Jämsän hevoshistoria 1945-1965.

[hela-harjoittelija]

Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:

Karhila, Anna, Jämsän hevoshistoria 1945-1965. Pro gradu –tutkielma. Historian ja etnologian laitos/ Suomen historia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2009.

Pro gradun tiivistelmä:

Tutkielman tavoitteena on tarkastella Jämsän hevostalouden historiaa aikavälillä 1945-1965 ja verrata siinä tapahtuneita muutoksia koko maan hevostaloudessa samalla aikavälillä tapahtuneisiin muutoksiin. Samalla on pyritty löytämään jämsäläisen hevostalouden erikoispiirteitä ja vertaamaan niitä koko maan mittakaavan lisäksi Jämsän lähiympäristöön. Tarkastelun kohteena on ollut varsinkin se, miten Suomen hevostaloudessa sodan jälkeen tapahtuneet rajut muutokset näkyvät jämsäläisessä hevostaloudessa. Tutkimus on osa tulevaa tilaustyöjulkaisua,
jossa käsitellään Jämsän hevoshistoriaa aikavälillä 1870-2000.

Aineistona tutkielmassa on käytetty Jämsän hevosjalostusseuran arkistomateriaalia (lähinnä pöytäkirjoja), sanomalehtiaineistoa Jämsän Lehdestä (vuodesta 1952 alkaen Koillis-Häme), Hevostaloudesta ja Hevosviestistä, Itä-Hämeen hevosjalostusliiton ja Hevosjalostusliittojen keskusliiton toimintakertomuksia sekä Suomalaisten hevosten kantakirjoja.

Käsittelyssä aihe on jaettu kolmeen kokonaisuuteen eli päälukuun, joista ensimmäisessä käydään läpi jämsäläistä hevostaloutta, toisessa jämsäläistä hevoskasvatusta ja kolmannessa raviurheilua Jämsässä tutkimuksen aikavälillä. Hevostaloutta koskevassa pääluvussa on tarkasteltu sekä hevosen käyttöä Jämsässä että jämsäläistä hevosalan seuratoimintaa pääosin paikkakunnan merkittävän yhdistyksen eli Jämsän hevosjalostusseuran toiminnan kautta. Toisessa pääluvussa on käsitelty jämsäläistä hevoskasvatusta ja kolmannessa raviurheilua. Kaikissa pääluvuissa päätarkoituksena on ollut nimenomaan tutkimusajanjaksolla tapahtuneiden muutosten kuvaaminen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Jämsä oli sodan jälkeen vahva hevospitäjä, jossa hevostiheys oli suuri ja hevosalan toiminta aktiivisen seuran ansiosta poikkeuksellisen monipuolista. Hevosjalostus oli Jämsässä laajamittaista ja laatu korkea. Paikkakunta kohosi 1950-luvun kuluessa myös tärkeäksi raviurheilukeskukseksi Jämsän hevosjalostusseuran oman maaradan valmistumisen ansiosta.

Jämsän maataloudessa siirryttiin kuitenkin 1950-luvun aikana sekä muuhun maahan että etenkin Keski-Suomeen ja Itä-Hämeeseen verrattuna nopeammin konevoiman käyttöön. Koska Jämsän hevosjalostus keskittyi samaan aikaan yhä muuta maata vahvemmin puhtaasti työhevosten tuottamiseen oman raviradan urheiluhevosille
tarjoamista mandollisuuksista huolimatta, hevosen käytössä sekä kasvatuksessa sodan jälkeen koko maassa tapahtunut muutos oli Jämsässä jyrkempi ja aikaisempi kuin muualla Suomessa. Muutos kulminoitui nimenomaan vuoteen 1965, joka tiesi päätöspistettä Jämsän tasokkaalle työhevoskasvatukselle. Tuolloin myös hevosluku
Jämsässä romahti. Katkos oli syvä ja pitkäaikainen, ja seuraavana vuonna laajentunut ravikilpailutoimintakaan ei tuonut siihen helpotusta ennen 1970-lukua.