Valitettavasti sinulla ei vaikuta olevan muuta kuin hämärähkö käsitys toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista ja niiden ajallisesta järjestyksestä. Läimäytät surutta Baltian maiden liittämisen NL:oon syyskuuhun -39. Kuitenkin saatat itse todeta, että Baltian maiden liittäminen NL:oon tapahtui vasta elokuussa 1940. Talvisota puolestaan alkoi sitä edeltävänä syksynä. Kysyit, että mistä Suomen hallitus saattoi tietää ennen ja Moskovan neuvottelujen aikaan, ettei se mitä ei ollut (vielä) tapahtunut tulisi myös tapahtumaan Suomessa??? Kun sitä, mitä ei ole tapahtunut, ei tietysti voi tietää niin oikea vastaus on kenties yllättävästikin: ”väärä kysymys”. Kysymys edellyttää erään tulevaisuudessa tapahtuvan tapahtuman (eli Baltian maiden liittämisen) jo tapahtuneen (vaikkei se ollut (vielä) tapahtunut) silloin kun hallitus harkitsi Moskovan neuvottelujen strategiaa.Klaus Lindgren kirjoitti: ↑16.04.21 10:57Mistä he olisivat voineet muka tietää, että Neuvostoliitto ei aikonut toimia samoin kuin Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa? ne kaikki olivat myös torjuneet Neuvostoliitton tarjoukset avunannosta, ja Romanialtakin Neuvostoliitto vei Bessarabian, siis nykyisen Moldavian ja pienempiä alueita sen ympäriltä. Miten ihmeessä suomalaiset olisivat voineet aavistaa, että Suomen kanssa olisi aikomus toimia toisin kuin kaikkialla muualla?
Euroopan tähän pikaisesti kyhäämäni tuon aikaiset päätapahtumat olivat:
1. Münchenin sopimus solmitaan Italian ja Saksan sekä toisaalta Britannian ja Ranskan välillä 30.11.38, 2. Münchenin sopimuksen mukainen jako toteutetaan, jolloin Tšekkoslovakia katoaa 16.3.39, 3. Pakti allekirjoitetaan 23.8.39 NL:n ja Saksan välille, 4. Saksa valloittaa Puolan länsiosan 1.9.39 alkaen. 5. NL ottaa hallintaansa itäosan Puolan alueesta alkaen 17.9.39, 6 Baltian maiden kanssa solmitaan tukikohtasopimukset syyskuussa -39, 7. Talvisotaa edeltävät Moskovan neuvottelut alkavat 5.10.39, 8. Moskovan neuvottelut kariutuvat 13.11.39, 9. Talvisota alkaa 30.11.39, 10. Talvisota päättyy Moskovan rauhaan 13.3.40, 11. Saksa valloittaa Tanskan ja Norjan keväällä -39, 12. Saksan sotaretki Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan alkaa 10.5.39, 13. Saksan joukot siirtyvät ranskalaisten ja brittiläisten joukkojen selustaan Ardennien kautta toukokuussa ja kesäkuussa 39, 14. Ranska antautuu kesällä -40. Hitler marssii Pariisin 14.6.40, 15. Baltian maat liitetään NL:oon elokuussa 40, 16. Saksa alkaa suunnitella operaatio Barbarossaa elokuussa 40
17. Saksan NL:n sotaretki alkoi operaatio Barbarossalla 22.6.4, jne. jne.
Sinä oletat, että yllä alleviivattuna kohdassa 15 mainitut liittämiset ovatkin tapahtuneet kohdassa 6 mainittujen tukikohtasopimusten solmimisen yhteydessä jo syyskuussa -39. Tämä käsityksesi on perin juurin virheellinen.
Baltian maat saattoivat talvisodan jälkeen Moskovan rauhan ehdoista todeta toimineensa järkevästi hyväksyessään niiltä edellytetyt tukikohtasopimukset. Ne olivat välttäneet sodan toisin kuin Suomi, joka oli hylännyt sille ehdotetun rajajärjestelyn ja hyväksyi sen vasta käytyään ennen sitä hyödyttömäksi osoittautuneen sodan. Myös NL oli puolestaan tyytyväinen Baltian maissa vallitsevaan asiantilaan, kunnes koko Euroopan poliittinen tilanne muuttui perin pohjin kesällä -40.
