Museoviraston arkeologit tekivät monta mielenkiintoista löytöä kenttätyökaudella 2009

[Lea Murto-Orava]

Museoviraston arkeologien kenttätyökausi tuotti jälleen mielenkiintoisia tuloksia. Mikkelin Tuukkalan kalmistolöytö oli esihistoriallisen ajan kohteiden kenttätöiden merkittävin löytö. Kaivauksissa löydettiin seitsemän ruumishautaa. Historiallisen ajan kohteiden tutkimusten painopiste oli ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien vanhoilla asemakaava-alueilla. Iin vanhan kirkon ja hautausmaan paikan kaivauksissa löydettiin poikkeuksellisen runsaasti ehjiä, keskiaikaisia hautauksia. Meriarkeologit jatkoivat Egelskärin keskiaikaisen haaksirikkopaikan tutkimuksia ja Helsingin edustalta he löysivät rahakätkön, jossa oli 1660-1670 -luvuille ajoittuvia ruotsalaisia kupariplootuja ja -kolikoita. Muinaisjäännösten hoitoyksikkö teki töitä noin 220 kohteella. Valkeakoskella kehitettiin Rapolanharjun arvokasta kulttuuriympäristöä entistäkin monipuolisemmaksi ja saavutettavammaksi matkailukohteeksi.

* Esihistoriallisen ajan kohteiden kenttätyöt 2009
* Historiallisen ajan kohteiden kenttätyöt 2009
* Meriarkeologiset kenttätyöt 2009
* Muinaisjäännösten hoito 2009
* Kesän kenttätöiden esittelytilaisuus

ESIHISTORIALLISEN AJAN KOHTEIDEN KENTTÄTYÖT 2009

Museoviraston arkeologian osastolla oli esihistoriallisen ajan kohteiden kenttätutkimuksia edellistä kesää vähemmän, mutta ne tuottivat mielenkiintoisia tuloksia. Kaivauksia ja inventointeja tehtiin lähes 50 paikkakunnalla. Suurimman osan kenttätöistä rahoittivat maankäyttöhankkeiden toteuttajat, jotka ovat muinaismuistolain mukaan velvollisia rahoittamaan hankkeidensa aiheuttamien arkeologisten tutkimusten kustannukset. Kenttätutkimuksiin käytettiin yhteensä runsaat 896 000 euroa, joista osaston oma osuus oli noin 160 000 euroa.

Merkittävimmät kaivaukset arkeologian osasto teki Mikkelin Tuukkalan nuorempaan rautakauteen ja varhaiskeskiaikaan (1000 - 1200 jKr.) ajoittuvassa kalmistossa. Kaivauksissa löydettiin seitsemän ruumishautaa, joissa yhtä lukuun ottamatta oli myös esineitä. Niiden perusteella yhteen haudoista oli haudattu nainen, kahteen lapsi ja loput olivat miesten hautoja. Miehet oli haudattu asusteissa, joihin kuului pronssiheloitettu vyö sekä tuluskukkaro tulusrautoineen ja piikivineen. Useasta haudasta löydettiin myös rautainen veitsi. Naisen haudasta saatiin talteen asun olkasolkina käytetyt soikeat kupurasoljet, pronssinen kehäsolki, ketjunkannattimet sekä pronssiketjun niveliä. Rikkain haudoista kuului toiselle lapsivainajista. Hautaan oli laitettu mukaan mm. kaksi veistä, kaksi tulusrautaa, kaksi pientä pronssiriipusta, pronssiniitein koristettu vyö sekä hioinkiven kappale. Vainajan vasemman korvan vierestä löytyi lisäksi kolme pientä hopeakorua. Arvoituksellisin löytö oli lapsivainajan vasemman silmän päälle laitettu pieni hopealevyn kappale.

Laitilan Vainionmäellä kuudennen kerran järjestetyssä yleisökaivauksessa saatiin runsaasti pääasiassa viikinkiaikaan ajoittuvia löytöjä. Kalmistosta löydettiin mm. pronssikoruja ja lasihelmiä, pahoin tulessa turmeltunut hopearahan puolikas sekä ensimmäinen keihäänkärki.

Inventointeja arkeologian osasto suoritti tie-, voimajohto- ja maakaasuputkilinjoilla, kaavoituksen tarpeisiin sekä tuulipuistojen ja ydinvoimaloiden hankealueilla. Osaston omin varoin suoritettiin inventoinnit kolmessa kunnassa sekä Närpiön Pirttikylässä yhdessä Metsäkeskus Rannikon kanssa. Laihialla aloitettiin ”Skogens kulturarv i Kvarkenregionen” -projekti (Merenkurkun metsien kulttuuriperintö), joka kuuluu EU:n Botnia Atlantica -ohjelmaan. Projekti on Ruotsin ja Suomen kulttuuriperinnön suojelusta vastaavien viranomaisten sekä metsäalan organisaatioiden yhteinen. Kesän inventoinnissa mm. löydettiin useita ennalta tuntemattomia kivikautisia asumuspainanteita ja kartoitettiin lukuisia pronssikaudelta historialliselle ajalle ajoittuvia kiviröykkiöitä. Projektissa luotiin myös yhteistyössä metsäalan ammattilaisten kanssa menettelytapoja ja käytäntöjä, joilla kohteet voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon metsien käytössä ja hoidossa.

