Sarasvuo taloushistorioitsijana

[Tapio Onnela]

Törmäsin kiinnostavaan lainaukseen Jari Sarasvuolta, joka oli blogissaan selvitellyt syitä yhtiönsä huonoon tilaan:

- Näyttää siltä, että tunnelmaltaan ja taloudeltaan vuosikymmenet muistuttavat toisiaan. Uudet vuosikymmenet alkavat usein ahdistavissa tunnelmissa. Vuosikymmenet taas päättyvät kiihkoon, joka on yhtä epätervettä kuin alkupuoliskon depressio, hän kirjoittaa .

Hän luettelee, mitä viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Voimakkaimmin kiihko- ja sitä seurannus tuho näkyi 20-30-lukujen, 30-40 -lukujen, 80-90-lukujen ja 90-00-lukujen vaihteessa.

Listaus on hyvinkin kiistanalainen, mutta Sarasvuon tapa esittää asia on yksikertaisuutensa takia kiehtova.

Sarasvuo ei kuitenkaan selitä, mikä saa historian noudattamaan hänen kuvailemaansa logiikkaa.
Lainaus Kauppalehden sivulta 13.1. 2010
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 0/01/29552

ja tässä Jari Sarasvuon blogista lainattu pätkä

Pohditaanpa väittämää. Vuosikymmenet siis alkavat masentavasti? Taloudellinen depressio ja dystopia eli kauhukuvitelmat maailman kehityksestä leimaavat useimpia vuosikymmenien alkuja? Ajan henki on lamaantunut, tunkkainen? Karkeistettuna tältä se näyttää.

Viime vuosikymmenen alussa oli taantuma, pörssiromahdus, terrori-iskut. Siitä vuosikymmen aikaisemmin, 1990-luvun alussa, oli lama meillä ja taantuma muualla, ensimmäinen Persianlahden sota. Entä 80-luku? Kehitysmaiden velkakriisi, taantuma muualla. 70-luku? Öljykriisi. Massatyöttömyys ja inflaatio. Aku Ankan luokittelu pornolehdeksi ja Sex Pistolsien esiintymiskielto Suomessa. 60-luku? Maaseudun autioituminen, maastamuutto. Elinkeinoelämän murros. Rasismin ja radikalismin törmäys. 50? Korean sota. 40? No huh huh. 30? Kaikkien lamojen äiti. Hitlerin valtaannousu ja ensimmäisten keskitysleirien perustaminen. 20? Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen iso vitutus. Yleislakkoja ja hyperinflaatiota. Espanjantaudin jälkeinen Eurooppa. 10? Sotaan valmistautumista ja sodan aloittanut salamurha. Vallankumouksia. Titanic. Ensikymmen? Verisunnuntai ja vallankumous. Sortokaudet ja routavuodet..

Nojaa, tällainen historian impressionismi, vaikutelmien roiskiminen, on todellakin aika karkeata. Mutta kun vuosikymmeniä tavaa tästä hetkestä 15 kertaa taaksepäin, ei voi välttyä tiedon omaiselta tunteelta, että vuosikymmenien aluissa kytee yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros.

Merkittävät muutokset siementyvät vuosikymmenten alussa - on kyse sitten teknologiasta, kulttuurista, talousmallista, yhteiskunnallisesta murroksesta.

Entä vuosikymmenten loput? Silloin lähtee lapasesta. Ylilyöntejä pahan kerran. Spekulaatioita, ahneutta, maailmanvalloitusharhoja, sotia.
http://www.trainershouse.fi/fi-fi/Topic ... Blogi.aspx

[Vetehinen]

Mutta kun vuosikymmeniä tavaa tästä hetkestä 15 kertaa taaksepäin, ei voi välttyä tiedon omaiselta tunteelta, että vuosikymmenien aluissa kytee yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros.

Tiedon omainen tunne saattaa olla pettävää. Kahden edellisen vuosikymmenen vaihtuessa talous kääntyi taantumaksi tai lamaksi, mutta 1970-, 1960-, 1950- ja 1940- lukujen loput eivät olleet erityisen menestyksekkäitä taloudellisesti.

Vielä noin vuosi sitten Sarasvuo retosteli "tule lama kultainen", mutta tänään hänen firmansa vaihtoehdot ovat vähissä.

-

[jsn]

Vuosikymmenten käytölle asioita selittävänä tekijänä löytyy todella vähän perustetta. Kyse on puhtaasti matemaattisesta suureesta nimeltä ajanlasku. Sen avulla on mahdollista määrittää riittävän selvästi tiettyjä pisteitä ajassa, ei kuitenkaan selittää niitä. On olemassa toisenlaisiakin ajanlaskutapoja, mutta ne eivät ole lyöneet itseään läpi yhtä globaalisti kuten kristillinen. Mm. islamilainen ajanlasku alkaa Muhammedin paosta Mekasta. Ranskan vallankumouksen kalenteri alkoi vuodesta 1792, vanha ortodoksinen maailman luomisesta.

Sarasvuo lienee perehtynyt erilaiseen numerologiaan yms. L. Ron Hubbardiin, jotka antavat numeroille mystisiä ulottuvuuksia. Journalismille on helppoa etsiä tällaisia yleisiä ilmiöitä kuten 1990-luku jne. Niiden avulla tehdään jopa merkittävää bisnestä kuten muoteja. Sarasvuo on kunnostautunut kaikissa näissä. On loogista että epäonnistumisenkin syyt tulkitaan näiden kautta.

[michel]

Ei Sarasvuon kirjoituksille varmaan pidä antaa suurempaa arvoa kuin on suotavaa. Hän on vissiin koulutukseltaan ylioppilas, joten olisi aika erikoista, että hän jossain blogissaan loisi taloushistoriallisen tulkinnan maailman lamoista. Lisäksi tuo Sarasvuon pohdinta on kovin 1900-lukupainoitteinen ja olen käsittänyt, että historiaa oli ennen sitäkin.