Valtion tiedoituskeskus 1939 alkaen sensuroi ja vaikeni mm. ps-laiva Ilmarisen miinaanajossa kuolleesta 271 sotilaasta ja Elisenvaaran pommituksesta 20/6 1944.
Elisenvaaran pommituksessa kuoli yli 150 evakkoa, lähinnä naisia ja lapsia, saman verran kuin Helsingin kolmessa suurpommituksessa keväällä 1944.
Salpa-puolustuslinja oli sotasalaisuus, joka lienee ollut vihollisen tiedossa 1944, koska sitä enimmillään 1940-41 rakensi n. 35 0000.
Mutta miksi Elisenvaaran pommituksesta tai Salpa-linjasta ei kerrottu sodan jälkeenkään, olisiko se ollut 4/1948 Rikoslain lisäyksen mukaista "Neuvostoliiton-vastaisuutta ?"
Sota-ajan sensuuri päättyi 10/ 1947, joten oliko NL:n valvontakomission aika - vaaran vuodet - siirtymäaikaa sotasensuurista itsesensuuriin sääntöineen ?
Olisiko mm. Salpa-puolustuslinja
http://www.kaakonkulma.fi/page.php?page ... 093&from=2
ollut jonkin halutun näkemyksen vastainen ?
Veikko Palvo
Välirauhan aikainen sensuuritoiminta
Talvisodan ajan sotasensuuri oli päämajan alainen siirtyen Moskovan rauhan jälkeen
Sisäasiainministeriön johdettavaksi.
SNS 10/5 1940 perustettuna seurasi julkaisutoimintaa Suomessa ja Neuvostoliiton vaatimuksesta hallitus kielsi 13/11 1940 Talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen Suomessa.
SNS lakkautettiin 30/11 1940, lakia vuodelta 1930 uskaltauduttiin jo noudattaa.
NL:n vaikutus sensuuriin Suomessa näyttäisi päättyneen 1940 joulukuussa alkaakseen uudelleen 15/10 1944 ?
Veikko Palvo
Sisäasiainministeriön johdettavaksi.
SNS 10/5 1940 perustettuna seurasi julkaisutoimintaa Suomessa ja Neuvostoliiton vaatimuksesta hallitus kielsi 13/11 1940 Talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen Suomessa.
SNS lakkautettiin 30/11 1940, lakia vuodelta 1930 uskaltauduttiin jo noudattaa.
NL:n vaikutus sensuuriin Suomessa näyttäisi päättyneen 1940 joulukuussa alkaakseen uudelleen 15/10 1944 ?
Veikko Palvo
Re: Sota-ajan sensuurista itsesensuuriin
Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov ehdotti 1978 punaArmeijan joukkoja sijoitettavaksi Pohjois-Suomeen, sekä yhteisiä sotaharjoituksia.
NL:n Varsovan liiton puskurivaltiovyöhykkeessä oli NL:n kannalta Suomen kohdalla aukko, jota suojasi vain YYA-sopimus.
(Puolustusministeri Anatoli Serdjukov ehdotti 12/2008 Suomi-Venäjä maa- ja merivoimien harjoituksia, sekä venäläisiä asejärjestelmiä Suomen ostettavaksi. )
-----
Eversti Pentti Syrjä oli 1971 - 1972 Frunzen sotilasakatemiassa harjoitellen hyökkäystä Länsi-Eurooppaan ydinaseitakin käyttäen.
Kenraalimaj. Pentti Syrjän muistelmateos Gruppa Finlandija 1986
aiheutti kohua Suomessa, koska presidentti Koivisto katsoi kirjassa paljastetun salaista aineistoa NL:n asevoimista.
Olikohan Gruppa Finlandija 1986 viimeinen itsesensuurin johdosta keskustelua aiheuttanut ja Suomen Puolustusvoimain ylipäällikönkin kritikoima kirja ?
Veikko Palvo
NL:n Varsovan liiton puskurivaltiovyöhykkeessä oli NL:n kannalta Suomen kohdalla aukko, jota suojasi vain YYA-sopimus.
