tietysti kysyä johtiko kieltäminen sitten siihen että maan alla toiminut, Itä-Saksan rahoittama KPD muodostui radikaalien toimintakentäksi ja osaltaan vaikutti äärimmäisiin ilmiöihin 1970-luvulla. Tuskin tätä edes tarvitsee kysyä. Sitä sen sijaan voi kysyä johtiko kommunistisen puolueen kieltäminen...
Henkiseltä ilmapiiriltään Suomi ei ehkä aivan mahdottomasti vielä 1950-luvullakaan poikennut esim. Saksasta, missä kommunistipuolue kiellettiin 1956 vuosia jatkuneiden repressioiden jälkeen. Henkisestä ilmapiiristä riippumatta Saksan tilanne oli sikäli toinen että maa oli jaettu/jakautunut kahtia. ...
Kansallissosialistisessa Saksassa keskeisiä olivat mm. Nürnbergin rotulait, jotka ohjasivat yhteiskunnan toimintaa. Niihin myös vedottiin tarvittaessa. Järjestelmän ytimessä oleva johtajaperiaate Führerprinzip perustui sekin lainsäädäntöön. Führerin nimissä annetuilla asetuksilla tai Führerin käsky...
Asia ei taida olla aivan näin yksinkertainen. Näin yksioikoista on tuskin ollut missään totalitaarisessa yhteiskunnassa eikä ns. täydellistä totalitaarista yhteiskuntaa liene koskaan edes ollut olemassa. Ne ovat kyllä käyttäneet mielellään lakeja ja oikeuslaitosta silloin kuin se niille kulloinkin ...
Laivattavien joukkojen myötä alueelta [Etelä-Suomesta] poistui se sotilallinen voima, jota Saksa olisi ehdottomasti tarvinnut, mikäli se olisi halunnut voimakeinoin estää Suomen irtautumisen sodasta. Samalla poistui sellainen voimaryhmittymä, jota olisi ehdottomasti tarvittu tueksi, jos maan eteläo...
Mitä sitten vielä tulee sisäisiin oloihin syksyllä 1944, "demokratian laajentamiseen" niin Mannerheimin regiimin panos näyttää silläkin sektorilla jääneen kovin vaatimattomaksi. Yhtenä aktiivisimmista vielä syyskuussa 1944 esiintyi Väinö Tanner, joka peräänkuulutti "lujaa poliisivoim...
Suomen Mannerheim -kirjasta löytyy muuten maininta siitä, että rauhanteon edellytyksenä oli etteivät saksalaiset enää kykenisi vastatoimiin Virosta käsin. Tämän asian esitti hallitukselle Aladar Paasonen. Airo oli myös läsnä mutta Suomen mukaan hän oli rauhan tekemistä vastaan. Rauhan tekémisen soti...
Myöhemmän välirauhansopimuksenkin [19.9.] hän olisi oman tunnustuksensa mukaan ollut valmis hylkääämään, mutta ei saanut selkänojaa hallituksesta Suomen kuvaus hallituksen istunnosta jossa päätös tehtiin ei tue kuvaa päättäväisestä hallituksesta vaan kokouksesta jossa rauhaan tavallaan ajauduttiin ...
Pitänee siis päätellä: professori Suomi on ajautunut voisiko sanoa "dialektiseen" suhteeseen itsensä kanssa historiankirjoittajana. Tulkitsen asian siten, että hän on Kanavassa lisännyt kierroksia jotta aiheesta syntyisi keskustelua. Sinällään olen samaa mieltä Suomen Kanavaan kirjoittama...
Kehotan asiasta kiinnostuneita lukemaan Suomen kirjan ja vertaamaan sitä tuohon artikkeliin, niin siinä voi sitten jokainen tehdä omat tulkintansa. Kirja on minusta hyvä. Ei kannata jättää asiaa yhden artikkelin ja siitä tehdyn tulkinnan varaan
Vaikkapa sitten luottaen lujasti kuin kallioon Mannerheimiin elo-syyskuun 1944 "rauhanluotsina" Suomi on keskittynyt omassa tutkimuksessaan Mannerheimin epäröintiin rauhanprosessin eri vaiheissa. Hän on myös pyrkinyt osoittamaan, että Mannerheim ei ollut vapaa inhimillisistä tunteista eli...
Jonkinlaista merkitystä lienee tässä saksalaisten Suursaaren operaatiolla, jota Suomen ja NL:n sotavoimat torjuivat historiallisesti yhdessä. Suomessa pelättiin Unkarin tilannetta eli sitä, että Saksa miehittää maan ennen rauhansopimuksen solmimista, jolloin omat joukot ovat vielä kiinni itärajalla...
Sen sijaan toinen, ratkaiseva asia on selvitettävissä ihan faktuaalisesti: oliko Saksan sotilaallinen tilanne ennen kaikkea Virossa (josta maihinnousuyritys Etelä-Suomeen olisi voitu tehdä) sellainen, että viivyttely oli haitallista vai oliko päinvastoin hyödyllistä odottaa Saksan heikentymistä, to...
En tiedä tarkkoja tapauksia noista ampumisista, joten pyydän anteeksi huonoa muotoiluani. Vaan kun tuossa ajattelee noita oloja ja tunnelmia noina hirveinä hetkinä, ei kerta kaikkiaan voi olla olettamatta, että tuhansien upseerien joukossa muutamilla saattoi hermojen hallinta pettää. Eikö se ole pe...
Palataan lyhyesti tuohon Suomen tulkintaan Viimeinen kortti -kirjassa. Kirjassa Mannerheimin päätöksenteon taustalla ennen rauhanneuvottelujen aloittamista näkyy Suomenkin mielestä Saksan kyky vastata sotilaallisesti Suomen tekemiin ratkaisuihin vaikka Suomi ei sitä suoraan auki kirjoitakaan. Hän kä...