieraskielisen väestön tyypillisimpiä
asuinalueita. Vieraskielisen väestön keskittyminen on jatkunut, vaikka
samalla on tapahtunut myös jonkinasteista alueellista tasoittumista.
Uusille alueille levittäytyminen on pääasiassa suuntautunut itäisen ja
koillisen Helsingin sisällä tai niiden läheisyydessä sijaitseville alueille.
Kantaväestön muuttoliike ja asuntomarkkinoiden muutokset näyttäisivät
nousseen asuntopolitiikan rinnalle olennaisina Helsingin etniseen
eriytymiseen 2000-luvulla vaikuttaneina tekijöinä."

"Etninen segregaatio näyttäytyy Helsingissä toistaiseksi kaupungin
harjoittamasta sosiaaliseen sekoittamiseen pyrkivästä asuntopolitiikasta
johtuen kortteli- ja kiinteistökohtaisena. Selkeinä maahanmuuttaja-
taustaisen väestön keskittyminä erottuvien kiinteistöjen määrä on
Helsingissä koko asuntokantaan suhteutettuna hyvin pieni. Määrä on
kuitenkin kaksinkertaistunut vuosina 1996–2002. Maahanmuuttaja-
taustaisen väestön keskittyminen koskee Helsingissä pääasiassa
kaupungin vuokra-asuntosektoria. Ero aravakiinteistöjen ja
asunto-osakeyhtiöiden omistamien talojen kesken on huomattava."