Kansallisarkisto on digitoinut kokonaisuudessaan niin sanotut Senaatin
kartastot.
Yksityiskohtaisia maastonkorkeuksia koskevia tietoja sisältävien karttojen eli
topografisten karttojen laatiminen ja valmistus oli autonomian ajalla
keskitetty Venäjän sotilasviranomaisille. Topografiset kartat olivat
sotilaallisen merkityksensä vuoksi salassa pidettäviä. Suomessa Venäjän
armeijan topografijoukot kartoittivat suurin piirtein linjan Pori - Käkisalmi
eteläpuolisen osan vuosina 1870 - 1907 mittakaavassa 1:21 000.
Tavoitteena oli valmistaa siitä pienennetty kartasto mittakaavaan 1:42 000.
Suomen valtio osallistui kartoituskustannuksiin ja sai sen vuoksi kaksi
valokuvajäljennöstä kustakin alkuperäiskartaston lehdestä (1:21 000), ja niistä
muodostettiin kaksi identtistä karttasarjaa, joita on myöhemmin alettu kutsua
Senaatin kartastoiksi.
Toinen kartastoista sijoitettiin Senaatin sotilastoimituskuntaan ja sittemmin
maanviljelystoimituskuntaan ja toinen silloiseen maanmittausylihallitukseen.
Kartat värjättiin käsin vesiväreillä ja samalla ne pohjustettiin kankaalla.
Väritykseltään kartastot poikkeavat selvästi toisistaan:
maanmittausylihallituksessa olleet kartat on värjätty venäläisen kartoitustavan
mukaisin värein, kun taas toisen kartaston kartat noudattavat suomalaiselle
kartanvalmistukselle tyypillistä värivalikoimaa. Kartastoihin tehtiin myös
sisällöllisiä korjauksia ja täydennyksiä, minkä vuoksi ne eivät ole siltäkään
osin keskenään aivan samanlaisia.
Alkuperäiset Senaatin kartastot käsittivät kumpikin 471 lehteä.
Maanmittausylihallituksessa kartaston yhteyteen liitettiin eräitä lisälehtiä,
minkä vuoksi se on alueellisesti toista kartastoa laajempi. Jatkosodan jälkeen
jouduttiin uuden rajan taakse jäänyttä Karjalaa koskevat kartaston lehdet
luovuttamaan Neuvostoliittoon liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.
Mikäli tietyllä karttalehdellä oli alueita uuden rajan molemmilta puolilta,
leikattiin Senaatin kartatkin rajalinjaa myöten kahtia ja itäinen puoli
luovutettiin vaaditulla tavalla. Luovutusvaatimus täytettiin molempien
kartastojen kohdalla, ja sen seurauksena alkuperäisten kartastojen lehtiluku
supistui 365:een.
Maanmittausylihallituksessa alun perin ollut kartasto on Kansallisarkistossa
sijoitettu osaksi Maanmittaushallituksen historiallista kartta-arkistoa.
Senaatin sotilastoimituskunnassa ollut kartasto kuuluu puolestaan
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen karttakokoelmiin.
Kartastot löytyvät digitaaliarkistosta http://digi.narc.fi/digi/
hakusanoilla Senaatin kartasto (Maanmittaushallituksen historiallinen
kartta-arkisto) ja venäläiset topografikartat (Sörnäisten toimipisteen
kokoelma).
Digitointi on toteutettu Kansallisarkistossa arkistolaitoksen
digitointisuositusten mukaisesti,
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/a/tied ... teerit.pdf
Lisätietoja digitoinnista: yksikönjohtaja Istvan Kecskemeti, Kansallisarkisto,
puh. (09) 228 52 337
Lisätietoja aineistoista:
ylitarkastaja Ville Kajanne, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 208 ja
tutkija Ville Vuolle, Kansallisarkisto / Sörnäisten toimipiste, puh. (09) 228
52 537
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi.