Tapio Onnela
Viestit: 4751
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto

07.05.18 12:02

Kaleva kirjoitti 5.5. historiantutkijoita kuohuttaneesta väitöskirjakohusta. Hennalan joukkoteloituksia 1918 käsitellyt sosiologian väitöskirja on herättänyt kiivasta keskustelua. Väittelijä Marjo Liukkosen mielestä hänen tutkimuksiaan olisi haluttu estää. ”Liukkonen sanoo halunneensa saada oikeutta naisille ja tytöille, jotka teloitettiin rotuhygienian ja naisten alistamisen nimissä. – Meillä on murtumassa koulukunta, joka yrittää suojella puhtoisten voittajien sankaritarinaa, hän sanoo.”
Voiko muistikuviin luottaa? Väitös Hennalan joukkomurhasta sytytti tutkijakiistan (Kaleva, 5.5.2018)
Väitöskirja punaisten naisten joukkomurhista Hennalassa vuonna 1918 on roihauttanut poikkeuksellisen kiivaan sananvaihdon tutkimuksen tekijän ja historiantutkijoiden välille. Historioitsijat arvostelevat tapaa, jolla muistitietoja on käytetty todisteena tapahtumista. Väitöskirjan tekijä Marjo Liukkonen ei anna tuumaakaan periksi.

– Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, hän kuittaa STT:lle.

Väitöksen vastaväittäjä, professori Kari Teräs pitää historiantutkijoiden tuohtumusta oikeutettuna, sillä hänen mukaansa työssä on huomattavia puutteita muistitiedon käytössä. Vuosikymmeniä myöhemmin kerättyjä muistitietoa käytetään ikään kuin tosiasioina ja niiden kuvaajana, hän vertaa STT:lle.
Poliittisen historian tutkija Tiina Lintunen Turun yliopistosta ja Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta kritisoivat äskettäin kovasanaisesti tapaa, jolla Liukkonen on muistitietoa käyttänyt.

– Liukkonen tuntuu käyttävän muistitietoaineistoa monessa kohtaa tarkoitushakuisesti ja lukevan niistä sen, mikä tukee hänen ennakkokäsityksiään, he kirjoittivat kirja-arvostelussaan Helsingin Sanomissa.

Myös Suomen historian professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta on katsonut, että työn keskeiset väitteet eivät perustu validiin (luotettavaan) aineistoon tai päättelyyn.

Oikeutta naisille ja tytöille

Liukkonen kokee joutuneensa epätavallisen massiivisen vyörytyksen kohteeksi. Syynä hän pitää muun muassa sitä, että pystyi tutkimuksessaan kumoamaan kriitikoiden omia tutkimustuloksia.

Liukkonen sanoo halunneensa saada oikeutta naisille ja tytöille, jotka teloitettiin rotuhygienian ja naisten alistamisen nimissä.

– Meillä on murtumassa koulukunta, joka yrittää suojella puhtoisten voittajien sankaritarinaa, hän sanoo.
Liukkosen sosiologian väitöstyö tarkastettiin Lapin yliopistossa maaliskuussa. Suomen historian professorina Tampereen yliopistossa toimivan Teräksen mukaan vastaväittäjien lausunto oli hyvin kriittinen.
Hennalan joukkomurhan tutkimus sai aikaan kiivaan sananvaihdon – "Vaikein ja paineisin väitöstyö" (MTV, 5.5.)

Marjo Liukkonen: ”Hennalan naismurhat 1918”. Lectio praecursoria 4.4.2016. (Ennen ja nyt, 15.4.2016 Marjo Liukkonen)

Tapio Onnela
Viestit: 4751
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto

09.05.18 21:38

Tiina Kinnusen haastattelu Kalevassa 9.5.2018
Voiko muistitietoon luottaa


Kuva

jsn
Viestit: 2058
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto

13.05.18 07:58

Muistitiedon käyttö edellyttäisi aina tiukempaa teoreettista otetta ja sitomista muuhun lähdemateriaaliin. Tällaisesta ei lehtijutuissa tai arvosteluissa ole mitään mainintaa. Ilmeisesti sellaista ei ole.

Liukkosen vasta-argumentti jonkin koulukunnan murtumisesta ei ainakaan vakuuta. Hänen arvostelijansa eivät ole mitään valkoisen sisällissotadiskurssin edustajia. Se on jo murtunut ajat sitten.

Epäilemättä mukana on se paljon lainattu sitaatti Ilmari Kiannolta susinartuista. Aiheesta on useampia teoksia julkaistu eli ei ole ensimmäinen.

Vihan syitä ja motiiveja pitäisi valkoisen sotapropagandan ohella etsiä ehkä psykologisista tekijöistä. Koska tilanne oli kaoottinen niin mitään salaisia suunnitelmia yms on vaikea uskoa olleen. Martti Pihkalan teos kyllä sisältää vahvaa rotuhygieniaa mutta sekin on kirjoittettu vasta tapahtumien jälkeen.

Tapio Onnela
Viestit: 4751
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto

15.05.18 09:25

Muistitiedon käyttö on tosiaan hyvin ongelmallista. Lisäksi Liukkosen hyökkäykset muita tutkijoita kohtaan (Tiina Lintunen, Marko Tikka, Pertti Haapala ja Tauno Tukkinen) ovat herättäneet paljon kipakkaa keskustelua. Hänen katsotaan mm jättäneen aikaisempaa tutkimusta kokonaan huomioimatta ja suhtautuneen normaaliin akateemiseen keskusteluun "ajojahtina".
Keskusteluissa on väläytelty jopa asian ottamista esille tutkimuseettisessä neuvostossa.

