Arkeologiset kaivaukset Rooman Palatinus-kukkulalla ovat paljastaneet rakennelman, jonka arkeologit uskovat olevan keisari Neron pyörivän päivällissalin rauniot. Kaivauksia johtava arkeologi Francoise Villedieu kuvailee huonetta ainutlaatuiseksi antiikin Rooman arkkitehtuurissa. Päivällishuonetta pyörittämällä voitiin jäljitellä auringon kiertoa ja tehdä vaikutus arvokkaisiin vieraisiin.
Italian kulttuuriministeriön virallisen tiedotteen mukaan löytö tehtiin tavanomaisten ylläpitotarkastusten yhteydessä. Palatinus-kukkulan alue on suosittu turistikohde ja kunnoltaan hyvin hauras. Kansainvälisen tutkijaryhmän kartoittavat kaivaukset aloitettiin heinäkuussa ja tahti kiihtyi elokuun lopulla. Tähän mennessä esiin on kaivettu huoneen perustukset, allaolevat mekanismit ja tyhjä tila, jonka arvellaan olleen keittiö. Kaivauksia johtaa ranskalainen arkeologi Francoise Villedieu Provencen yliopiston, Ranskan kulttuuriministeriön ja Centre National de la Recherche Scientifiquen rahoittamasta Centre Camille Jullianista, joka keskittyy Välimeren ja Afrikan arkeologiaan. Villedieun mukaan löydön sijainti Palatinuksen huipulla, pyörivä rakenne ja sitä koskevat viitteet kronikoissa viittavaat kaikki kuuluisaan Rooman keisari Neroon. Epätavallisen hedelmällisten löytöjen vuoksi kaivausten kestoa on pidennetty ja niille on myönnetty 200 000 euron jatkoavustus.
Pyörivä päivällishuone toimi vesivoimalla
Päivällishuone oli osa valtavaa palatsia, ns. Kultaista palatsia (Domus aurea), jonka Nero rakennutti vain muutama vuosi ennen itsemurhaansa pian kohtalokkaan Rooman palon, 64 jaa. jälkeen. Palatsin rauniot sijaitsevat toisen tunnetun raunion, Trajanuksen kylpylöiden, alapuolella. “Aikoinaan etsimme Kultaista palatsia Palatiniukselta, historiallisten tekstien mukaan, mutta vähin tuloksin. Olen aina ajatellut, että tällä Vigna Barberinin terassilla voisi sijaita Neron näyttävä panorama”, kertoo Palatinius-kukkulan museoalueen johtaja Mariantonietta Tomei.
“Kuuluisan pyörivän mekanismin täytyi olla kevytrakenteinen huvimaja, joka pyöri hitaasti ehkä vesimyllyn avulla”, toteaa roomalainen arkeologian yli-intendentti Antonio Bottini. Läpimitaltaan 16 metrinen huone lepäsi neljän metrin paksuisen pylvään päällä. Pylväs yhdistyi säteittäin kaksoiskaariin, jotka oletettavasti tukivat ympyränmuotoista lavaa. Tämä liikkuvan tukirakenteen alta paljastui kolme puoliympyrönmuotoista onkaloa, joissa pallonmuotoinen “mekanismi” pidettiin liikkeessä vesivoimalla.
Kuva 1. Arkeologit tutkimassa pyörivään mekanismiin kuuluvia kaksoiskaaria. Kuva: Associated Press.
Historialliset tiedot tukevat arkeologista löytöä
Tiedot niin Neron valtavasta palatsista kuin siellä sijainneesta päivällishuoneestakin perustuvat roomalaisen historioitsijan Suetoniuksen hallitsijakronikoihin. Teoksessaan Kaksitoista keisaria Suetonius mainitsee huoneen, joka pyöri “päivin ja öin, yhtä aikaa taivaan kanssa”. Tekstien perusteella tiedetään myös palatsit suunnitelleiden arkkitehtien nimet Severo ja Celere, jotka “saavuttivat sen, mikä luonnossa oli mahdotonta”.
Antonio Bottinin mukaan pyörivän päivällishuoneen katto saattoi myös olla Suetoniuksen teksteissä mainittu norsunluupanelein koristeltu kattorakennelma. Paneelit liukuivat eri asentoihin paljastaen kukkia ja tuoksuja alhaalla istuville vieraille. Liikkuvaa kattorakennelmaa keisari Neron arkkitehdit hyödynsivät myös muualla Kultaisessa palatsissa.
Turmeltunut keisari Nero
Ylellisestä elämäntyylistä tunnettu keisari Nero hallitsi vuosina 37-68. Villedieun mukaan huoneessa arvellaan viihdytetyn keisarikunnan virkamiehiä ja muita tärkeitä henkilöitä. Huone oli luultavasti yhtä loisteliaasti koristeltu kuin palatsi muutenkin. Kerrotaan, että astuessaan juuri valmistuneeseen palatsiin keisari Nero huudahti: “Viimeinkin voin alkaa elää kuin ihminen!”
Kuva 2. Keisari Neron rintakuva Musei Capitolinissa Roomassa. Kuva: Museo Civilta Romana
Neroa itseään Suetonius kuvasi Rooman julmimmaksi, turmeltuneimmaksi ja suuruudenhulluimmaksi hallitsijaksi. Nero piti päivällisistä ja orgioista ja viihdytti usein vierailijoitaan omilla runoillaan ja lauluillaan. Pyörivän huoneen symboliikkakin oli tarkkaan mietitty. "Nero oli kuin aurinko ja ihmiset pyörivät keisarin ympärillä", kuvailee Bottini.
Nykyisin Neron pyörivää päivällissalia jäljittelevät lukuisat pyörivät ravintolat, joista kuuluisin lienee rakennettu Berliiniin vanhaan itäsaksalaiseen televisiotorniin Berlin Fernsehturmiin.
Lähteet:
Marta Falconi: Banquet Hall of Nero found? Washington Times. 13.9.2009.
Fabio Pagani: Scoperta la sala da pranzo "ruotante" della Domus Aurea di Nerone. PressWeb. 30.10.2009.
Laura Larcan: Scoperta la sala da pranzo girevole dove Nerone godeva panorami a 360°. Repubblica. 29.9.2009.
Associated Pressin uutisvideo löydostä.
Italian kulttuuriministeriön tiedote Kultaisen palatsin kaivauksista Palatinius-kukkulalla.