Tässä keskustelussa olisi oikeastaan muutakin kommentoitavaa, mutta kommentoidaan nyt edes tätä:
jsn kirjoitti:Yliopistoilla tarvittaisiin ammattimaisempia viestintäorganisaatioita, jotka kykenevät tukemaan tutkijaa. Tällaisia vastustetaan, ja tähän on olemassa selkeä syy. [...] Julkisuus edellyttää aktiivista tiedotusstrategiaa. Koska tieteentekijän voimat menevät tutkimuksen tekoon, hänen pitäisi saada tässä yliopisto-organisaatiolta tukea. Tutkijan tulisi aina kyetä miettimään ulkopuolisen silmin, mitä varten hänen tutkimuksensa oikeastaan on tehty ja mitä hyötyä hänen tuloksestaan on.
Yliopistojen viestintä on itse asiassa ammattimaistunut huomattavasti viimeisten
parinkymmenen vuoden aikana. Esim. täällä HY:ssä tämä on kuitenkin tarkoittanut
käytännössä sitä, että yliopiston omissa tiedotuskanavissa ei julkaista enää juuri
lainkaan tutkijoiden itse kirjoittamia tekstejä. Sen sijaan yliopiston lehdissä,
verkkosivuilla jne. julkaistavan tekstin tuottavat nykyään "ammattilaiset" eli
toimittajat, ja tutkijat esiintyvät viestinnässä pääosin haastateltavina ja juttujen
kohdehenkilöinä (toisinaan toki myös kolumnisteina tai mielipidekirjoittajina).
Tämä liittyy osaltaan laajempaan kysymykseen siitä, mitä tarkoituksia yliopiston
viestinnällä oikein on ja mitkä ovat sen kohderyhmät. Käytännössä yliopiston
viestintäresurssit onkin suurelta osin kohdennettu yliopiston hallinnon strategisten
päämäärien tukemiseen ja yliopiston ulkoisen imagon kiillottamiseen.
Tähän toki sisältyy myös tieteen tuloksia ja tieteentekijöitä esittelevien juttujen
tuottamista eri tiedotuskanaville, mutta nämä jutut on yleensä puristettu sen
verran tiukkaan formaattiin, ettei niillä ole juuri mitään tekemistä varsinaisen
tieteelliseen keskustelun kanssa. Näyttää siis siltä, että "suurelle yleisölle"
suunnatun tiedeviestinnän ja tiedeyhteisön sisäisen keskustelun välinen kuilu
on tältä osin pikemminkin laajenemassa kuin sulkeutumassa.