Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta
Laitos: Historiatieteen laitos
Oppiaine: Suomen historia
Tekijä: KIVIRANTA,ELINA
Tutkielman nimi: "Tervetuloa sorretut siskot, tänne joukkoomme joutukaa" - kansanedustaja Alma Jokisen tie Tampereen Amurista punapakolaiseksi Neuvosto-Venäjälle
Sivumäärä: 121 s.
URL: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01298.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat:
Tutkimus on ensimmäisen tamperelaissyntyisen kansanedustajan Alma Jokisen (os. Malander) elämäkerta. Hän syntyi vuonna 1882 Tampereella ja liittyi jo koulutyttönä raittiusseuraan. Mentyään mukaan työelämään hän havahtui niihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joita yhä radikalisoituvammassa työväenliikkeessä käsiteltiin. Alman tie työväenyhdistysaktiiviksi kävi yhdistyksen puhuja- ja keskusteluseuran kautta. Valtakunnalliseen politiikkaan hän meni mukaan käytyään sosialidemokraattisen puoluehallinnon järjestämän agitaatiokurssin alkuvuodesta 1903. Suurlakko ja sen aikaansaama äänioikeusreformi vuonna 1905 oli käännekohta koko työväenliikkeelle. Etenkin työläisnaiset kokivat olevansa uuden ajan alussa, sillä vuosien taistelun jälkeen heille oli annettu mahdollisuus vaikuttaa. Alma Jokinen toimi sosialidemokraattien kansanedustajana vuosina 1908-18. Hävityn kansalaissodan jälkeen hän pakeni monen muun entisen kansanedustajatoverinsa tavoin perheineen Neuvosto-Venäjälle. Melko pian pakolaiselämän alettua hänestä tuli leski ja kolmen lapsen yksinhuoltaja, sillä hänen puolisonsa Väinö Jokinen oli yksi Kuusisen klubin murhissa ammutuista vuonna 1920. Alma säästyi 1930-luvun puhdistusvainoilta, mutta moni hänen tovereistaan kuoli tai katosi. Hän itse kuoli ilmeisesti juuri ennen toisen maailmansodan alkua Petroskoissa, Neuvosto-Karjalassa.
Tutkimuksen aineistona on käytetty niitä arkistolähteitä, joista on voinut löytää merkintöjä Alma Jokisesta, sekä hänen läheisistään, kuten kirkonkirjoista ja osoiteluetteloista. Yhdistysten kokouspöytäkirjoja, sanomalehtiartikkeleja, sekä valtiopäiväasiakirjoja on käytetty Alman oman äänen esiin nostamiseen. Näitä aineistoja lukemalla on voinut saada myös hyvän kuvan niistä ajankohtaisista aiheista, jotka työväenluokkaa, ja etenkin sen naisedustajia puhuttivat. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi tässä tutkimuksessa on käytetty runsaasti muistelmatietoa, jonka avulla on pyritty tuomaan esiin niitä tunnelmia, joita aikalaisilla oli kokemuksistaan.
Alma Jokisen elämänkaari kuvastaa hyvin niitä muutoksia, joiden pyörteisiin viime vuosisadan vaihteessa eläneet työläisnaiset joutuivat. Perinteinen perhemalli mieselättäjyyksineen vaihtui aktiiviseksi yhdistystoiminnaksi ja naiset pääsivät politiikanteossa mukaan jopa valtakunnan ykköspaikoille. Luokkaviha puhkesi Kansalaissodaksi ja hävinneistä tehtiin syntipukkeja. Unelma tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ei toteutunut edes rajan takana, vaan siellä odotti uusi vaino.
Tässä tutkimuksessa on etsitty Alma Jokisen tarinan avulla ihmistä ja etenkin naista tytärtä, ystävää, työtoveria, puolisoa ja äitiä, tuntevaa yksilöä -historian tapahtumien pyörteistä. Alman tarinan avulla aikaansa edellä olleet uudistushenkiset naiset saivat kasvot.