Pro gradu: Marsilio Ficinon ihmiskeskeisestä ajattelusta

[Tapio Onnela]

Pro gradu: Hermeettisten Corpus hermeticumin ja Asclepiuksen vaikutus Marsilio Ficinon ihmiskeskeiseen ajatteluun

Jyväskylän yliopisto
Tiedekunta – Faculty Humanistinen
Laitos – Department Historian ja etnologian laitos
Tekijä – Author Ockenström, Lauri Kristian
Työn nimi: – Title Hermeettisten Corpus hermeticumin ja Asclepiuksen vaikutus Marsilio Ficinon ihmiskeskeiseen ajatteluun
Oppiaine – Subject: Yleinen historia
Työn laji – Level: Pro gradu -työ
Aika – Month and year Tammikuu 2007
Sivumäärä – Number of pages 166

Tiivistelmä – Abstract
Firenzeläinen humanisti ja uusplatonisti Marsilio Ficino (1433-99) tunnetaan Platonin töiden kääntäjänä ja ihmiskeskeistä ajattelua kehittäneenä filosofina. Monet ovat liittäneet Ficinon ajattelun uuden ajan alussa tapahtuneeseen maailmankuvan murrokseen, mutta hänen ihmiskeskeisen ajattelunsa lähteitä ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti. Tässä työssä tutkittiin, ovatko hermeettiseen kirjallisuuteen kuuluvat tekstikokoelmat Corpus hermeticum ja Asclepius voineet olla yksi Ficinon ihmiskeskeisen ajattelun lähde. Hermeettistä kirjallisuutta pidettiin 1600- luvulle saakka myyttisen, Mooseksen aikalaisena pidetyn Hermes Trismegistoksen kirjoittamana. Todellisuudessa nämä alun perin kreikankieliset tekstit ovat syntyneet hellenistisessä Egyptissä pääosin ajanlaskumme kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana monien tuntemattomien kirjoittajien toimesta. Ne sisältävät gnostilais- ja uusplatonilaisvaikutteista uskonnollisfilosofista aineistoa, joka pohjautuu varhaisempaan egyptiläiseen ajatteluun. Renessanssin aikana tekstejä pidettiin äärimmäisen vanhoina ja niitä arvostettiin suuresti. Ficino tunsi entuudestaan
latinankielisen Asclepiuksen ja käänsi Corpus hermeticumin 1462-3 tuoden teoksen läntisen yleisön tietoisuuteen. Hermes Trismegistosta pidettiin muinaisen teologian (prisca theologia) aloittajana, ja hermeettisiä tekstejä kohtaan tunnettiin 1400-1500-luvuilla suurta kiinnostusta.

Osaltaan niiden maagis-viritteinen vaikutus on yhdistetty tieteen vallankumouksen syntyyn. Tämän tutkimuksen pohjalta näyttää selvältä,
että Ficinon ihmiskeisen ajattelun yhteyden hermeettisiin teksteihin ovat vahvoja ja syvällisiä. Yhteydet ovat runsaita, ja ne ovat sekä kielellisiä että sisällöllisiä. Ficino vaikuttaa vetoavan Hermes Trismegistoksen nimen auktoriteettiin erityisesti aina ihmiskeskeisen ajattelunsa yhteydessä. Ficino loi renessanssin vahvimman ihmisen autonomian ideaalin, eikä se olisi ollut mahdollista ilman hermeettisten tekstien tarjoamaa esikuvaa, mallia ja rohkaisua. Lisäksi on mahdollista, että hermeettiset tekstit ovat vaikuttaneet länsimaisen ihmiskuvan kehitykseen sen kaikissa vaiheissa antiikista 1500-luvulle saakka, ja että Ficinon vaikutuksesta uuden ajan maailmankuva perustuu osaltaan muinaisen Egyptin irrationaaliseen hermeettiseen traditioon.

Asiasanat – Keywords uusplatonismi, renessanssi, humanismi, Ficino, Marsilio, Pico della Mirandola, Manetti, Lactantius, Hermes Trismegistos, hermeettinen, okkultismi, Medici, prisca theologia, 1400-luku, maailmankuva, antroposentrismi, homo faber, ihmiskeskeinen ajattelu

Säilytyspaikka – Depository Historian ja etnologian laitos / historia

Verkko-osoite: http://thesis.jyu.fi/07/URN_NBN_fi_jyu-200784.pdf (huom PDF-tiedosto)