Muille toimijoille Museoviraston arkeologian osasto myönsi 29 tutkimuslupaa.

LUETTELO esihistoriallisen ajan kohteiden tutkimuksista ja niiden tuloksista paikkakunnan mukaan aakkosjärjestyksessä on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/kenttatyot

LISÄTIETOJA esihistoriallisen ajan kohteiden tutkimuksista antavat yli-intendentti Helena Taskinen, puh. (09) 4050 9270, helena.taskinen@nba.fi ja tutkija Teija Nurminen, puh. (09) 4050 9256, teija.nurminen@nba.fi. Kaivaustenjohtajien ja inventoijien yhteystiedot ovat kenttätyöluettelossa. Jos yhteystieto puuttuu, sen saa Teija Nurmiselta.

HISTORIALLISEN AJAN KOHTEIDEN KENTTÄTYÖT 2009

Museoviraston rakennushistorian osasto vastaa historiallisen ajan muinaisjäännösten tutkimuksista. Tutkimushankkeita toteutettiin 26 ja niihin oli käytettävissä Museoviraston budjettivarojen ulkopuolista rahaa noin 660 000 euroa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna, mutta enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Tutkimusten painopiste oli ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien vanhoilla asemakaava-alueilla, joita tutkittiin kaivauksin Oulussa, Porissa, Raumalla, Haminassa ja Hämeenlinnassa. Kaupunkiarkeologisissa kenttätöissä tutkittiin mm. massiivisia puurakenteita Oulussa ja peltokerrosta Vanhan Rauman Kalatorin alla. Suurin yksittäinen tutkimushanke oli Hämeenlinnassa, jossa arkeologit valvoivat Linnan kasarmeilla tehtyjä maanrakennustöitä neljän kuukauden ajan.

Iin Vanhassa Haminassa tehdyissä kaivauksissa tutkittiin Iin vanhan kirkon ja hautausmaan paikkaa. Kaivauksissa löydettiin poikkeuksellisen runsaasti ihmisen luita sekä ehjiä, keskiaikaisia hautauksia. Kylätontteja tutkittiin koekaivauksin Ypäjällä sekä Myrskylässä, ja uusia asutus- ja elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä paikannettiin Tuusulan inventoinnissa.

Toinen arkeologisten hankkeiden keskeisistä teemoista oli sotahistoria. Viime sotiin liittyviä linnoituslaitteita inventoitiin Helsingissä, Hangossa ja Virolahdella. Ruotsinpyhtäällä tehtiin kartoitus ja kaivaus 1700-luvun sotilasleirillä. Lisäksi Kaakkois-Suomessa kartoitettiin ja dokumentoitiin 1700-luvun linnoituksia ”Pietarin kivikilpi” -hankkeeseen liittyen. Vuonna 2009 käynnistyi myös ensimmäinen vaihe Salpalinjaa koskevasta inventointiprojektista.

Muille toimijoille myönnettiin 21 historiallisen ajan muinaisjäännöstä koskevaa tutkimuslupaa.

LUETTELO historiallisen ajan kohteiden tutkimuksista ja niiden tuloksista paikkakunnan mukaan aakkosjärjestyksessä on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/hist_kenttatyot

LISÄTIETOJA historiallisen ajan kenttätöistä antaa tutkija Johanna Enqvist, puh. (09) 4050 9471, 0400 356 257, johanna.enqvist@nba.fi ja sotahistoriallisten kohteiden osalta intendentti Helena Rosén, puh. (09) 4050 9446, helena.rosen@nba.fi. Kaivaustenjohtajien ja inventoijien yhteystiedot ovat kenttätyöluettelossa. Jos yhteystieto puuttuu, sen saa Johanna Enqvistiltä.

MERIARKEOLOGISTEN KOHTEIDEN KENTTÄTYÖT 2009

Museoviraston meriarkeologian yksikön kenttätyökausi oli vilkas. Tutkimuksia ja inventointeja toteutettiin kahdeksan. Tarkastussukelluksia tehtiin 14 kohteella. Museoviraston budjettivaroja käytettiin 80 800 euroa ja ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 44 700 euroa.

