Tässä keskustelussa ei tietenkään ole ollut kyse aidosta historiantutkimuksesta, vaan tiettyjen vaatimusten mukaisista ”tutkimustuloksista” ja niiden kiistämisestä yhtä lailla muilla kuin tieteellisillä perusteilla.

Jo sana ”fasistisuus” kertoo paljon. Sehän on ennen muuta Neuvostoliiton käyttämä ...

Viittauksin varustettu Wikipedian artikkeli ei periaatteessa ole yhtään sen enempää fiktiota kuin vastaavasti tehty tieteellinen tutkielma.


Wikipedia-sivulle voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, eikä mikään sivu ole kenenkään ihmisen nimissä. Tyypillisesti sivulla on eri ihmisten eri ...

Siinä vaiheessa kun puolueet lakkautettiin, oikeusvaltioperiaatetta oli jo jonkin aikaa sitten lakattu de facto noudattamasta Saksassa. On vaikea nähdä, miten puolueet olisivat voineet yrittää jatkaa toimintaansa tilanteessa, jossa kaikki oppositiopuolueiden kansanedustajatkaan eivät uskaltaneet ...

Sasropakis kirjoitti: ↑

23.06.19 17:41

Englanninkielisen Wikipedian artikkelit tuovat ehkä lisävalaistusta asiaan

Jos siinä on viitteitä, jotka perustelevat esitettyä kuvausta, kannattaa viitata kyseisiin viitteisiin ja lainata niistä olennainen. Jos ei ole, ”artikkelia” kannattaa käsitellä fiktiona.

Benjamin Carter Hett: Demokratian kuolema. Kuinka Hitler nousi valtaan (WSOY 2019, 372 s.)


Olen lukenut suomennoksen nyt, mutta vain kerran ja siten paljon huonommin kuin suomentaja on joutunut lukenut alkuteoksen. Silti minun on vaikea nähdä sitä kovin selittävänä ja käydä uuteen lukemiseen ...

Arviosi voi hyvin olla oikea. Poikkeuslaista ei kai kukaan pitänyt, mutta se koettiin pienemmäksi pahaksi kuin muut vaihtoehdot.

Mieleen tulee kuitenkin kysyä, että jos esimerkiksi pääministeri, puolustusministeri, puolustusvoimien komentaja ja tasavallan presidentti kenellekään muulle mitään ...

Taannehtiva erikoislaki sotasyyllisyyskysymyksessä vuonna 1946 vaiko yritys muuntaa voimassaolevia Suomen lakeja sopiviksi taisi olla kysymyksesi?


Onko sinulla vaikeuksia lukea kysymystäni, kun näytät olevan siitä kovin epävarma? Kysymyksen ydin on kyllä edelleen mukana tuolla otsikossa ...

On jotensakin erikoista selitellä poliittista näytösoikeudenkäyntiä 1946 ja poliittisia näytösoikeudenkäyntejä 1947 voimassa olleiden väliaikaisten (vajaa 4 kk ja vajaa vuosi 1947 ) taannehtivien lakien perusteilla lakipykälillä.


En osaa kertoa, miten absurdilta tuntuu pitkä kommentti, jossa ei ...

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006081465.html

Mielenkiintoinen artikkeli löytyi tuolta Helsingin Sanomista, mitä mielipiteitä aiheesta?


Otsikko ei vastaa sisältöä. Sisällössä ei enimmäkseen puhuta siirtomaista.

Tällaiset yleiset kysymykset ovat enimmäkseen viihteellisiä ja huonoa ...

Ei Suomen oikeuslaitoksella olisi ollut todellista eikä edes muodollista tuomiovaltaa Neuvostoliiton viranomaisten toimintaan, Absurdeissakin ajatuksissa pitäisi olla jotain jä˔rkeä

Arviosi voi hyvin olla oikea. Poikkeuslaista ei kai kukaan pitänyt, mutta se koettiin pienemmäksi pahaksi kuin muut vaihtoehdot.

Mieleen tulee kuitenkin kysyä, että jos esimerkiksi pääministeri, puolustusministeri, puolustusvoimien komentaja ja tasavallan presidentti kenellekään muulle mitään ...

Ei Korkeimpaan oikeuteen olisi voitu noin vain nimittää uusia jäseniä, koska virkamiesten erottamattomuus oli Suonessa pyhä periaate sortovuosista alkaen.


”Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen määrä oikeusneuvoksia”, sanottiin hallitusmuodossa. Siihen olisi siis voitu nimittää ...

Emma-Liisa kirjoitti: ↑

08.04.19 21:53

Hitler sai neljäksi vuodeksi diktaattorin valtuudet, joista hän ei enää luopunut.

Tuo on juuri se asia, josta kysyin. Valtiopäivät antoivat laajat valtuudet valtakunnanhallitukselle, mutta NSDAP oli siinä vähemmistössä. Miten Hitler muutti tilanteen sellaiseksi, että hän oli yksinvaltias Johtaja?

Niin kuin juuri se Muurmannin radan katkaiseminen, johon eivät sitten suomalaiset ryhtyneet, vaikka sitä kai useampaankin kertaan harkitttin. Toinen tällainen juttu on sitten tämä Leningradin piiritys. Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että siihen suomalaiset toisaalta osallistuivat, toisaalta taas ...

Toteutuneessa historia Suomi osallistui Leningradin saartoon. Ei ole ihme, että tämä asia mainitaan venäläisissä kuvauksissa.





Miksiköhän lainasit viestistäni tuon osuuden, kun sinulla ei kuitenkaan ole mitään sanomista sen sisällöstä taikka muutenkaan siitä, mitä keskustelu koskee? Täällä ...