Museokokoelmista on yleisön nähtävänä yleensä ainoastaan murto-osa vaihtuvissa näyttelyissä. Suomen kansallismuseon arvokkaat kulttuurihistorialliset kokoelmat on tarkoitus avata asteittain kaikkien nähtäväksi internetiin Museoviraston ylläpitämään Suomen museot online -hakuportaaliin. Kokoelmista on jo aiemmin digitoitu ja viety verkkoon useita kokonaisuuksia, mutta nyt digitointia on voitu tehostaa opetusministeriön myöntämällä erillisellä määrärahalla. Uusimmat lisäykset Suomen kansallismuseon kokoelmista Suomen museot online -palveluun ovat tuoneet helposti saavutettaviksi mm. Itä-Karjalan monipuolista ja monikulttuurista käsityöperinnettä sekä mielenkiintoisen otoksen Suomen merenkulun 1900-luvun historiasta kertovia valokuvia.
Kulttuurien museon kokoelmista digitoidaan itäkarjalaisia ja venäläisiä esinekokoelmia. Pelkästään itäkarjalaisissa kokoelmissa on 3000 esinettä, joita monet suomalaiset tutkimusmatkailijat Kalevalan innostamina keräsivät Itä-Karjalasta, Vienasta, Aunuksesta ja Tverin Karjalasta. Kokoelmissa on runsaasti itäkarjalaisia pukuja, kirjontakoristeisia tekstiilejä ja käsityönäytteitä. Nyt verkkoon viedyt lähes 400 esinettä kuvastavat Karjalanmatkailun vilkkainta kautta eli vuosien 1890-1910 välistä aikaa. Joukossa on L. V. Pääkkösen (1892), valokuvaaja ja kulttuurivaikuttaja I. K. Inhan (1894) sekä arkkitehtien Yrjö Blomstedtin, Victor Sucksdorffin (1894), Jalmari Kekkosen, Uno Ullbergin ja Alarik Tavaststjernan (1910) hankkimia koristeellisia esineitä. Kansatieteilijät Theodor Schvindt (1882), Axel Olai Heikel (1903) ja U. T. Sirelius (1911) keskittyivät esinevalinnoissaan karjalaisten naisten värikylläiseen pukeutumiseen, Ilmari Manninen (1917) taas kartoitti monipuolisesti perinteistä elämänmenoa hankkimalla esineitä Pohjois-Aunuksesta kotitaloudesta käsiteollisuuteen.
Kulttuurien museon yleisetnografisten kokoelmien venäläisestä aineistosta on avattu verkkoon yli 300 esineen tiedot ja kuvat. Suomalaiset kansatieteilijät keräsivät esineitä Itä-Karjalan ja Vienanmeren rannan venäläiskylistä tieteellisen vertailun vuoksi 1900-luvun alkupuolella. Jatkosodan aikana Syvärin venäläiskylistä otettiin talteen arjen esineistöä muistutukseksi siitä, että neuvostovallan ideologiasta huolimatta perinteinen käsityötaito oli säilynyt. Esineistä ilmoitetaan myös venäläiset nimet latinalaiseen kirjaimistoon translitteroidussa muodossa.
Suomen kansallismuseon ja Kulttuurien museon kokoelmista verkossa on jo ennestään sosiaaliantropologi Edward Westermarckin marokkolainen esineistö, kielentutkija Artturi Kanniston Länsi-Siperiasta hankkimasta kokoelmasta puolet, Helena Perheentuvan intialainen tekstiilikokoelma sekä Ildikó Lehtisen marilainen aineisto.
Kulttuurien museon kokoelmien lisäksi opetusministeriön erillismäärärahalla on digitoitu Suomen merimuseon valokuvakokoelmista noin 2000 kuvaa FÅA - Silja Line -kokoelmasta. Joukossa on kuvia mm. marsalkka Mannerheimista vuonna 1914 rakennetun matkustajalaiva Ariadnen kannella, runsaasti eri laivojen kuvia sekä satama- ja interiöörikuvia 1920-1970 -luvuilta.
Lisätietoja Kulttuurien museon kokoelmien digitoinnista antaa intendentti Ildikó Lehtinen, ildiko.lehtinen@nba.fi ja Suomen merimuseon kokoelmien digitoinnista tutkija Sari Mäenpää, sari.maenpaa@nba.fi
Suomen kansallismuseon kokoelmien digitointiprojektin kokonaisuudesta lisätietoja antaa tutkija Ismo Malinen, ismo.malinen@nba.fi
Museoviraston Suomen museot online -palvelu on Suomen laajin palvelu, jonka kautta voi hakea, selata ja katsella museoiden digitoituja aineistoja yhdestä verkko-osoitteesta. Palvelun kautta voi hakea sekä esine-, taide- että kuvakokoelmia. Palvelussa olevat kohteet löytyvät suoraan myös Googlenja muiden yleisten internetin hakukoneiden avulla Suomen museot online -järjestelmä on avoin ja siihen voivat liittyä kaikki halukkaat museot ja muut kokoelmat. Mukana olevien museoiden ja haettavien aineistojen määrä kasvaa jatkuvasti.
Suomen museot online