Oletettavasti se oli hyvin kiinnostunut. Koko 1800-luvun Euroopassa näistä oltiin hyvin huolissaan. Myös Ortodoksikirkkoa hallinnoiva Pyhä Synodi ja erityisesti sen yliprokuraattori K.P. Pobedonostsev (virassa 1880-1905) olivat tietoisia ja huolestuneita näistä. Synodin paikallistoimijoita olivat tietenkin ortodoksipapit.
On vaikea tutkia, ketkä olivat "Ohranan" agentteja Suomessa. Koko Ohrana oli itse asiassa hyvin epäselvä organisaatio. Sitä on jopa tutkittu hyvin vähän. Poikkeuksen tästä muodostaa:
Lauchlan, Ian, RUSSIAN HIDE-AND-SEEK THE TSARIST SECRET POLICE IN ST PETERSBURG, 1906-1914 - STUDIA HISTORICA 67. 2002.
Tämäkin on mielenkiintoinen artikkeli:
http://www.genealogia.fi/genos/68/68_153.htm
Yleensä Ohranan alueellisina toimijoina Venäjällä olivat santarmit. Oli mm. erillinen rautatiesantarmisto. Ohranalla ei ollut omia toimistojaan, vaan henkilöt toimivat sen tehtävissä epävirallisen omaisesti. Santarmihallitus perustettiin Suomeenkin jo 1867. Sen arkistoa on hajallaan Kansallisarkiston "Venäläiset sotilasasiakirjat"-sarjassa. Sarjatason luettelo:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus ... =284542.KA
"Kukkaansa" santarmilaitos puhkesi Suomessa kenraalikuvernööri Bobrikovin ja Seynin kausilla.