Kustavinsodan tuntijoita?

[eevahak]

- Det står intet i Min makt, at under någon återwändning befria Sökanden ifrån den tjenstgöring Kongl: Maj:t i Nåder af alla förafskedade Krigzmen åskar. Och Commission Landtmätaren Herr Johan Miltopaeus, som ej har försyn, at understödja deras tredsko, det flera i dag inkomne, och af honom författade inlagor utwisa, återwarna, at med sådane uptog afstå, der han will undwika answara.

Tämä närkästynyt puuskahdus löytyy Kymenkartanon lääninkanslian päätösdiaareista 1790/887 päivättynä 2.7 ja joitakin vastaavia hakemuksia anomusdiaareissa. Mikä tää juttu on? Mihin entisiä sotamiehiä tarvittiin, tuskin sentään aseelliseen palveluun? Koskiko määräys koko maata? Onkohan asiasta mainittu jossain sotahistoriassa?

[Klaus Lindgren]

Tämä näyttää vastaukselta johonkin anomukseen tai muuhun sellaiseen. Mikähän se anomus mahtoi olla?

[eevahak]

Tää "vastaavia hakemuksia anomusdiaarissa" yritti sanoa asian, mutta huomaan sanoneeni sen tosi epäselvästi. Siis anomusdiaareissa pyydettiin vapautusta tästä määräyksestä (att blifwa befriad), mutta kovin paljon muuta nämä diaarit eivät kerro.
Voin lähettää kuvan anomussivusta, jos joku haluaa taklata tosi vaivalloista käsialaa, mutta vastaus itse asiassa kertoo asian paremmin. Eli HKM oli määrännyt kaikki entiset sotamiehet astumaan palvelukseen ja jotkut anoivat tästä vapautusta. Yritin katsella sekä kirjoistani, että netistä, milloin ja miksi näin tapahtui, vaan ei löytynyt osumia.

Kiitos, Klaus, kun paneuduit ihmettelyyni, löytyisiköhän lisätietoja?

[Tapio Onnela]

Hei
Pistän vielä nuo Eevan kuvat nähtäville. Pikkukuvien alta klikkaamalla linkkiä saat isommat kuvat näkyviin.


Klikkaa tästä isompi versio kuvasta



Klikkaa tästä isompi versio kuvasta

[Kaisa Kylakoski]

Hei,

Kymeenlaakson tilannetta en tunne, mutta Pohjanmaallahan kerättiin Kustaan sodan aikana vapaaehtoisjoukot oman maakunnan suojelemiseksi, kun "omat" joukot muualla. Kyseisen porukan kanssa yritettiin sitten lähteä kauemmaksi, mutta jätkät oli sitä mieltä ettei kuulunut ideaan ja menivät kotiin.

Vapaamuotoisesti muotoiltuna, ulkomuistista. Formaalimman version kirjoitin sukukirjaan Oksa Hohenthalien sukupuusta, jossa olisi lähdeviitteetkin. Mutta ei juuri nyt käsillä.

[eevahak]

Kiitos Kaisa! Tutkimusalueeni on Suur-Savo, joka tuohon aikaan kuului Kymenkartanon lääniin, mutta monet jutut tapahtuivat kyllä toisin läntisessä Suomessa. Minusta näyttää, etteivät nämä neljä miestä olleet kovinkaan vapaaehtoisia, koska anovat vapautusta komennuksesta. Kaikki olivat veteraaneja, kaseerattu vuosina 1773, 1782, 1785 ja 1789. Jos olen lukenut oikein väkerrystä, sanotaan siinä ... äro commenderade at nyttjas på fästningar eller i Cronoarbete ...
Täytynee yrittää etsiä kuulutuksista, kirkossa kai tuohon aikaan tällaiset komennot julistettiin - jollei sitten utridare pantu kiertämään veteraanien kotipaikkoja. Valtakunnanregistratuurasta määräys varmaan löytyisi, vai?

[Ilmo Kekkonen]

Tämä närkästynyt puuskahdus löytyy Kymenkartanon lääninkanslian päätösdiaareista 1790/887 päivättynä 2.7 ja joitakin vastaavia hakemuksia anomusdiaareissa. Mikä tää juttu on? Mihin entisiä sotamiehiä tarvittiin, tuskin sentään aseelliseen palveluun? Koskiko määräys koko maata? Onkohan asiasta mainittu jossain sotahistoriassa?

En ole Kustaan sodan tuntija, mutta jonkin verran perehtynyt ruotujakolaitokseen.

Yksi avain on tuo päiväys. Kyllä miehiä tarvittiin. Sota nimittäin jatkui elokuuhun 1790 asti. Juuri heinäkuun alkupävinä käytiin Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut, eli sota raivosi vielä täysillä.

Kummallista on se, että miehet on jo kertaalleen vapautettu sodan jatkuessa.

Joukoksi on lähinnä kaksi vaihtoehtioa. Miehet ovat kuuluneet joko ruotuväkeen tai värvättyyn joukkoon.

Rutoväestä voisi tulla kyseeseen lähinnä Uudenmaan rykmentti, jonka alueeseen Kyminkartanon lääni tuolloin kuului. Saattoi kyllä olla, että vielä oli olemassa Kyminkartanon pataljoona vanhan Viipurin rykmentin rippeistä koottuna. Ruotumiesten yhteydessä kyllä usein mainittiin ruodun numero ja rykmentin nimi. He palvelivat yleensä niin kauan kuin tolpillaan pysyivät.

Toinen vaihtoehto on sitten värvätty väki. Heitä käytettiin nimenomaan linnoitusten varusväkenä. Ja niitähän oli Loviisassa sekä maalla että Svartholman saarella.

Tuo käyttötarkoitus linnoituksiin tai kruununtöihin viittaa värvättyihin miehiin. Löytyisikö avainta tekstistä, jossa manataan maanmittaria, joka ei kanna vastuutaan? Olisiko siis miehet saaneet töitä kruunun maanmittarilta ja siksi anoneet eroa? Sekin viittaisi värvättyihin. Maanmittarin puollosta olisi ero ensin saatu, tai ainakin luvattu ja sitten herätty huomaamann, että herranen aika, sotahan jatkuu ja kuningas tarvitsee sotilaansa? Maanmittari toisaalta saattoi hyvinkin tehdä töitä armeijalle, mikä selittäisi jo saadun vapautuksen.

En tiedä, onko tästä apua, mutta ehkäpä ajatuksia herää...

[eevahak]

Kiitos, Ilmo, ajatuksistasi. Pähkäilyähän tää juttu vaatii, varsinkin, kun en ollut koskaan kuullut tämmöisestä määräyksestä. Tuntuu vähän paniikkinappulan painamiselta, jos jo kertaalleen kaseerattuja miehiä on lähdetty vaatimaan uudestaan kruunun leipiin.

Nämä neljä miestä olivat aikanaan palvelleet Savon jalkaväkirykmentin Majurin komppaniassa ja kaikki olivat kotoisin Suur-Savon luoteiskulmalta, Kangasniemen pitäjästä. Niinkuin edellisessä vastineessa mainitsin oli viimeinen näistä saanut eron 1789, tarkemmin ottaen 30.4. ja hän onkin ainoa sodan jo alettua erotettu, syyksi mainitaan "åkomma fel och bråck" eli lienee todettu palvelukseen kelpaamattomaksi. Veikkaisinkin, etteivät he takaisin ruotuihin päässeet. Ehkä jokin värvätty joukko olisi oikea vaihtoehto, jollei näille sitten tehty omaa aseetonta joukko-osastoa. Sotahistoriaa tunnen niin huonosti, etten osaa edes arvailla.

Tää maanmittarin osuus minua on hämmentänyt. Valitettavasti diaarikansio ei sisällä alkuperäisiä anomuksia, niiden liitteistä puhumattakaan, joten emme saa tietää, millaisia olivat nuo maaherraa suututtaneet maanmittarin "författade inlagor".

Joka tapauksessa olisi kiva nähdä, millainen alkuperäinen määräys oli, mikähän olisi paras paikkaa etsiä? Varmaan määräys on kirjattuna jossain registratuurassa? Olikohan määräys julistettu rahvaalle kirkonkuulutuksena, vai toimitettu erikseen kullekin asianosaiselle? Kummassakin tapauksessa siitä pitäisi löytyä jälkiä, joko kirkonkuulutuksista tai virkakirjeenvaihdosta.

Pähkäily jatkuu, kiitos ideoistasi!

Eeva