(Puolustusministeri Anatoli Serdjukov ehdotti 12/2008 Suomi-Venäjä maa- ja merivoimien harjoituksia, sekä venäläisiä asejärjestelmiä Suomen ostettavaksi. )
-----
Eversti Pentti Syrjä oli 1971 - 1972 Frunzen sotilasakatemiassa harjoitellen hyökkäystä Länsi-Eurooppaan ydinaseitakin käyttäen.
Kenraalimaj. Pentti Syrjän muistelmateos Gruppa Finlandija 1986
aiheutti kohua Suomessa, koska presidentti Koivisto katsoi kirjassa paljastetun salaista aineistoa NL:n asevoimista.
Olikohan Gruppa Finlandija 1986 viimeinen itsesensuurin johdosta keskustelua aiheuttanut ja Suomen Puolustusvoimain ylipäällikönkin kritikoima kirja ?
Veikko Palvo
Re: Sota-ajan sensuurista itsesensuuriin
Valvontakomission lähdettyä Neuvostoliito lähetti jo 5 / 12 1948 nootin
Suomessa harjoitetusta NL:lle vihamielisestä propagandasta.
Presidentti Kekkosen valtakaudella media oli vallankäyttäjiä lähellä olevaa ja Neuvostoliitto painotti jatkuvasti Suomen tiedoitusvälineiden kantavan erityistä vastuuta hyvien naapuruussuhteiden vaalimisessa.
-------
Medialla oli merkittävä osuus Mauno Koiviston Suomen suosituimmaksi poliitikoksi nostamisessa. Presidenttinä Koivisto kuitenkin halusi järjestää medialle kurinpalautuksen.
( Juhani Suomi, Epävarmuuden vuodet 1984 - 1986, Otava 2006, ss. 192 - 202 )
Pääministeri Kalevi Sorsa syytti mediaa infokratiasta,
joka haastaa demokratian luomalla kansalaisille suurella epä- älyllisyydellä todellisuuskuvan totuutta vääristellen.
Itsesensuuri ei näyttäisi murtuneen ilman vastaväitteitä ?
-------
Asiasanaan sensuuri liittyvät viitteet UKK:n julkaistussa tuotannossa 1938 - 1944:
https://oa.doria.fi/handle/10024/7353/b ... t=sensuuri
UKK-vastaisuus oli myös ulkopoliittisen linjan vastaisuutta ja politiikan hoitajana ja ratkaisijana saattoi olla vain UKK itse.
Urho Kekkosen neulanpistoista, myllykirjeistä, puheista jne. koottu lista asiayhteydellä "itsesensuuri" näyttäisi varsin pitkälti säädelleen julkaisutoimintaa 1956 - 1981 ?
Veikko Palvo
Suomessa harjoitetusta NL:lle vihamielisestä propagandasta.
Presidentti Kekkosen valtakaudella media oli vallankäyttäjiä lähellä olevaa ja Neuvostoliitto painotti jatkuvasti Suomen tiedoitusvälineiden kantavan erityistä vastuuta hyvien naapuruussuhteiden vaalimisessa.
-------
Medialla oli merkittävä osuus Mauno Koiviston Suomen suosituimmaksi poliitikoksi nostamisessa. Presidenttinä Koivisto kuitenkin halusi järjestää medialle kurinpalautuksen.
( Juhani Suomi, Epävarmuuden vuodet 1984 - 1986, Otava 2006, ss. 192 - 202 )
Pääministeri Kalevi Sorsa syytti mediaa infokratiasta,
joka haastaa demokratian luomalla kansalaisille suurella epä- älyllisyydellä todellisuuskuvan totuutta vääristellen.
Itsesensuuri ei näyttäisi murtuneen ilman vastaväitteitä ?
-------
Asiasanaan sensuuri liittyvät viitteet UKK:n julkaistussa tuotannossa 1938 - 1944:
https://oa.doria.fi/handle/10024/7353/b ... t=sensuuri
UKK-vastaisuus oli myös ulkopoliittisen linjan vastaisuutta ja politiikan hoitajana ja ratkaisijana saattoi olla vain UKK itse.
Urho Kekkosen neulanpistoista, myllykirjeistä, puheista jne. koottu lista asiayhteydellä "itsesensuuri" näyttäisi varsin pitkälti säädelleen julkaisutoimintaa 1956 - 1981 ?
Veikko Palvo