Suomen elokuva-arkisto täyttää 50 vuotta

[Jyrki Ilva]

Suomen elokuva-arkisto täyttää 50 vuotta

24.4.2007 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Suomen elokuva-arkisto
aloitti toimintansa. SEA perustettiin vuonna 1957 Jörn Donnerin ja Aito
Mäkisen aloitteesta. Jo vuotta myöhemmin SEA hyväksyttiin
kansainvälisen elokuva-arkistojen liiton FIAF:in (Federation International
des Archives du Film) jäseneksi. Esitystoiminta laajeni Helsingin
ulkopuolelle vuonna 1969, jolloin arkistosarjat pyörähtivät käyntiin myös
Turussa, Tampereella ja Oulussa. Vuonna 2007 SEA:n säännöllinen
esitystoiminta käsittää pääkaupungin ohella kahdeksan muuta
paikkakuntaa (Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere,
Turku, Vaasa).

SEA valtiollistettiin vuonna 1979. Tänä päivänä elokuva-arkiston
toimintaa säätelevät arkisto- ja museoalan yleiset säännöt ja normit.
Vuonna 1984 voimaan astunut laki elokuvien arkistoinnista on SEA:n
toiminnan kannalta keskeinen. Valtion laitoksena elokuva-arkiston
tehtävänä on hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia ja elokuvaan
liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää
elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa elokuvataiteellisesti,
historiallisesti tai muuten merkittävien elokuvien esitystoimintaa.

Vanhojen suomalaisten elokuvien järjestelmällinen pelastamis- ja
restaurointityö käynnistettiin vuonna 1972. Pääosan siitä on
muodostanut tulenaran nitraattimateriaalin pelastamisprojekti, joka
saatiin päätökseen vuonna 2006. Kaikki säilyneet kotimaiset
näytelmäelokuvat on pelastettu. Salaviinanpolttajat (1907), josta
kaikki alkoi, on valitettavasti kadonnut, mutta muuten elokuvaperintö
on Suomessa säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Suomessa yli 90%
kaikista elokuvista on tallella, kun monissa maissa sama prosenttiluku
kuvaa tuhoutuneiden elokuvien määrää.

Juhlavuoden tapahtumia

Elokuva-arkisto juhlii sekä omaa virstanpylvästään että suomalaisen
näytelmäelokuvan satavuotisjuhlaa koko vuoden ajan. Huhtikuussa
ilmestyy tutkija Sakari Toiviaisen teos "Sata vuotta, sata elokuvaa"
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kustantamana. Viikolla 1
ilmestyi jo SEA:n, SKS:n ja Art-Print Oy:n julkaisema vuoden 2007
elokuvajulistekalenteri, joka juhlistaa molempia merkkivuosia sadan
vuoden tuotannosta ja sadan elokuvan valikoimasta poimituin julistein.

Elokuvateatteri Orionin (Eerikinkatu 15, Helsinki) kevätkauden
ohjelmiston avajaisvieraana 16.1. on tammikuussa 80 vuotta täyttävä
Aito Mäkinen. Orionin mittavasta ja monipuolisesta juhlaohjelmistosta
lisää ks. http://www.sea.fi/esitykset/kevat2007/saatteeksi.html

Suomalaisen elokuvan klassisen kauden tähtikuvia ja
näyttelijäpersoonallisuuksia esittelevä Tähtitaivas-näyttely avautuu
Helsingin kaupungin taidemuseossa, Tennispalatsin 2. kerroksessa,
15.2.2007. Suurelle yleisölle Tähtitaivas on auki 16.2.-29.4. välisen
ajan. SEA:n ja Helsingin kaupungin taidemuseon yhteistyössä
toteuttaman näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet Kai Vase (SEA)
ja Jari Björklöv (Taidemuseo), näyttelyarkkitehtina taiteilija Marja
Kanervo.

Näyttelyyn liittyvä n. 120 valokuvaa käsittävä "Filmitähtien aika"
-kirja julkaistaan näyttelyn avajaisten yhteydessä, julkaisijoina
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SEA ja Helsingin kaupungin
taidemuseo.

50-vuotias SEA tervehtii satavuotista suomalaista näytelmäelokuvaa
kotimaisen elokuvan klassikoista tehdyillä uusilla esityskopioilla. Näitä
klassikkoelokuvia on mahdollisuus lainata esityksiin ympäri Suomea.
Kiertue-elokuviin kuuluvat seuraavat teokset: Vaihdokas (Teuvo Puro,
1927), Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (Jaakko Korhonen, 1931),
Kaikki rakastavat (Valentin Vaala, 1935), SF-Paraati (Yrjö Norta, 1940),
Rakkauden risti (Teuvo Tulio, 1946), Loviisa (Valentin Vaala, 1946),
Ratavartijan kaunis Inkeri (Hannu Leminen, 1950) ja Käpy selän alla
(Mikko Niskanen, 1966).

[Lähde: SEA:n juhlatiedote 8.1.2007]