Anu Alapartanen
Viestit: 60
Liittynyt: 01.06.09 10:48

Kiehtova Kuu: politiikkaa, tiedettä ja taidetta

Ääretön ja mysteerinen avaruus on ruokkinut ihmisten mielikuvitusta menneisyydestä tähän päivään. Yksi scifin uranuurtajista oli Jules Verne (1828-1909), joka romaaneissaan kuvaili avaruus- ja kuulentoja vuosikymmeniä ennen kuin ne tulivat käytännössä mahdollisiksi. 60 vuotta Vernen kuoleman jälkeen ihmisen lento Kuuhun viimein toteutui. Tänään on kulunut tasan 40 vuotta Neil Armstrongin kuuluisista ensimmäisistä askeleista.

Kuu on kiehtonut ihmisiä, koska siihen on liittynyt mystisyyttä; onhan sillä osansa niin vuorovesiin kuin hedelmällisyyteen. Kuu onkin insproinut eri taiteita kirjallisuudesta maalaustaiteeseen. Tutkija Christopher Rileyn mukaan juuri Kuun maagisuus on innostanut myös tieteilijöitä. Tieteelliset saavutukset vaativat uteliaisuutta, mitä varmastikin Kuun kohdalla on riittänyt. Tieteellisesti Kuu on kiinnostava kohde, koska siitä voidaan saada tietoa aurinkokunnasta ja Maan menneisyydestä sekä mahdollisesti löytää ratkaisuja ihmiskunnan säilymiselle.


Vaikka amerikkalaisten suunnitteleman kuulennon taustalla vaikuttivat tieteelliset motiivit, ei voida puhua pelkästään tieteellisestä hankkeesta. Kylmän sodan aikainen suurvaltakamppailu oli ulottunut avaruuteen. Ensimmäinen onnistunut kuulento oli amerikkalaisille tärkeä tavoite, koska venäläiset olivat jo saavuttaneet etumatkan avaruuden valloittamisessa. Olihan Juri Gagarin lähtetty ensimmäisenä ihmisenä Maata kiertävälle radalle vuonna 1961. Niinpä amerikkalaisten halu päästä Kuuhun oli erityisen voimakasta. Kuulento tuli mahdolliseksi, koska presidentit Kennedy ja Johnsson sekä kongressi myönsivät sille niin rahallisen kuin poliittisen tuen.

Ensimmäiset yritykset kuulentoon epäonnistuivat, kunnes 16.7. 1969 Apollo 11 laukaistiin onnistuneesti kohti Kuuta. Neljää päivää myöhemmin 20.7. 1969, Neil Armstrong otti kuuluisat, epäilystäkin herättäneet, askeleensa Kuun pinnalla. Mahdottomasta oli tullut mahdollista, fantasiasta faktaa, ja sen takana olivat tällä kertaa amerikkalaiset.

Niin amerikkalaisten kuin neuvostoliittolaisten avaruuslennot jatkuivat. Astronauteista ja kosmonauteista tuli suuria sankareita ja avaruuden valloittamisen mahdollisuudet tuntuivat lähes äärettömiltä. Visiot ihmisten asuttamisesta avaruusasemille, miehitetyistä Mars-lennoista ja avaruusturismista siinsivät ihmisten mielissä. Innostus avaruuden valloittamiseen kuitenkin laantui ja NASA lopetti miehitetyt kuulennot 70-luvulle tultaessa; Neuvostoliitto oli jo voitettu kilpajuoksussa Kuuhun, eikä kalliisiin kuulentoihin ollut enää yhtä suurta motivaatiota. Nykyään kamerat, tietokoneet, robotit ja mönkijät ovat syrjäyttäneet ihmiset avaruuslennoilla.



Miehitetyt kuulennot ovat viime vuosina nousseet taas esille. Vuonna 2004 Bushin tukemana aloitettiin Constellation-ohjelma, jonka tavoitteena on päästä Kuuhun vuoteen 2020 mennessä ja perustaa sinne tukikohtia vuonna 2033 toteutettavaa Mars-lentoa varten. Joidenkin mielestä koko suunnitelmaa voidaan pitää pelkästään poliitisena markkinointipuheena. Se, toteutuuko ohjelma koskaan, jää nähtäväksi. Obama on asettanut komitean arvioimaan ohjelman toteuttamista ja antamaan suosituksena elokuun loppuun mennessä. Jotta ohjelma toteutuisi, olisi Obaman ohjattava sille huomattava rahoitus. Se puolestaan tuntuisi hullulta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Oliko Kuun valloittaminen suuri harppaus ihmiskunnalle vai ainoastaan osa kylmään sotaan kuulunutta suurvaltojen välistä voimamittelöä? Miksi avaruuden valloittaminen on niin tärkeää, että siihen edelleen halutaan upottaa valtavia rahasummia? Avaruuslentojen tieteellisiä saavutuksia ei voida väheksyä. Niiden kautta ihmisen tietämys maailmankaikkeudesta on laajentunut. Avaruuslentojen myötä ollaan saatu myös uusia teknisiä innovaatioita: niinkin arkinen asia, kuin teflonpinta on kehitetty avaruuslentoja varten. Joidenkin mukaan avaruuden asuttamisesta löytyisi ratkaisu myös mahdollisiin tuleviin ekokatastrofeihin, mikä tosin on eettisesti arvelluttava ajatus. Olkoonpa avaruuden valloittamisessa kyse ihmisten uteliasuudesta, seikkalunjanosta, kontrollintarpeesta tai ahneudesta, avaruus mysteereineen ei menetä viehätyvoimaansa. Se, pitäisikö avaruus jättääkin mysteeriksi, on jo toisen pohdinnan aihe.

Lähteet:

Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä. Kilpajuoksu Kuuhun. Karisto Oy, 2008.

Riley, Christopher: The Magic of Apollo, BBC News, 15.7. 2009

Tornikoski, Merja: Tarvitaanko ihmistä avaruudessa?28.6. 2004

USA tähtää taas Kuuhun pitkän tauon jälkeen, Verkkouutiset, 15.7. 2009

Muuta aiheeseen liittyvää:

Salaliittoteoriaa vai ei? Apollo 11 Moon landing: conspiracy theories debunked

Videoita: Apollo 11 moon landing video

Tiedonjanoisille: Avaruuden valloituksen historia

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”