Tapio Onnela kirjoitti:
Toinen hieno teos on Erkki Palolammen (1908-1991) klassikko Kollaa kestää, joka tekee suuren vaikutuksen ehkä juuri siksi, että se kirjoitettiin melkein heti talvisodan päättymisen jälkeen 1940. Palolampi oli reservin luutnantti, valistusupseeri ja toimittaja. Kirja kuvaa talvisodan yhden tärkeimmän rintaman Kollaan taisteluja aikaa maaliskuussa 1940.
Erkki Airas kirjoitti professorina 1983 omien ja aseveljiensä muistelmien, sekä Sota-arkiston puutteellisiksi sanomiensa sotapäiväkirjojen pohjalta Pitkärannan miehet, jossa kirjoitetaan Petäjän- ja Maksimansaaristakin Laatokan Karjalan mottitaisteluissa.
Lauri Immonen, opettaja Koirinojalta ja Lemetin suunnalla taistellut kirjoitti Kaksi Tykkiä 1966 (Mantsin-ja Lunkulansaarten taisteluista) ja Unohdettujen Rintaman 1967,jolloin Talvisodan veteraanit olivat vielä työiässäkin.
Petäjänsaaressa L.Immonen kävi 1942 sanoen jokaisella askeleella kranaatinsirpaleiden rouskuneen kävellessä.
L.Immonen kertoo myöskin rajaseudun, Salmin, Impilahden, Sortavalan jne.
14 - 18-vuoden ikäisistä 300:sta pojasta, jotka koottiin koulutukseen Läskelään, koulutus kesti 2 pv.
Kriittisessä tilanteessa 15.2.1940 tuli käsky koota 50:n pojan osasto, kaikki 300 ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi.
Vänr. Lakio selitti 50:lle pojalleen, että on parempi koukata kauempaa lahden yli, mutta 12 poikaa syöksyi suoraan peltoaukean yli kaatuen vihollisen kk-tulessa.
Lakio opetti myöhemmin metsätiedettä mm. yliopistossa Perussa ja sanoi tämän tapauksen olleen lyhyin ja tehokkain oppitunti, mitä hän oli koskaan pitänyt:
"Näitte nyt, että johtajan käskyjä on toteltava."
Olikohan näitä poikia Maksiman- ja Petäjänsaarilla?
Sotapäiväkirjat tämänkin poikaosaston osalta lienevät puutteellisia ja venäläinen
nykytieto, mm. prof. Juri Kilin´in ei liene tuonut paljoakaan uutta tietoa?
Punailmavoimien 522 taistelulennolla pudotettiin saaritaisteluissa 90,4 t pommeja tykistökeskitysten lisäksi ja laskuvarjoprikaati menetti tuloksettomissa hyökkäysyrityksissään Petäjänsaareen 15. ja 23.2.1940 vahvuudestaan 80 %:a.
Mantsi- ja lunkulansaaren pohjoisosa kestivät Talvisodan loppuun asti, missähän määrin sotapäiväkirjoja noilla saarilla lienee kirjoitettu?
Ja onko niissä mainittu noille saarille jäänyttä sotatoimiin osallistunutta paikallista
"siviiliväestöä."?
Veikko Palvo