Muistitieto ja 1918 tapahtumat

Keväällä 2018 ilmestyi YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918. Lapin yliopistossa hyväksytty sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ja siihen perustuva tietokirja on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Teos on herättänyt keskustelua historioitsijoiden, mutta myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen parissa. Tämä sivusto kerää yhteen eri puolilla mediaa ilmestynyttä uutisointia ja keskustelua aiheesta.

Julkaisu täydentyy vähitellen. Ehdota julkaisuun uusia sisältöjä sivun alaosassa näkyvän kommenttikentän kautta. 

***

Artikkelit ja haastattelut

Markku Mattila: Näkökulmia Hennalan naissurmiin (Tieteessä tapahtuu 5/2018)

Voiko muistikuviin luottaa? Väitös Hennalan joukkomurhasta sytytti tutkijakiistan (Kaleva, 5.5.2018)

Hennalan joukkomurhan tutkimus sai aikaan kiivaan sananvaihdon – ”Vaikein ja paineisin väitöstyö” (MTV, 5.5.2018)

Marjo Liukkonen: ”Hennalan naismurhat 1918”. Lectio praecursoria 4.4.2016. (Ennen ja nyt, 15.4.2016 Marjo Liukkonen)

Miksi Hennalan vankileirin naiset surmattiin? – Tuore teos yrittää selvittää vuoden 1918 tapahtumia, mutta tarjoaa totuuden sijasta värittyneitä muistoja. Marjo Liukkonen käyttää osallisten värittyneitä muistoja täytenä totena siitä, mitä Hennalassa tapahtui vuonna 1918. (Tiina Lintunen, Marko Tikka HS, 28.4. 2018)

Sofia Holmlund Hon gräver fram obekväma sanningar om Finlands avrättade kvinnor (Hbl, 23.3.2018 )

Mitä on muistitieto, ja miten se poikkeaa muusta historiallisesta tiedosta? (Kari Teräs, Alusta!-verkkolehti, 6.7.2018)

Esitarkastajien ja vastaväittäjien lausunnot

Ulla-Maija Peltosen esitarkastuslausunto (28.6.2017)

Elina Oinaan esitarkastuslausunto (28.9.2017)

Elina Oinaan ja Kari Teräksen vastaväittäjien lausunto (17.4.2018)

Kirja-arviot

Petri Pietiläinen: Kirja-arvio: Suomi 1918 – Rodunjalostusta keskitysleirillä (Kouvolan Sanomat, 25.3.2018)

Hellevi Matihalti: Hennala 1918 – mitä tapahtui todella? (Simeon ja Hanna Ortodoksinen verkkolehti, 9.5.2018)

Virva Liski: Tärkeä tutkimus kärsii lähteidenkäytön ongelmista (Historiallinen Aikakauskirja 2/2018)

Pentti Stranius: Kansalaissodan julma loppunäytös: Hennala toukokuussa 1918 (Agricolan kirja-arvostelut, 25.5.2018)

Kannanotot

Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä (Historioitsijat ilman rajoja Suomessa, 22.5.2018)

Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – saati henkilöiden yksittäisten muistojen suhde historiankirjoitukseen – on puhuttanut tutkijoita jo pitkään ja keskustelu nostaa usein esiin myös poliittisia näkemyksiä. Koettu todellisuus on jo lähtökohtaisesti loputtoman monimuotoinen ja tutkija tekee aina valintoja sen suhteen, ketkä kokemuksistaan ja näkemyksistään pääsevät kertomaan. Siten yksittäiset, tapahtumien jälkeen kirjoitetut muistot ja pitkän ajan kuluttua haastatteluissa tavoitetut muistot eivät vastaa sellaisenaan luotettavasti kysymykseen, ”mitä tapahtui”. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö muistot ole tärkeitä sekä muistelijalle itselleen että myös tutkimukselle. Olennaista on kuitenkin ymmärtää se, että yksittäinen muisto, tai edes joukko sellaisia, ei ole koskaan koko totuus.

Suomalaisittain tuoreimmassa keskustelussa sosiologi Marjo Liukkonen on joutunut teoksensa Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino 2018) hankauksiin historiatieteen eettisten ja metodologisten sääntöjen kanssa. Hän käyttää aineistonaan muistelukerrontaa tavalla, johon tiedeyhteisö on puuttunut useiden aihetta aiemmin tutkineiden historiantutkijoiden kannanotoissa. Historiantutkijat ovat muun muassa huomauttaneet Liukkoselle siitä, että hän on käyttänyt väitteidensä todistamisessa muistitietoa tavalla, jossa ei ole otettu huomioon niitä vaatimuksia, joita historiantutkijat asettavat yksittäisten lähteiden todistusvoimalle. Lisäksi väittelijää on kritisoitu aikaisemman aihetta koskevan tutkimuksen ja tutkijoiden sivuuttamisesta ja aliarvioimisesta. Liukkosen julkaistua teosta ja keväällä 2018 tarkastettua väitöskirjaa koskevassa keskustelussa on noussut esiin laajempi kysymys, voiko toisenkaan tieteenalan – tässä tapauksessa sosiologian – tutkija sivuuttaa historiantutkimuksen ja muistitietotutkimuksen eettiset ja metodologiset vaatimukset silloin, kun tutkija esittää väitteitä yksittäisten henkilöiden tai ihmisryhmien teoista ja niiden motiiveista.

Keskustelua aiheesta

Lukijalta: Sisällissota ei ole enää miesten omaisuutta – Hennalan naismurhat ovat tutkimuksen arvoisia (Marjo Liukkonen, Kouvolan Sanomat, 23.3.2018)

Väittely väitöksestä: Hennalan joukkomurhat 1918 ja muistitieto (Agricolan keskustelufoorumi 7.5.–>)

Marjo Liukkosen kommentti Agricolan Tietosanomien ”Historiallinen Aikakauskirja 2-2018 on ilmestynyt” jutun kommenttiosiossa (18.6.2018).

Blogikirjoitukset ja kolumnit

Heikki Hiilamo: Kaikkea ei ole sanottu sisällissodasta (Yle, 3.8.2018)

Riikka Taavetti: Sukupuoli, seksuaalisuus ja Hennalan vankileirin muistaminen – ajatuksia Marjo Liukkosen tutkimuksesta (Blogi: Riikka Taaavetti, 26.5.2018)

Sophy Bergenheim: Historiantutkimus saa esittää monenlaisia kysymyksiä, mutta ei miten tahansa (Blogi: Jos minä olisin maailman diktaattori, Poliittisen historian jatko-opiskelijan mietteitä. 9.5.2018)

Kaisa Kyläkoski: Sosiologi ja kansalaissotafanaatikko (Blogi: Sukututkijan loppuvuosi, 28.4.2018)

Ilona Pajari: Historiantutkimuksen tilasta ja kysymyksistä (Blogi: Äärellä avoimen maan, 7.5.2018)

Onko 1918 jo historiaa? – keskustelu Tampereen yliopistolla

Alusta! -lehden organisoima keskustelutilaisuus Tampereen yliopistolla, jossa käsitellään vuoden 1918 tapahtumia ja mm. muistitiedon osuutta tutkimuksessa. Mukana Suomen historian professsori Pertti Haapala, tutkija Marko Tikka, Ulla-Maija Peltonen folkloristiikan dosentti, kerronnan ja muistitiedon tutkija Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopiston historian professori Pirjo Markkola ja tutkija Tuomas Hoppu. (Esitettiin suoratoistona 23.4.2018)

Muuta

Marjo Liukkonen: Hennalan  naismurhat 1918 (Vastapaino, kustantajan sivu)

 

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *