Torinon käärinliinan väärennösepäilyt voimistuvat

[Pekka Stenlund]

Torinon käärinliinana tunnettu pyhäinjäännös nousi jälleen kerran keskustelun aiheeksi, kun ryhmä italialaisia tutkijoita ilmoitti onnistuneensa luomaan käärinliinan näköiskappaleen. Kokeen myötä tutkijat toteavat, että myös aito käärinliina on ihmisten tekemä.

Jo vuonna 1988 käärinliinan syntyajankohdan määriteltiin radiohiiliajoitusten perusteella osuvan vuosiin 1260-1390. Tutkijat toteuttivatkin kokeensa käyttämällä materiaaleja ja työtapoja, jotka olivat ihmisten käytössä 1300-luvulla. Lopputuloksena oli kangas, jossa oleva ihmishahmo muistutti suuresti Torinon käärinliinan hahmoa.

Koetta johtanut, Pavian yliopiston orgaanisen kemian professori, Luigi Garlaschelli totesi italialaismedialle, "että he ovat osoittaneet mahdolliseksi valmistaa halvoista materiaaleista ja melko yksinkertaisin työvaihein käärinliina, jossa on samat ominaisuudet kuin Torinon käärinliinassa. Näin ollen alkuperäiseen käärinliinaan liitetyt uskomukset selittämättömistä ominaisuuksista, jotka eivät voi olla ihmiskäsin tehtyjä, on kumottu."

Vaikka sekä radiohiiliajoitukset että Garlaschellin johtamat kokeet ovat osoittaneet käärinliinan olevan todennäköisesti väärennös, ei italialaisprofessori usko, että Torinon käärinliinaan aitouteen uskovat ihmiset hyväksyvät hänen kokeensa tuloksen. "He, jotka uskovat käärinliinaan, jatkavat uskomistaan", Garlaschelli toteaa.

Lähteet

Medieval News: http://medievalnews.blogspot.com/2009/1 ... ud-of.html

Discovery Channel: http://dsc.discovery.com/news/2009/10/0 ... turin.html

Lisätietoa

Torinon käärinliina: http://fi.wikipedia.org/wiki/Torinon_k% ... A4rinliina

Kuva Wikimedia Commonsista.

[Jep]

Torinon käärinliina jälleen median riepoteltavana

Lokakuun 6. 2009 lukuisissa kansainvälisissä medioissa julkaistiin lehdistötiedote, jonka mukaan italialainen tutkijaryhmä oli onnistunut kokeellisesti osoittamaan, että Torinon käärinliina on keskiaikainen väärennös. Meillä Suomessa asian huomioivat lyhyesti TV-uutiset ja Ilta-Sanomat.
”Ratkesiko käärinliinan arvoitus? Aito pyhäinjäännös vai keskiaikainen huijaus?, otsikoi Ilta-Sanomat ja mainitsi mm., että koetta johtava professori Garlaschelli aikoo esitellä tutkimuksensa muutaman päivän sisällä paranormaalien ilmiöiden konferenssissa.
Mistä kaiken kaikkiaan on kyse?


Italialaisen Pavian yliopiston kemian professori Luigi Garlaschelli ja hänen opiskelijaryhmänsä tekivät kokeen, jolla haluttiin osoittaa, että Torinon käärinliinan kuvahahmo voitiin toteuttaa käyttämällä menetelmiä ja materiaaleja, jotka olisivat voineet olla keskiaikaisen väärentäjän hallussa. Testissä rautaoksidilla (päätä lukuun ottamatta) valeltu koehenkilö pantiin makaamaan alkuperäistä vastaavan kokoiselle pellavaliinalle, joka taputeltiin tämän ylle. Pääkuva tehtiin erikseen kipsivaloksen avulla, joka maalattiin juoksevalla temperavärillä mikä simuloi verta. Se sisälsi 1.2% rikkihappoa veteen sekoitettuna ja lisäksi siinä oli hieman alumiinia ja kobolttia. Keinotekoinen ikääntymisefekti saatiin aikaan kuumentamalla värjääntynyttä liinaa uunissa 215° C kolmen tunnin ajan ja sen jälkeen se vesipestiin koneellisesti. Lopuksi lisättiin veritahroja, palojälkiä ja kosteuslaikkuja alkuperäismallia mukaellen. Oliko tulos identtinen? Italialais-professorin mukaan kyllä.

Tämä tieto nousi parissa päivässä kansainväliseksi uutiseksi. Torinon käärinliinaa käsittelevien internetsivujen määrä kasvoi tuhatkertaisesti noin puolesta miljoonasta viiteen miljoonaan. Sensaatiomaisin uutinen sitten vuoden 1988 radiohiiliajoitustuloksen julkistamisen näytti olevan kyseessä. Sitten tapahtui merkillistä. Parin viikon kuluessa käärinliinaa käsittelevien sivustojen määrä oli jälleen laskenut noin puoleen miljoonaan. Kiinnostus olikin romahtanut, lähes yhtä nopeasti kuin se oli noussutkin. Mitä oli tapahtunut?
Useat käärinliinatutkimuksen asiantuntijat olivat julkistaneet kommenttinsa italialaisen tutkimusryhmän kokeesta, jonka merkittävin ansio oli lopulta vain siinä, että tällä menetelmällä toteutettu käärinliinahahmon reproduktio oli etevin mikä tähän saakka oli onnistuttu toteuttamaan. Kuitenkin kyseessä osoittautui olevan vastaavuus joka korreloi alkuperäisen kuvan kanssa vain näennäisesti ja vain tietyiltä piirteiltään. Torinon käärinliinan lukuisat dimensiot, jotka yhä ovat tieteellinen mysteeri, jäivät tässäkin kokeessa saavuttamatta. Niin kuin lukuisissa muissakin, joita aiemmin on yritetty tehdä.
Barrie M. Schwortz, alan laajimman foorumin, www.shroud.com ‘in ylläpitäjä, kommentoi mm. näin:
Toden sanoakseni, en ole kovinkaan hämmästynyt nähdessäni tämän tapaisen jutun nousevan nyt pintaan, kun Käärinliina on tulossa julkisesti taas näytettäväksi puolen vuoden sisällä kaikkine siihen liittyvine mediahuomioineen. Näin näyttää tapahtuvan joka kerta kun sitä julkisesti esitellään. Toisaalta milloin vaan joku tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan vertaisarvioituna jossakin aikakausjulkaisussa Käärinliinasta, asia saa tuskin ripaustakaan huomiota julkisessa mediassa. Ja nyt, taas kerran, joku väittää voivansa ”uudelleentuottaa” Käärinliinan ja ”todistaa” sen keskiaikaiseksi väärennökseksi…Tämän tekijä väittää voivansa tuoda tiettäväksi kaikki asiaan liittyvät detaljit ”viikon sisällä”. Oikeasti tiedemaailmassa tutkija joutuu huolellisesti tekemään erilaisia kokeita, kokoamaan dataa, tekemään johtopäätöksiä, kirjoittamaan asiallisen artikkelin ja alistamaan sen tieteellisen vertaisarvioinnin kohteeksi. Mitään näistä ei tehdä ”viikon sisällä”. Eikä varsinkaan julkaista lehdistötiedotteena, niin kuin tässä tapauksessa on tehty…Kaiken lisäksi tutkija ilmoittaa häpeilemättömästi, että on saanut tutkimustyölleen rahoituksen Italian ateistien ja agnostikkojen yhdistykseltä ja lisää, ettei tämä ole mitenkään vaikuttanut tutkimuksen lopputuloksiin.
Barrie Schwortz huomauttaakin em. pisteliäästi, että tämä on perin erikoinen väite skeptiseltä intressipiiriltä, joka tavanomaisesti kohdistaa sindonologialle eli käärinliinatutkimukselle syytöksen tarkoitushakuisuudesta uskonnollisten tavoitteiden nimissä.

