Väitös ruotsalaisen ylhäisaatelin elämäntavasta 1700-luvulla

[Jyrki Ilva]

Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa

Seuraava Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja on nyt luettavissa
E-thesis-palvelussa:

Johanna Ilmakunnas: Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa.
(humanistinen tiedekunta, historian laitos, Suomen ja Pohjoismaiden historia)
URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5706-9

Väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 26.9.2009 kello 10.15 osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Kirsi Vainio-Korhonen, Turun yliopisto, ja kustoksena professori Markku Kuisma.

Väitöskirjan tiivistelmä:

"Teoksessa analysoidaan ylhäisaatelin elämäntapaa, kulutustottumuksia ja yksityistaloutta Ruotsissa 1700-luvulla (noin 1730–1795). Työ paneutuu yhden aatelissuvun, kreivillisen von Fersen -suvun, elämäntapaan. Fersenit edustivat Ruotsin valtakunnan johtavaa poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista eliittiä 1700-luvulla. Tutkimus keskittyy kreivi Carl von Ferseniin (1716–1786) ja hänen veljeensä kreivi Axel von Ferseniin (1719–1795) sekä heidän puolisoihinsa ja lapsiinsa. Carl von Fersen oli hovimies, Axel von Fersen oli puolestaan upseeri, valtiomies ja yksi ranskalaismielisen hattupuolueen johtohahmoista. Hänen poikansa Axel von Fersen nuoremmasta (1755–1810) tuli aikanaan upseeri sekä Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n suosikki ja Ranskan kuningattaren Marie-Antoinetten suosikki ja henkilökohtainen uskottu.

Tutkimus perustuu Fersenien suvun yksityisarkistoihin, kreivien henkilökohtaisiin tilikirjoihin, perukirjoihin, kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Työssä syvennytään Fersenien tuloihin eli maaomaisuuden, ruukkien ja manufaktuurien tuottoon, ylhäisaatelin velkaantumiseen, korkeisiin virkoihin hovissa, siviilihallinnossa ja armeijassa sekä avioliittoihin aatelisen vaurauden ja vallan perustana. Analyysi kohdistuu Fersenien tuloihin ja menoihin, kreivien uramahdollisuuksiin ja henkilökohtaisiin menoihin, samoin kuin heidän rakennuttamiinsa ja sisustamiinsa linnoihin ja palatseihin sekä Fersenien palveluksessa olleisiin palvelijoihin. Myös ihanteellisen aatelismiehen ja aatelisnaisen kuluttamista tarkastellaan. Keskeisiä teemoja ovat perintö ja lasten kasvatus sekä avioliitot; aatelisnaisten kapiot, aatelin Ranskasta tilaamat ylellisyysesineet, kreivien ja kreivittärien kuluttaminen ennen ja jälkeen avioliiton solmimisen ja lasten syntymisen sekä aatelisen elämän nautinnot, samoin kuin laaja yleiseurooppalainen ylellisyyskritiikkikin.

Teos liittyy laajaan aatelia ja kuluttamista 1700-luvulla käsittelevään tutkimustraditioon kytkemällä Ruotsin ylhäisaatelin elämäntavan, kulutuksen ja yksityistalouden eurooppalaiseen kontekstiin."