Nauvossa jatkettiin Egelskärin keskiaikaisen haaksirikkopaikan tutkimuksia. Tutkimuksissa keskityttiin laaja-alaisen haaksirikkopaikan dokumentointiin ja löytöjen kaivamiseen. Kaivausalueen laajuuden vuoksi työtä jatketaan vielä kesällä 2010. Hangon sataman tuntumassa tehtiin koekaivaus 1800-luvun alkuun ajoittuvalla Kuningattaren vuoren hylyllä. Tammisaaressa dokumentoitiin ja irrotettiin pintaan noussut hylyn kölipuu. Lappeenrannassa otettiin näytteitä 21 metrin pituisesta limisaumaisesta aluksen hylystä dendrokronologista ajoitusta varten. Helsingin edustalla kaivettiin mahdollinen rahakätkö, josta löydettiin 1660-1670 -luvuille ajoittuvia ruotsalaisia kupariplootuja ja -kolikoita.

Suomenlinnassa jatkettiin vedenalaista inventointia Länsi-Mustasaaren ja Pikku-Mustasaaren vesialueilla ja Varvilahdessa.

Tarkastussukellusten avulla täydennetään vedenalaisten löytöjen rekisterissä olevia tietoja. Lisäksi tarkastuksia tehdään merkittäville hylkykohteille, jotta voidaan seurata näiden kunnon kehitystä. Vrouw Marian tarkastusmatkalla nostettiin tammipuinen näyte mikrobiologista tutkimusta varten sekä kuvattiin hylkyä sen kunnossa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi.

LUETTELO meriarkeologisten kohteiden tutkimuksista ja niiden tuloksista on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/meriarkeologiset_kenttatyot

LISÄTIETOJA tutkimuksista antaa yli-intendentti Marja Pelanne, puh. (09) 4050 9050, marja.pelanne@nba.fi.

MUINAISJÄÄNNÖSTEN HOITO 2009

Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikkö teki maisemanhoitoon, restaurointiin, muuhun rakenteiden kunnostamiseen sekä merkintään liittyviä töitä noin 220 kohteella. Pääosa kohteista on esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Lisäksi töitä tehtiin Museoviraston hallinnassa olevilla kulttuuriperintökohteilla, mm. kartanomuseoissa. Useat hoidetuista kohteista ovat tunnettuja nähtävyys- ja käyntikohteita.

Museoviraston itse tekemien hoitotöiden lisäksi useita kohteita hoidettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten kaupunkien, kuntien sekä luonnonhoitoon liittyvien projektien kanssa. Yhteistyössä toteutettavien hoitohankkeiden määrä onkin kasvanut aiemmista vuosista. Useissa hankkeissa Museovirasto on vastannut hoidon suunnittelusta ja joskus myös peruskunnostuksen tekemisestä, minkä jälkeen kohde on siirtynyt ylläpitävään hoitoon hankeosapuolelle. Lisäksi muut toimijat ovat hoitaneet muinaisjäännöksiä Museoviraston myöntämien hoitolupien perusteella sekä metsänhoitohankkeiden yhteydessä. Pääosa Museoviraston tekemästä käytännön hoitotyöstä on rahoitettu työllistämisvaroin, minkä vuoksi tärkeitä yhteistyökumppaneina ovat olleet myös työ- ja elinkeinokeskukset sekä niiden alaiset työvoimatoimistot.

Valkeakoskella jatkui Pirkanmaan TE-keskuksen ja Valkeakosken kaupungin tuella toteutettu ”Rapolan matkailullinen kehittäminen 2007-2009” -hanke. Museovirasto on kehittänyt Rapolan arvokasta kulttuuriympäristöä entistäkin monipuolisemmaksi ja saavutettavammaksi matkailukohteeksi. Hankkeen aikana on parannettu ainutlaatuisen alueen fyysistä ja tiedollista saavutettavuutta monin tavoin, mm. kunnostamalla ja rakentamalla matkailuun ja opetukseen liittyviä rakenteita ja tehostetulla maisemanhoidolla.

Uusina kohteina hoidon piiriin otettiin mm. Kuuskajaskarin linnakesaari Raumalla, Rukoushuoneenmäki Laitilassa ja Laittistenmäki Vehmaalla. Halikossa tehtiin mittava rautakautisen kalmistoalueen ja sen ympäristön maisemanhoitotyö, jonka yhteydessä avattiin mm. näköalaa Halikonjoelle, Rikalaan, Kihistenmäelle sekä Suuren Rantatien suuntaan.

LUETTELO hoidetuista muinaisjäännöskohteista on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/mjhoitokohteet2009

LISÄTIETOJA muinaisjäännösten hoidosta antaa yli-intendentti Päivi Maaranen, puh. (09) 4050 9251, paivi.maaranen@nba.fi

TERVETULOA KESÄN KENTTÄTÖIDEN ESITTELYTILAISUUTEEN

Kesän kenttätöiden esittelytilaisuus järjestetään 26.-27.11.2009 Helsingissä Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34). Tilaisuus on maksuton, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.
Esittelytilaisuuden ohjelma on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/seminaareja
Lisätietoja tilaisuudesta saa tutkija Teija Nurmiselta, puh. (09) 4050 9256, teija.nurminen@nba.fi