Heikki Jansson kirjoitti:...kysyttäväksi jää, mitä olisikaan tapahtunut, jos Erik Heinrichs tuossa neuvonpidossaan Franz Halderin kanssa Berliinissä 30.1.41 olisikin ilmoittanut, että Suomi pyrkii parhaansa mukaan pysymään sodan ulkopuolella...
Emma-Liisan luettelo kohdassa
viewtopic.php?f=10&t=2272&start=30#p11131 on melkoisen hyvä.
Asiaan vaikuttavia tekijöitä olen itse käsitellyt
- NL:n toimien osalta kohdassa
viewtopic.php?f=10&t=2272#p11031
- Saksan intressejä toteutuneen historiallisten tapahtumien valossa
viewtopic.php?f=10&t=2272&start=15#p11038
a) Mitkä olisivat olleet Saksan intressit, jos Suomi olisi asettunut vastustamaan sitä?
Aiempi Saksan intressiluettelo olisi täydentynyt kohdalla
"Rodullisesti alempiarvoisen ja sotilaallisesti mitättömän maan rankaiseminen, koska se oli asettunut poikkiteloin Suur-Saksan kanssa".
Tuona ajankohtana Saksa oli kaikkein korskeimmillaan. Se oli jyrännyt läpi Euroopan ja latistanut jokaisen itsensä kanssa poikkiteloin asettuneen valtion. Ja myös sellaisia, jotka olivat yrittäneet elää sovussa Saksan kanssa. -
Millä perusteilla Hitler olisi kiltisti tyytynyt Suomen kielteiseen vastaukseen?
Suomen kannalta katsottuna olisi ollut lähes yhdentekevää, olisiko Saksa erikseen hyökännyt Suomen kimppuun vaiko vain käyttänyt Suomea astinlautana sodassaan Neuvostoliittoa vastaan. Baltian maat kokivat jälkimmäisen vaihtoehdon julmin seurauksin.
Saksan intressit
- Ruotsin malmin suojaaminen (joka oli riittävä syy Norjan ja Tanskan miehitykseen)
- Petsamon nikkeli (joka v 43...44 muodosti 80-90% Saksan nikkelistä ollen sille elämän ja kuoleman kysymys)
- Itämeren suun sulkeminen
- Hyökkäys Leningradiin (siis ei vanhalle rajalle asti, vaan itse kaupunkiin)
- Lisäyksenä aikaisempaan Suomen rankaiseminen
b) Saksan voimavarat
Saksan näkökulmasta katsottuna Suomi oli maa, jolla ei ollut riittävästi edes ruokaa eikä lentokonebensiiniä. Siis täysin jostain ulkovallasta riippuvainen.
Vuonna 1941 Saksa ei epäröinyt hyökätä Neuvostoliiton kimppuun, joten ei se Suomeakaan olisi kavahtanut. Suomi oli vain murto-osa Neuvostoliitosta, rinnastettavissa Balkanin maihin. Suur-Saksan väestö oli tuolloin 110 miljoonaa, Suomen vajaat 4 miljoonaa. Siihen päälle korkeampi bruttokansantuote, korkeatasoinen teollisuus ja suuret sotilasmenot.
Mikäli se olisi katsonut Suomen miehittämisen tarvitsevan lisää joukkoja, niin ne divisioonat olisi perustettu. Saksa aloitti täysmittakaavaisen varustautumisen vasta vuoden 1942 aikana eli vuonna 1941 sillä oli riittävästi pelivaraa. -
Saksan silmin katsottuna Suomi ei ollut millään lailla pelottava vastustaja. Ei edes hidaste.
c) Mitkä olisivat olleet suomalaisten arviot Saksan vastustamisen seurauksista?
Suomalaiset eivät varmuudella tietäneet, mitä Hitler todellisuudessa suunnitteli. Hyökkäys Neuvostoliittoon oli enemmän ja vähemmän mielipuolinen ja vasta puheiden tasolla. Paljon "järkevämpi" operaatio, hyökkäys Kanaalin yli Englantiin oli ollut odotettavissa - ja hiipunut vähin äänin.
Suomen oli otettava huomioon myös se mahdollisuus, että Saksa ja Neuvostoliitto sopisivat vastakkaisasettelunsa ja tilanne laantuisi kahden diktaattorin sovintoon. Aivan kuten oli tapahtunut 1939. Oli mahdollista, että Molotovin - Ribbentropin salainen lisäpöytäkirja, jonka suomalaiset tunsivat, olisi jälleen astunut voimaan.
Suomi ei voinut olla varma Saksan tuesta, vaan se oli ehdollista. Saksa saattaisi hylätä Suomen uudestaankin, etenkin, jos Suomi asettuisi sen kanssa vastahankaan.
Vuotta aikaisemmin talvisodassa Suomi oli taistellut edullisen taistelumaaston - Karjalan kannaksen - ja länsivaltain avun turvin. Vuonna 1941 länsivallat olivat poissa pelistä ja jos Saksa olisi tuolloin kääntänyt Suomelle selkänsä, Suomi olisi ollut täysin avuton Neuvostoliiton edessä.
Neuvostoliitto puolestaan oli pitkin välirauhan aikaa tehnyt selväksi, että se ei kunnioittanut Suomen itsenäisyyttä. Tiedot Molotovin keskusteluista Berliinissä (Suomen kysymyksen hoitaminen) olivat vain muutaman kuukauden ikäisiä. -
Millä perusteilla Suomi olisi ryhtynyt luottamaan Neuvostoliittoon? Tai olettanut, että NL:n hyökätessä olisimme tällä kertaa saaneet tukea Saksalta?
Ja lopulta: millä perusteella - vuoden 1941 mittapuiden mukaan - Saksa olisi ollut jotenkin Neuvostoliittoa huonompi? Suomen omien kokemusten perusteella se oli juuri päinvastoin.
--------------------
Itse asiassa olisi hämmästyttävää, jos tällaisia analyysejä ei olisi aikoinaan tehty! Saksaan liittyviä riskejä pohdiskeltiin jo ennen talvisotaa. Jostain kenkälaatikosta ne varmaan löytyisivät.