Väitöskirja maa- ja metsätieteiden akatemisoitumisesta Helsingin yliopistossa

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja on nyt
luettavissa E-thesis-palvelussa:

- Tero Halonen: Maaseutuopistoista Yliopistoon : Maatalous- ja metsätieteiden
tutkimus- ja opetustoiminnan akatemisoitumisprosessi Helsingin Yliopistossa
vuoteen 1945
(humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurien ja taiteiden
tutkimuksen laitos)
URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6001-4

Väitöstilaisuus järjestetään 15.1.2010 kello 12 osoitteessa pieni juhlasali,
Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori Panu
Nykänen, Aalto-yliopisto, ja kustoksena professori Laura Kolbe.

Väitöskirjan tiivistelmä:

"Tutkimus käsittelee Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan
ja sitä edeltäneen maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston maatalous- ja
metsätieteellistä opetus- ja tutkimustoimintaa vuoteen 1945. Tutkimus kuuluu
yliopistohistorian alaan. Sen keskeinen tutkimusongelma on
akatemisoitumisprosessi, josta esimerkkitapauksena on maatalous- ja
metsätieteiden opetus- ja tutkimustoiminnan akatemisoitumisprosessi Suomessa.
Tutkimus näkee yliopistohistorian näkökulmasta akatemisoitumisen tieteen- tai
oppialan opetus- ja tutkimustoiminnan alkuna yliopistotasoisissa oppilaitoksissa
tai siirtymisenä yliopistoon. Akatemisoitumisprosessiin puolestaan kuuluvat
näiden lisäksi oppiaineiden aseman vakiintuminen ja tuleminen hyväksytyiksi
osaksi yliopistotoimintaa. Akateeminen sulkeminen puolestaan estää uusien
oppialojen akatemisoitumista."

"Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja opetustoiminnan akatemisoitumisprosessin esivaihe Suomessa oli hyödyn aikakausi, jolloin maa-
ja metsätalouden kysymykset tulivat osaksi Kuninkaallisen Turun Akatemian
pappis- ja virkamieskoulutusta 1700-luvun puolivälissä. Yhteiskunnan ja
talouden kehityksen myötä maa- ja metsätalouden ammattilaiset tarvitsivat
lisää teoreettista ammattikoulutusta 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin
Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto oli keskittynyt perinteisten professioiden
kouluttamiseen ja teoreettiseen opetukseen, joten tämän akateemisen
sulkemisen vuoksi agronomien ja metsänhoitajien käytännönläheinen koulutus
järjestettiin aluksi Yliopiston ulkopuolella Mustialan maanviljelysopistossa ja
Evon metsäopistossa. 1800-luvun lopulla alkoi keskustelu korkeimman maatalous-
ja metsäopetuksen uudistamisesta. Tämä johti 1890-luvulta alkaen korkeimman
maatalous- ja metsäopetuksen sekä maatalous- ja metsätieteellisen
tutkimustoiminnan akatemisoimiseen Aleksanterin-Yliopistoon."

"Akatemisoitumista seurasi siirtymävaihe, jonka aikana vuonna 1902 toimintansa
aloittaneen maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston toiminta alkoi vakiintua
noin vuonna 1910. Maatalous- ja metsätieteiden asema oli kuitenkin pitkään
väliaikainen suunnitellun maatalouskorkeakoulun vuoksi. Vakiintumisen ja
oppiaineiden tieteellisen statuksen nousun merkki oli vuonna 1924 toimintansa
aloittanut maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Lisäksi oppiaineiden kehityksen
ja maatalouskorkeakouluhankkeen kaatumisen seurauksena maatalous- ja
metsätieteet alkoi vähitellen saada hyväksytyn aseman Helsingin Yliopistossa
1920-luvun lopulta alkaen. Ennen toista maailmansotaa varattiinkin tiedekunnan
laitosrakennusten tontit ja koetilat sekä rakennettiin Metsätalo."