Tiina Lintunen ja Marko Tikka arvioivat varsin kriittiseen sävyyn Liukkosen sosiologian alan väitöskirjan pohjalta tehtyä tietokirjaa Helsingin Sanomissa:

Miksi Hennalan vankileirin naiset surmattiin? – Tuore teos yrittää selvittää vuoden 1918 tapahtumia, mutta tarjoaa totuuden sijasta värittyneitä muistoja
Marjo Liukkonen käyttää osallisten värittyneitä muistoja täytenä totena siitä, mitä Hennalassa tapahtui vuonna 1918.
(Tiina Lintunen, Marko Tikka HS, 28.4. 2018)

SURMATTUJA lukuun ottamatta asian selvittäminen onkin hankalaa, sillä keskeistä joukkosurman dokumenttia, Lahden kenttäoikeuden pöytäkirjaa, ei ole ollut tutkimuksen käytössä. Se on mahdollisesti tuhottu jo vuosikymmeniä sitten.

Kun Hennalan naismurhat on pysähtynyt tähän esteeseen, on sen näkökulma siirtynyt ryhmäkokemuksen ja muistelukerronnan analyysiin. Liukkonen käyttää lähteenä myöhemmin syntyneitä muistelmia ja antaa lähinnä uhreihin lukeutuneiden kuvata tapahtumia.

Tässä tutkimus törmää toiseen haasteeseen: se mitä uhri kokee, ei vastaa kokonaisvaltaisesti kysymyksiin, ”mitä tapahtui?” ja ”miksi näin tapahtui?”

Haastavaa on sekin, ettei Liukkonen arvioi käyttämiään muistitietolähteitä, vaan ottaa valtaosan kerrotuista tarinoista suorana totuutena.

TYÖN uskottavuutta olisi parantanut huomattavasti se, että Liukkonen olisi pohtinut syvällisesti muistitiedon luonnetta ja sitä, millaisiin kysymyksiin siitä ylipäätään voi etsiä vastauksia.

Tieteelliselle tutkimukselle asetetut vaatimukset edellyttävät, että muistitiedosta nousevien tietojen totuudenmukaisuutta tai kertojan motiiveja pohditaan myös analyysivaiheessa, eikä kirjata niitä suoraan sellaisenaan – mikäli pyritään kuvaamaan todellisia tapahtumia, ei sitä, miten ihmiset muistavat ja kokivat asioita.

Nyt monessa kohtaa lukija voi kuvitella kertomuksissa esiintyneiden tapahtumien olevan aina totta.

Tästä seuraa, että Liukkonen tuntuu käyttävän muistitietoaineistoa monessa kohtaa tarkoitushakuisesti ja lukevan niistä sen, mikä tukee hänen ennakkokäsityksiään.
Lintunen ja Tikka kritisoivat Liukkosta mm yhden muistitiedon varassa olevan väitteen esittämistä:
LIUKKONEN tukeutuu alussa Anu-Hanna Anttilan määritelmään historiallisen sosiologian peruskysymyksistä. Hän toteaa tutkimuksensa kantavana ajatuksena olevan, mitä yleistä paljastuu yksityisen kautta, ja miten yksittäinen kertoo yleisestä.

Ajatus on hyvä, mutta joissakin kohdissa Liukkonen vetää hatarista lähteistä mutkia oikovia johtopäätöksiä, joihin on vaikea yhtyä.

Hän kertoo kolmessa eri kohdassa, miten Hennalassa vangit joutuivat maksamaan vedestä. Kaikissa näissä kohdissa hän kuitenkin viittaa samaan Inkeri Englundin muistelmaan.

Voiko yhden tarinan perusteella todeta, että veden myynti oli leirillä yleistä, jos kukaan muu vanki ei sitä mainitse, eikä Liukkonen ainakaan viittaa mihinkään muuhun lähteeseen?

Lintunen ja Tikka päätyvä aika karuun arvioon:
Vaikka tekijän tarkoitus on ollut havainnollistaa sosiologisessa tutkimuksessaan ryhmäkokemusta ja sukupuolitettua leirikokemusta, jossa kauhukokemukset, fantasia ja trauman myötä tapahtunut muistojen muokkautuminen selittävät paljon sitä mitä kerrotaan, moni lukee tätä työtä totena siitä, mitä tapahtui.

Sellaisesta lukijan olettamasta lähdekriittisestä tutkimuksesta Hennalan naismurhissa ollaan välillä häiritsevän kaukana.

jsn
Viestit: 2058
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto

16.05.18 07:40

Jotenkin tulee sellainen mielikuva, että Liukkonen on joka suhteessa mennyt sieltä missä aita on matalin.

Tapio Onnela
Viestit: 4751
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto

22.05.18 12:37

Avasimme tätä aihetta seuraavan Agricolan julkaisusarjan numero 12, Muistitieto ja 1918 tapahtumat
Sivulle kerätään mediassa aihetta käsitteleviä tekstejä haastatteluja ja arvioita.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”