Pro gradu Tavoitteena vapaa ja demokraattinen Irak. Irakin v

[hela-harjoittelija]

Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:

Laurikainen, Antti, Tavoitteena vapaa ja demokraattinen Irak. Irakin vastainen lainsäädäntö Yhdysvaltain kongressin debateissa vuosina 1998 ja 2002. Pro gradu –tutkielma. Historian ja etnologian laitos/ Yleinen historia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2009.

Pro gradun tiivistelmä:

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kongressin jäsenten näkemyksiä Irakin vastaisesta politiikasta 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Tutkimuksen keskeisinä alkuperäislähteinä toimivat kaksi Irakin vastaista lakia, Iraq Liberation Act of 1998 (ILA) ja the Authorization for Use of Military Force Against Iraq Resolution 2002 (IR), sekä niiden hyväksymisestä käydyt kongressin debatit. Kyseiset lait debatteineen muodostavat keskenään mielenkiintoisen vertailukohdan, koska ajallisesta läheisyydestään huolimatta moni keskeinen tekijä Yhdysvaltojen Irak-politiikassa oli muuttunut merkittävästi. Työssä pyritään tutkimaan ja analysoimaan debatteihin osallistuneiden senaattorien ja kongressiedustajien puhetekoja käsitehistorian ja retoriikan tutkimuksen menetelmin. Tämä tarkoittaa tutkielman kohdalla huomion kohdistamista puheteon kontekstiin, koska vain siten voidaan yrittää päästä puhujien todellisten intentioiden jäljille.

Työssä tarkastellaan ja vertaillaan senaattorien ja kongressiedustajien näkemyksiä ILA:n ja IR:n luonteista ja motiiveista. Molemmat lait olivat sisällöllisesti varsin moniselitteisiä, mikä haastoi debatoijat esittämään niistä tulkintoja, jotka sopivat parhaiten heidän omiin intresseihinsä ja näkökantoihinsa. Valittu tutkimusnäkökulma pitää sisällään useita alakysymyksiä liittyen muun muassa sodan oikeutukseen, Saddam Husseinin johtaman Irakin muodostamaan uhkaan, Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan sekä visioihin vapaasta ja demokraattisesta Irakista. Tämän lisäksi työssä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka ritualistisella puhunnalla rakennettiin ja uusinnettiin kansallista identiteettiä ja määriteltiin samalla suhdetta muuhun maailmaan.

Tutkielmassa havaitaan ritualistisen puhunnan olleen IR-debateissa ILA-debatteja huomattavasti voimakkaammin läsnä, minkä voi katsoa johtuvan lakiesityksen Irakin vastaisen sodan mandollistavasta luonteesta. Tämä ei kuitenkaan estänyt lain vastustajia kritisoimasta ajoittain ankarastikin presidentti George W. Bushin ajamaa aggressiivista Irak-politiikkaa, joka kiteytyi IR:n kohdalla. Lisäksi näkemykset YK:n roolista Irakin vastaisen politiikan toteuttajana ja muotoilijana jakautuivat IR-debateissa selkeästi puoluerajojen mukaan: republikaanit pyrkivät vähättelemään ja demokraatit puolestaan korostamaan YK:n asemaa. ILA- ja IR-debattien välillä huomataan myös merkittäviä näkemyseroja suhtautumisessa Saddam Husseinin johtaman Irakin muodostamaan uhkaan. Vuonna 1998 Irak nähtiin vielä pääsääntöisesti alueellisena uhkana, kun neljä vuotta myöhemmin se muodosti jo välittömän ja koko maailmaa koskettavan uhkan. Tähän teemaan Iiittyy läheisesti myös IR-debateissa pinnalle noussut kysymys Trakin vastaisen sodan oikeutuksesta, joka jakoi radikaalisti mielipiteitä: molemmat osapuolet näkivät varhaiskeskiajalta juontavan opin oikeutetusta sodasta (just war) legitimoivan oman näkökantansa. ILA:n ja IR:n kannattajien näkemykset Saddam Husseinin jälkeisestä Irakista olivat puolestaan monesti hyvin anakronistisia, joskin jälkimmäisissä debateissa ne olivat menneet vielä huomattavasti pidemmälle: Irakin jälleenrakennustyötä verrattiin usein Saksan ja Japanin toisen maailmansodan jälkeiseen demokratisoimiseen.