Toiset tutkijat ovat samoilla linjoilla, huokaavat syvään ja levittävät turhautuneina käsiään sen disinformaation edessä, jota media suoltaa niin usein tänä päivänä – ja vain siksi, että päivän ja viikon lehdet saisivat maksimaalisen myyntinsä. Asiallinen tieto syrjääntyy tässä huomiokilpailussa liian helposti. Ja suuri yleisö nielee mieluummin informaatioteknologisen roskaruuan, paskoo sen jäänteet ja odottaa hera kielellä jotain uutta taas tilalle.


Italialaisen tutkimusryhmän koe on nostattanut myrskyn vesilasissa. Sen tulos jää hyvin kauaksi tavoitteestaan. Epäsopivia kiinnikkeitä alkuperäiseen reliikkiin nähden on kasamäärin, eikä niitä ole mahdollista käsitellä tässä yhteydessä kuin vain muutamaan olennaiseen seikkaan viitaten.
1. Vaikka keskiaikainen väärentäjä teoriassa olisi voinut toteuttaa Torinon käärinliinaa vastaavan kuvahahmon siten miten Garlaschellin testi on tehty, on huomioitava ennen kaikkea se, että nykyaikaisella em. metodologiaa simuloivalla tiedehenkilöllä on moninkertainen informaatioarsenaali hallussaan ja lisäksi täsmällinen a priorinen olete siitä mikä on tavoitteena. Hypoteettinen keskiaikainen väärentäjä oli auttamattomasti heikommilla jäillä ja tosiasiassa ideaa hänen kyvystään tuottaa täysin virheettömästi jotakin Torinon käärinliinan kaltaista, voitaisiin pitää suurempana ihmeenä kuin mitä sen sanotaan esittävän.
2. Garlaschellin testitulos on simulaatio, ei korrelaatio. Ero alkuperäiseen on tosiasiassa massiivinen kun yksityiskohtia lähdetään tarkastelemaan. Tieteellistä, vertaisarvioitua tutkimustietoa Torinon käärinliinasta on nykyään aivan valtava määrä. Niissä on käytetty aivan uusimpia monitieteellisiä menetelmiä ja hyödynnetty parhainta huipputeknologiaa. Tulokset ovat lahjomatonta kovien tieteiden faktaa. Kuka hyvänsä voi ne todentaa ja tarkistaa, mikäli halua ja uskallusta tutustua niihin on olemassa. Parin viime vuoden kuluessa edistys on ollut huikea. Nämä testitulokset alleviivaavat ainoastaan yhtä loppupäätelmää: Torinon käärinliina on aito!
3. Garlsaschellin hypoteesi olettaa Torinon käärinliinan olevan maalattu keinotekoinen artefakti. Kaikki uusimmat testit vahvistavat yksioikoisesti sen, ettei sitä ole voitu toteuttaa millään menetelmällä keinotekoisesti. Sen oikea syntymekanismi on yksi tieteen suurimpia mysteerejä.
4. Torinon käärinliinan veri on oikeaa verta (joka on todennettu lukuisissa kokeissa: se sisältää DNA:ta ja kuuluu yleisesti harvinaiseen, mutta juutalaisilla yleiseen veriryhmään AB). Se on läpäissyt kankaan, toisin kuin ohuina pikseleinä aivan kuitujen piripintaan piirtynyt kuva. Mikä tärkeintä, veritahrat olivat kankaalla ensin ja kuvajainen on muodostunut niiden päälle vasta myöhemmin. Verijälkien synty on näin ollen myös vahva indikaattori luonnollisesta muodostumismekanismista, koska taiteilijoilla ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin piirtää ensin hahmo ja lisätä verijäljet päälle myöhemmin. Torinon käärinliinassa tilanne on päinvastainen.
5. Torinon käärinliinan kuva ei ole syntynyt kankaaseen pintakontaktina, vaan on projektio, jolla on topografiset dimensiot. Toisin sanoen, sen oikeaa ruumista korreloivat yksityiskohdat ilmenevät syvyyssuhteessa täydellisinä niin, että ne tietokoneellisesti kuvattuna saavat aikaan 3-ulotteisen holografin, mitä ei voi syntyä esim. pintakontaktissa muodostuneelle kuvalle, joka lisäksi vääristää ruumiin mittasuhteita täten kuvattaessa koomisesti.

Torinon käärinliinan uusista tieteellisistä tutkimuksista on nyt suomalaisillekin lukijakunnalle saatavilla seikkaperäistä tietoa runsain määrin, vastikään ilmestyneessä kirjassani:
Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa.
Kirjapaja 2009. 435 s.
Valaisevia lukuelämyksiä toivottaen,
Dos. Juha Hiltunen

Turussa 26.11.2009

[Klaus Lindgren]

Näköjään jotkut edelleen uskovat noiden käärinliinojen aitouteen, vaikka niiden kangas on osoitettu jo kaksikymmentä vuotta sitten noin 1300 vuotta nuoremmaksi kuin Jeesus. Katsotaanpas hieman Juha Hiltusen argumentteja:

1. Vaikka keskiaikainen väärentäjä teoriassa olisi voinut toteuttaa Torinon käärinliinaa vastaavan kuvahahmon siten miten Garlaschellin testi on tehty, on huomioitava ennen kaikkea se, että nykyaikaisella em. metodologiaa simuloivalla tiedehenkilöllä on moninkertainen informaatioarsenaali hallussaan ja lisäksi täsmällinen a priorinen olete siitä mikä on tavoitteena. Hypoteettinen keskiaikainen väärentäjä oli auttamattomasti heikommilla jäillä ja tosiasiassa ideaa hänen kyvystään tuottaa täysin virheettömästi jotakin Torinon käärinliinan kaltaista, voitaisiin pitää suurempana ihmeenä kuin mitä sen sanotaan esittävän.

Jos keskiaikainen väärentäjä pystyi ne tekemään ja käärinliinat ovat keskiajalta, niin epäilemättä keskiaikainen väärentäjä on ne tehnyt.

2. Garlaschellin testitulos on simulaatio, ei korrelaatio. Ero alkuperäiseen on tosiasiassa massiivinen kun yksityiskohtia lähdetään tarkastelemaan. Tieteellistä, vertaisarvioitua tutkimustietoa Torinon käärinliinasta on nykyään aivan valtava määrä. Niissä on käytetty aivan uusimpia monitieteellisiä menetelmiä ja hyödynnetty parhainta huipputeknologiaa. Tulokset ovat lahjomatonta kovien tieteiden faktaa. Kuka hyvänsä voi ne todentaa ja tarkistaa, mikäli halua ja uskallusta tutustua niihin on olemassa. Parin viime vuoden kuluessa edistys on ollut huikea. Nämä testitulokset alleviivaavat ainoastaan yhtä loppupäätelmää: Torinon käärinliina on aito!

Totta kai Garlaschelli simuloi käärinliinojen väärentäistä, ja tulos korreloi näemmä aika hyvin Torinon käärinliinoja. Julkisuudessa ei ole näkynyt käärinliinat "aidoiksi" osoittavan tutkimuksen tuloksia, eikä Hiltunenkaan niitä yksilöi, joten vähänkään kriittisemmälle lukijalle ei jää käteen muuta kuin vakuutus siitä, että tutkimusta on joku jossain tehnyt. Ei vakuuta.

3. Garlsaschellin hypoteesi olettaa Torinon käärinliinan olevan maalattu keinotekoinen artefakti. Kaikki uusimmat testit vahvistavat yksioikoisesti sen, ettei sitä ole voitu toteuttaa millään menetelmällä keinotekoisesti. Sen oikea syntymekanismi on yksi tieteen suurimpia mysteerejä.

Kaikkein uusin testi on juuri osoittanut, että ne käärinliinat oli mahdollista tehdä vuoden 1300 kieppeillä.

4. Torinon käärinliinan veri on oikeaa verta (joka on todennettu lukuisissa kokeissa: se sisältää DNA:ta ja kuuluu yleisesti harvinaiseen, mutta juutalaisilla yleiseen veriryhmään AB). Se on läpäissyt kankaan, toisin kuin ohuina pikseleinä aivan kuitujen piripintaan piirtynyt kuva. Mikä tärkeintä, veritahrat olivat kankaalla ensin ja kuvajainen on muodostunut niiden päälle vasta myöhemmin. Verijälkien synty on näin ollen myös vahva indikaattori luonnollisesta muodostumismekanismista, koska taiteilijoilla ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin piirtää ensin hahmo ja lisätä verijäljet päälle myöhemmin. Torinon käärinliinassa tilanne on päinvastainen.

Mikäpä estäisi läiskimästä verta kankaalle ennen kuin luo siihen sen hahmon.

5. Torinon käärinliinan kuva ei ole syntynyt kankaaseen pintakontaktina, vaan on projektio, jolla on topografiset dimensiot. Toisin sanoen, sen oikeaa ruumista korreloivat yksityiskohdat ilmenevät syvyyssuhteessa täydellisinä niin, että ne tietokoneellisesti kuvattuna saavat aikaan 3-ulotteisen holografin, mitä ei voi syntyä esim. pintakontaktissa muodostuneelle kuvalle, joka lisäksi vääristää ruumiin mittasuhteita täten kuvattaessa koomisesti.

Mitähän tuonkin pitäisi tarkoittaa? Jos kyseessä olisivat todellakin Jeesuksen käärinliinat, joihin vainajan kuva piirtyi jälkipolvien ihmeteltäväksi, kyseessä on ennen kaikkea pintakontakti, sillä kaipa niiden käärinliinojen on kuviteltu olleen kiinni Jeesuksen vartalossa?
Ja toki on hyvä huomata, että tämä uutinen käärinliinoista ei loppujen lopuksi todista käärinliinoja väärennöksiksi, sillä ne on todistettu väärennöksiksi jo 20 vuotta sitten. Kankaan ikään ei Hiltunenkaan puutu.

[JJH]

Hyvä Klaus Lindgren kriitokko-epäilijä,

kaikki esittämäsi argumentit ovat hyvin seikkaperäisesti selvitetty kirjassani Valokuva Jeesuksesta (Kirjapaja 2009). Edellä esitetty on ainoastaan viimeisin täydennystieto, koskien lokakuussa julkitullutta italialaiskoetta. En näe mielekkääksi poimia kirjastani pitkiä sitaatteja perusteluiksi niille, jotka eivät ole lainkaan tutustuneet asiataustoihin. Vastaan sen sijaan mielelläni näillä palstoilla asiallisiin täsmäkysymyksiin ja avoimen pohdiskeleviin kannanottoihin.
Skeptikoille on tätä nykyä kovin vaikeaa hyväksyä Torinon käärinliinan aitoutta, siitäkin huolimatta, että viimeinen oljenkorsi - radiohiiliajoituksen validisuus - on nykytiedon nojalla upotettu. Asian voi varmistaa niinkin, että tutustuu internetissäkin olevaan tietoon siitä, että 9 eläkkeelle jäänyttä vuoden 1988 radiohiiliajoituslaboratorioissa työskennellyttä tiedemiestä on julkisessa lehdistötilaisuudessa syksyllä 2008 tunnustanut, että ajoitus ei ollut tieteellisesti pätevä eikä kerro siis mitään käärinliinan todellisesta iästä. Vaikka tämä tieto tekisi skeptikoille kuinka kipeää, se ei katoa vaikka päänsä pistäisi pensaaseen.

Onnea etsijöille...

Dos. Hiltunen

[Klaus Lindgren]

Etsiä sopii, mutta löytäminen onkin sitten eri juttu. En ryhdy väittelemään noista käärinliinoista tarkemmin, enkä edes lupaa ostaa ja lukea JJH:n kirja. Ihmeet ovat asioita, jotka melkoisen määritelmällisesti ovat luonnonlakien vastaisia, eli jo siten luonontieteiden ulottumattomissa – jos tiede voi selittää ihmeen, se ei enää ole ihme. Ihmistieteistäkään ei ole tällä kohtaa apua, sillä mikäli ne liinat tosiaan olisivat ylösnousseen Jeesuksen käärinliinat, tapahtumasta olisi kaksituhatta vuotta aikaa, siitä on säilynyt vain muutama kertomus, eikä niissäkään mistään liinoista puhuta. Näin ollen on ensinnäkin selvää, että niitä ei voi tieteen ja ihmisjärjen keinoin todistaa ainakaan oikeiksi, vaan siihen tarvitaan uskoa. Kellä sitä on, kellä ei, mutta uskovien olisi kyllä syytä olla väittämättä tieteelliseksi totuudeksi sellaista, joka sitä ei edes voi olla. Väärennetyiksi nuo liinat voidaan kyllä todistaa, ja monien mielestä näin on jo tehtykin. Itse asiassa, kun tuntee edes hitusen keskiajan historiaa, tietää, että noita reliktejähän sydänkeskiajalla riitti ja niitä tuotettiin kaiken aikaa lisää. Joten se, että joku olisi joskus 1200-1300 -luvulla väärentänyt käärinliinat, ei kuulosta mitenkään yllättävältä. Mutta, toisaalta, voihan se toki ollakin, että ne ovat aidot, sillä tieteessä on kuitenkin kyse vain ihmisjärjestä ja täysin aukottomia, ehdotoman varmoja todistuksia on vain matematiikassa (ja siinäkin vain olettaen kulloisetkin premissit). Joka haluaa uskoa käärinliinoihin, uskokoon. Ilman uskoa se käärinliinojen aitous vaikuttaa kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä.

[JJH]

Käärinliinaa ja sen säilymistä nykypäiviin voidaan tarkastella vähän toisestakin näkökulmasta, kuten vaikkapa tällaisesta:
Jeesus – kuoleman voittaja ”huumausteorian” näkökulmasta
(lyhennetty, vapaa käännös websivustosta A Lawyer Examines The Swoon Theory)

1. Jeesus ei kuollut ristillä. Hän oli vankkarakenteinen nuori puuseppä, joka kykeni kestämään niin roomalaisen ankaran ruoskinnan, ristin kantamisen, piikkikruunun, mukiloinnin sekä käsien ja jalkojen lävistykset nauloin. Lisäksi hän oli syömättä ja juomatta yli puoli vuorokautta ja lopulta keihäskin tuikattiin hänen oikeaan kylkeensä. Kaikesta tästä hän lopulta pyörtyi, joutui shokkiin ja vaipui jonkinlaiseen koomaan.
2. Roomalainen teloitusvartiosto harhautui kuvittelemaan hänet kuolleeksi ja antoi sukulaisten vapaasti nostaa hänet alas ristiltä ja viedä haudattavaksi. Lähellä oli uusi kalliohauta, jonka tunnettu ja varakas jerusalemilainen neuvosmies, Joosef Arimatialainen, omisti. Oli perjantai-ilta ja pääsiäissapatti. Jeesus asetettiin hautalavitsalle tässä puolikuolleessa tilassa käärinliinoihin kiedottuna. Sitten hautakammio suljettiin ja sinetöitiin. Sen edustalle määrättiin sotilasvartiosto, koska epäiltiin, että opetuslapset saattaisivat varastaa rabbinsa ruumiin.
3. Tähän aikaan vuodesta yöllä oli vielä kylmää. Ja vielä kalseampaa oli hautakammiossa. Ja tästä kylmyydestä johtuen Jeesus meni yhä syvemmälle koomaan. Merkillistä kylläkin, hän oli yhä jotenkuten hengissä. Kului koko seuraavakin päivä, lauantai, ja yhä kehossa oli kipinäinen elämää. Siitäkin huolimatta, että pienen hautakammion happi oli käytännöllisesti katsoen kulutettu loppuun ja ilma oli täynnä hiilidioksidia.
4. Varhain kolmantena päivänä aamuyöllä tapahtui ihme (anteeksi ”ihme”): elintoiminnot alkoivat vähitellen palata ja voimistua. Pilkkopimeässä ja lähes hapettomassa kolossa Jeesus nousi istumaan laverilleen ja alkoi hitaasti riisua kääreitä yltään. Joka paikkaa särki aivan jumalattomasti. Hän oli kuitenkin säntillinen juutalainen ja jaksoi viikata käärinliinat siistisi laverille ennen kuin alkoi valmistautua poistumaan tästä ahdistavasta paikasta. Eikä auttanut muu kun lähteä sieltä ihmisten ilmoille aivan alastomana. Se olikin pahinta, koska juutalaiset jos ketkä häpeävät silmittömästi alastomuutta.
5. Ensin piti kuitenkin vierittää hautakammion sulkeva kivi pois tieltä. Siihen tuhrautuikin aikaa, koska kivi oli monta tonnia painava, eikä sisäpuolella ollut kerrassaan mitään ripaa tai uloketta mistä kierittää sitä sivuun. Eikä siinä kaikki, hautakammioiden sulkevat kivet oli tehty vieritysuraan, joka vietti alaspäin oviaukon eteen. Vaikka joka paikkaa särki aivan jumalattomasti, onnistui Jeesus lopulta parin tunnin ähellyksen jälkeen ja aivan epäinhimillisin ponnistuksin vierittämään kiveä sivuun sen verran, että pääsi kierittämään kehonsa oviaukosta ulos. Hän puuskutti vimmatusti ja lysähti haudan edessä olevaan portaikkoon.
6. Kun Jeesus hirvittävästi särkevin jaloin nousi ylös, hän näki, että vartijat nukkuivat. Mikä tuuri. Riemuiten hän lähti klenkkaamaan eteenpäin, vain kaatuakseen vähän väliä. Pari vartijaa kuuli jotakin kun hän kaatui ulvahtaen. Silmäluomiaan raottaen he näkivät ruhjoutuneen ja alastoman hahmon liikkuvan nytkähdellen eteenpäin. Näyn täytyi olla unta ja he jatkoivat kuorsaamistaan.
7. Alaston Jeesus lähti harhailemaan jonnekin Emmauksen tielle päin. Hän oli yhä alasti, verinen ja äärimmäisen heikossa kunnossa muutenkin. Kaikkein vaikeinta oli kuitenkin käveleminen, koska molemmat jalkapöydät olivat naulojen lävistämät. Lopulta hänen ei auttanutkaan muu kuin ottaa tien pielestä pitkät kepakot kainalosauvoiksi ja lähteä niillä eteenpäin. Jonkin matkaa edettyään hän tavoitti kaksi matkamiestä, jotka keskustelivat hänestä, mutta eivät kuitenkaan tunnistaneet HÄNTÄ. Ilmeisesti haavoittuneet ja alastomat kainalosauvoilla eteenpäin klenkkaavat kulkurit eivät olleet mikään järin epätavallinen näky, koska hänet hyväksyttiin muina miehinä näiden matkamiesten seuraan aina Emmaukseen saakka. Siellä he kävivät yhdessä aterialle ja siellä, aivan yks’ kaks nuo matkalaiset tajusivat, että hei, ei voi olla TOTTA, sinähän olet Jeesus! Tuossa kunnossa ja yhä hengissä! Niin he kirmasivat saman tien kertomaan tämän ilosanoman Jerusalemiin opetuslapsille.
Dos. Hiltunen