Keväällä -40 tapahtui ensin Tanskan ja Norjan siirtyminen Suur-Saksan hallintaan sotilaallisten invaasioiden seurauksena. Sitten, alkaen 10.5.40 tapahtui Saksan sotavoimien yllätyshyökkäys Belgiaan ja Hollantiin sekä Ranskan kimppuun hyökkääminen Ardennien solien kautta ranskalaisten joukkojen selustaan. Tämä tapahtumasarja sai päätöksensä Hitlerin vallatessa Ranskan voittajana, ja käydessään Pariisissa 14.6.1940 nöyryyttäen ranskalaisia.
Sinä et edes huomioi valtavaa muutosta Euroopan tilanteessa kun koko Euroopan poliittinen kartta oli piirretty uusiksi. Vasta noiden valtavien Euroopan tapahtumien seurauksena elokuussa -40 tapahtui sitten Baltian maiden liittäminen NL:oon. Sinä et edes ole maininnut näistä tapahtumista mitään.
Professori Kimmo Rentola huomautti muistaakseni tästä jossain luennossaan, että Stalin ”pelästyi” tätä Hitlerin menestysmarssia Ranskaa vastaan ja ryhtyi ”pelästyneenä” toimiin Baltian maiden liittämiseksi NL:oon - Rentola käytti nimenomaan sanaa ”pelko”. Stalin, joka oli kaiketi arvioinut, että hän oli saavuttanut merkittävän diplomaattisen voiton solmimalla paktin, kirosi varmaankin katkerasti sitä, että kun ensimmäisen maailmansodan aikana länsirintama kesti 51 kuukautta, niin Ranska oli vuonna -41 antautunut vain kuuden viikon jälkeen ilman mainittavia tappioita Saksalle. Nyt NL:oa uhkasi voittoisa Saksa, jonka voimavarat eivät olleet edes huvenneet sodassa Ranskaa vastaan. Hitler aloitti sitten operaatio Barbarossan suunnittelun heti elokuun alussa 1940. Stalin puolestaan totesi, ettei hänen aiemmin antamansa sana enää pitänyt muuttuneissa oloissa, ja liitti Baltian maat NL:oon.
Olisi kovin outoa, että Suomen hallitus olisi ruvennut kuvittelemaan sellaisen tapahtumista, joka olisi sen mielestä sen kaltaista, jota ei ollut vielä tapahtunut. Jopa asian esittäminen on hankalaa sen ollessa niin aikamuodoiltaan ristiriitaista. Samanlainen valheellinen käsitys näkyy rasittavan myös valitettavasti Onnelan tulkintaa paktista, joka sekin aiheutunee kylmän sodan aikaisesta propagandasta.
Mikä tahansa on mahdollista propagandassa ja ensimmäisenä sodassa kaatuu kuten yleisesti hyvin tiedetään totuus. Katso, ole hyvä, tämä kartta josta näkyy tilanne vuonna 1941. En ole valitettavasti löytänyt mitään parempaa karttaa: https://imgur.com/7G1JWVS. Kartasta voit hyvin päätellä, että Baltian maiden liittäminen NL:oon tapahtui varmaan myös sotilasstrategisista syistä ennakoidun rintamalinjan suoristamiseksi, sitä en halua kiistää. Mutta sen kiistän, että hallitus Helsingissä olisi ollut Moskovan neuvotteluiden aikaan tietoinen niistä seikoista, jotka sittemmin tulevaisuudessa tapahtuivat ja johtivat Baltian maiden liittämisen NL:oon kesällä -40.
Toivottavasti olen kyennyt selvittämään ajatuskulkuni niin että tästä sai jotain tolkkua. Ellei, niin pyydän anteeksi tolkuttomuuttani.
Olen kanssasi tässä samaa mieltä. Luulen lisäksi, että Suomen itsenäisen päätöksenteon esteenä oli se, että Stalin ei luottanut Suomen armeijan kykyyn vastustaa jotain suurta armeijaa, vaan että puna-armeijalle täytyi Stalinin mukaan siksi varmistaa pääsy taisteluun (Saksan tai Englannin) oletettua maihinnousua vastaan. Mihin tämä olisi pitkän päälle johtanut Suomen kannalta ei ole minulle selvinnyt. Ei kuitenkaan varmaan mihinkään Suomen kannalta hyvään.Klaus Lindgren kirjoitti:Stalinin laskelmien takana oli se reaalipolitiikaksi kutsuttu asenne, jossa aivan vilpittömästi nähtiin pienet valtiot vain toisilleen vihamielisten suurvaltojen pelinappuloina eikä nähty niillä mitään mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan.