Globalisaatio ja sen kritiikki

[Vetehinen]

Mutta millaisia ovat Suomen palvelusektorin vientimahdollisuudet ja tulevaisuudennäkymät?
Palvelusektorin osuus globaalitaloudesta kasvaa nopeasti, työllistää ja edessä voi olla vakava työvoimapula, Suomen Akatemia 13.6.2006 , FinnSight2015
Palvelusektorista wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Palvelusektori

Veikko Palvo

Palveluissa toimii sama kuin muillakin aloilla. Jos maassa on jokin hyvin kehittynyt palveluala, se voi viedä. Ellei ole, ei mitään vientiäkään.

Ilmeisesti yksi kehittynyt ala on teollisuuden ja rakentamisen suunnittelupalvelut, joka näköjään puuttuu wikin palvelusektorin luettelosta. Pöyry ja Outotec ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka vievät teollisuuslaitosten, voimaloiden, infrastruktuurin jne suunnittelupalveluja ulkomaille. Pankkitoiminnassa ei juuri ole suomalaisia pankkeja, joiden palveluja voisi viedä. Pääpankit ovat ruotsalainen ja tanskalainen. Vakuutustoiminta on Suomessa erilaista kuin muualla, joten vaikea kuvitella markkinaa vakuutuspalveluille. Suomen vakuutusyhtiöt myyvät itse vakuutuksensa, kun muualla käytetään brokereita. Suomessa hiljan vaikeutettiin brokerien käyttöä. Terveydenhoidossa lääkärit ovat enemmän tuontitavaraa kuin vientiä. Muistaakseni lääkärikeskuksia on myyty ulkomaalaisille, joten tämäkin näyttää olevan tuontia enemmän kuin vientiä.

Koulutustahan nyt yritetään valtion voimin jonkinlaiseksi vientituotteeksi. Tähän saakka ulkomaalaisten koulutus yliopistoissa on ollut ilmaista, joka on houkutellut kehitysmaiden opiskelijoita tänne. Epäilen ettei maksullisen koulutuksen vienti onnistu hyvin. Kilpailijoina ovat maailman parhaat yksityiset yliopistot, jotka ovat kymmeniä vuosia harjoittaneet opiskelija-asiakkaan palvelemista ja Suomen yliopistot ovat valtion omistamia, joissa opiskelija-asiakas taitaa olla usein pelkkä haitta.

Mukavaa on, että turismi taitaa kasvaa ja venäläisiä matkailijoita tulee. Samoin liikennepalvelujen vienti taitaa kasvaa. On kauttakulkua Venäjälle ja lentoliikenteessä Helsinki on tietyillä reiteillä edullisessa asemassa.

[michel]

Koulutustahan nyt yritetään valtion voimin jonkinlaiseksi vientituotteeksi. Tähän saakka ulkomaalaisten koulutus yliopistoissa on ollut ilmaista, joka on houkutellut kehitysmaiden opiskelijoita tänne. Epäilen ettei maksullisen koulutuksen vienti onnistu hyvin. Kilpailijoina ovat maailman parhaat yksityiset yliopistot, jotka ovat kymmeniä vuosia harjoittaneet opiskelija-asiakkaan palvelemista ja Suomen yliopistot ovat valtion omistamia, joissa opiskelija-asiakas taitaa olla usein pelkkä haitta.

Uudella yliopistolaillahan on ilmeisesti pyritty siihen, että yliopistot saavat entistä lisää juridistakin itsenäisyyttä ja voivat sitäkautta järjestää toimintaansa uudella tavalla. Itä-Suomen yliopistossakin kansainvälistä vientiä ollaan puuhamassa pääministeri Vanhasen innoittamana, mutta suhtaudun siihen kovin skeptisesti. Tällä hetkellä on jo jotain etäkampuksia Kiinassa ja Etelä-Afrikassa, mutta uuden rehtorin puheista on ollut havaittavissa, että tulevaisuudessa yliopisto haluaa nimenomaan keskittyä kansainvälisten opiskelijoiden haalimiseen. Puheet opetuksen muuttamisesta englanninkieliseksi ja muu vastaava kertovat tästä omaa kieltään. Itse suhtaudun ajatukseen hyvin skeptisesti, koska mielestäni Itä-Suomen yliopiston perustehtävän tulee olla maakunnallinen yliopisto, joka palvelee ensisijaisesti kotimaisia opiskelijoita.

Laajemmassa mittakaavassa olen myös skeptinen tähän koultuksen vienttihöpötykseen. Onhan esiintynyt puhetta jopa peruskouluopetuksen viemisestä, mutta ainakin itsellenin on kovin epäselvää miten sitä käytännön tasolla toteutettaisiin. Ja kuten Vetehinen tuossa edellä totesi, kilpailu kovien kansainvälisten yksityisyliopistojen kanssa ei varmasti onnistu.

Ainakin minulle on jäänyt epäselväksi se, miten paljon Opetusministeriö esimerkiksi on edes selvittänyt tänne haluavien maksavien opiskelijoiden tulomäärää? Sinänsä en vastusta esim. ETA-alueen ulkopuolelta tulevien lukukausimaksuja, koska sillä tavoin rahoitusta saataisiin järjestettyä paremmin tukemaan myös perustehtäviä eli kotimaisten opiskelijoiden kouluttamista. Suurin pelko on se, että näistä lukukausimaksuista on vain pieni askel kotimaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin.

Yksi sektori, johon Suomenkin pitäisi aktiivisemmin panostaa ovat uudenlaiset energiantuotantomuodot ja niihin liittyvä tekniikka. Meillä on kuitenkin edelleen vahvaa teknistä osaamista Suomessa ja nyt pitäisi herätä siihen, että "uusi Nokia" ei löydy ns. vanhoilta savupiippualoilta. Saksassahan Dresdenin seutu, joka on Wiedervereinigungin jälkeen ollut kehitysaluetta, on esimerkiksi noussut taloudelliseen kukoistukseen aurinkoenergiateknologian kautta. Näillä aloilla Euroopalla voi olla vielä myös tuotannollista tulevaisuutta.

[Vetehinen]

Suurin pelko on se, että näistä lukukausimaksuista on vain pieni askel kotimaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin.

Aavistan pahimmaksi sen, että suomalaiset syrjitään yliopistoista, jotta voidaan ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita. Eräs Aaltoyliopiston jonkinlainen projektikehittäjä kertoi lehtihaastattelussa, että tarkoitus on, että tietty osuus opiskelijoista on ulkomaalaisia. Haistan vaaran, että etnisillä perusteilla suositaan ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisten kustannuksella, jotta saadaan "kansainvälinen" yliopisto, eikä opiskelu perustukaan osaamiseen ja taitoon. Meillä on jo pitkä perinne etnisistä opiskelijavalinnoista yliopistoihin ja perinne siirtyy helposti koskemaan uusia etuoikeutettuja ryhmiä.

Yksi sektori, johon Suomenkin pitäisi aktiivisemmin panostaa ovat uudenlaiset energiantuotantomuodot ja niihin liittyvä tekniikka. Meillä on kuitenkin edelleen vahvaa teknistä osaamista Suomessa ja nyt pitäisi herätä siihen, että "uusi Nokia" ei löydy ns. vanhoilta savupiippualoilta. Saksassahan Dresdenin seutu, joka on Wiedervereinigungin jälkeen ollut kehitysaluetta, on esimerkiksi noussut taloudelliseen kukoistukseen aurinkoenergiateknologian kautta. Näillä aloilla Euroopalla voi olla vielä myös tuotannollista tulevaisuutta.

Suomessa on perinteet energian säästämiseen liittyvissä teknologioissa monilla aloilla. Energian tuotannossa ei tule mieleen mitään merkittävää. Puun polttoteknologia ja turpeen poltto ehkä ovat jonkinlaisia vientialoja ja tuulivoimalat ja niiden komponentit. Mahdollisesti polttokennoista voisi syntyä jotain merkittävää. Aurinkoenergiassa kaikki muut maat ovat paljon aurinkoisempia, niin niillä on kotikenttäetu kehittämisessä.

[Veikko Palvo]

Suomessa on perinteet energian säästämiseen liittyvissä teknologioissa monilla aloilla. Energian tuotannossa ei tule mieleen mitään merkittävää.

Olisikohan "Business-as-usual-tulevaisuusskenaario" todennäköisin, sillä asioilla näyttäisi olevan taipumus jatkua ennustettavasti meneillään olevaa kehitystä seuraten?
EU:n ilmastopolitiikan linjalle toiset kansainväliset toimijat eivät ole sitoutuneet ja tämä oletettavasti kiihdyttää tuotannollisen toiminnan siirtymistä EU:n ulkopuolelle. Ja EU:nkin kirjoitetaan n. 20 vuoden kuluttua tuovan 70 %:a energiastaan ja maakaasun tuonnin sanotaan tuolloin olevan kolminkertainen nykyiseen verrattuna.
Riippuvuuden fossiilisista polttoaineista mm. VNK:n ennakointiverkosto (ministeriöiden edustajia) kirjoittaa 17.12.2009 olevan kymmenen vuoden kuluttua maailmanlaajuisesti noin 80 % ja eniten kasvaa Kiinan ja Intian energiankulutus. Uusiutuvien energialähteiden (vesivoimaa lukuunottamatta) osuuden energian kokonaistuotannosta sanotaan 10 vuodessa nousevan 4 %:iin. Öljyvaroja riittää nykykulutuksella n. 40 vuodeksi ja maakaasua n. 60 vuodeksi. USAn energiaviraston mukaan maailman hiilivarat riittävät nykykulutuksella 132 vuotta.
Joten olisikohan vientiponnistustenkin kasvattaminen Kiinan ja Aasian suuntaan Suomelle mahdollisuus?
Ja eihän siinä suljeta vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä ja valmistamista pois, vaikka ympäristöliikkeillä näyttääkin olevan mustavalkoinen asenne "tuulimyllyjen" puolesta lähes kaikkia muita energiamuotoja vastaan.
Suomen hyvinvoinnin luoneet vanhemmat sukupolvet, sekä nuoremmat sukupolvet joille hyvinvointi on itsestäänselvyys, eivät näyttäisi ilmastomuutoksen ja ekologisten kysymysten osalta olevan valmiita elämäntapamuutoksiin.
Ilmastomuutosvauhdin pienentämisen ohella edessä näyttäisi olevan väistämätön sopeutuminen ilmastonmuutokseen?

Veikko Palvo

[michel]

Aavistan pahimmaksi sen, että suomalaiset syrjitään yliopistoista, jotta voidaan ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita. Eräs Aaltoyliopiston jonkinlainen projektikehittäjä kertoi lehtihaastattelussa, että tarkoitus on, että tietty osuus opiskelijoista on ulkomaalaisia. Haistan vaaran, että etnisillä perusteilla suositaan ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisten kustannuksella, jotta saadaan "kansainvälinen" yliopisto, eikä opiskelu perustukaan osaamiseen ja taitoon. Meillä on jo pitkä perinne etnisistä opiskelijavalinnoista yliopistoihin ja perinne siirtyy helposti koskemaan uusia etuoikeutettuja ryhmiä.

Tässä olisi laajemman keskustelun paikka, eli mikä on yliopiston perustehtävä. Totta kai kansainvälistyminen on tieteenharjoittamisen kannalta hyvin keskeistä, mutta pitäisi myös muistaa, että yliopistolla on sen lisäksi koulutuksellinen funktio, eli on koulutettava opettajia, lääkäreitä, tuomareita ja niin edelleen. Silloin sellainen keinotekoinen "kansainvälinen yliopisto" ei aina välttämättä ole toimivin ratkaisu.

Ilmastomuutosvauhdin pienentämisen ohella edessä näyttäisi olevan väistämätön sopeutuminen ilmastonmuutokseen?

Käyttäisin mieluummin termiä "Global Warming" eli ilmaston lämpeneminen, koska ilmasto on aina muuttunut. Mutta tämä saivartelusta. Sopeutuminen lienee välttämättä edessä ja siksi pitäisi aloittaa erilaisten vaihtoehtoisten energiamuotojen yms. kehittely. Niin pitkään kuin öljyä riittää ja yhtiöillä on suuri valta mm. USA:n hallinnossa, niin maailmanlaajuista nopeaa kehitystä tuskin tapahtuu. On kuitenkin oltava valmiina, jotta etulyöntiasemaa ylipäänsä on. Suomen kohdala tämä vaihtoehto tuntuu kuitenkin valitettavan utopistiselta, sillä meillä ei oikein ole ikinä ymmärretty näiden vaihtoehtoenergiamuotojen päälle, ainakaan Verohallinnossa.

[Veikko Palvo]

Niin pitkään kuin öljyä riittää ja yhtiöillä on suuri valta mm. USA:n hallinnossa, niin maailmanlaajuista nopeaa kehitystä tuskin tapahtuu.

Epäilen tuon öljy-yhtiöiden maailmanlaajuisen salaliiton olevan lähinnä "vihreää propagandaa." Venäjän Lukoil, Yokos ja USAn Esso-Exxon, brittien BP, hollantilais-englantilainen Shell, Saudien Aramco jne. tuskin ovat sopineet millään tavoin vaihtoehtoenergiamuotojen vastaisista toimista. Mikä ei tietysti poissulje sitä, että jotkin öljy-yhtiöt ovat kenties rahoittaneet "vastapropagandaa vihreille ympäristöjärjestöille."
Norjan Statoilkaan ei näyttäisi sekään kylläkään rahoittavan uusien energiamuotojen kehittämistä.
Euroopan suurin biomassavoimalaitos Itävallassa käyttää vuodessa 200 000 tonnia "hienoksi pilkottua ja hienonnettua" metsää vuodessa tuottaen ei-CO2-vapaasti n. 25 MW/vuosi energiaa n. 50 000 taloudelle & kaukolämpöä n. 10 000:lle.
Biomassa="metsä" on tuontitavaraa mm. Englannin suurelle voimalaitokselle.
Espanjassa on saasteeton h i i l e n kaasutuskoevoimalaitos, jossa hiilidioksiidi erotetaan ja varastoidaan maan alle. Hyötysuhteesta ei ole tietoja, eikä siitä kuka tuonkin koehankkeen rahoittaa. Tuuligeneraattoreita ja aurinkokerääjiä USAssa oli käytössä jo 1930-luvulla ja sieltähän ilmalämpöpumputkin ovat lähtöisin, samoin piikennot= aurinkosähkökennot.
Eli vaihtoehtoenergiamuodoissa USAn voisi sanoa olevan edelläkävijän.
lisäys 25.1
USAssa oli 2006 102 bioetanolitehdasta ja 43 rakenteilla. EU:ssa biopolttoaineiden valmistus on samalla tasolla. Biodiesel rypsistä 100 l hehtaarilta ja palmuöljy 400 l hehtaarilta. ( tuontia EU:hun ) Biobensiiniin tarvittavaa etanolia saadaan vehnästä 250 litraa hehtaarilta, maissista 300 l/ha, sokerijuurikkaasta 500 l/hehtaarilta.
EU:SEK/2006/1720/ Bryssel 10.1.2007:
"Konventionaalisten liikennepolttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla johtaa vain vähäisiin vaikutuksiin ilmanlaadun kannalta, sillä tieliikenteen aiheuttamaa ilman pilaantumista säännellään jo nykyisellään tarkasti."
Tavoitteena näyttäisi olevan yksinomaan öljyn korvaamista EUssa ja USAssa?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

On kuitenkin oltava valmiina, jotta etulyöntiasemaa ylipäänsä on. Suomen kohdala tämä vaihtoehto tuntuu kuitenkin valitettavan utopistiselta, sillä meillä ei oikein ole ikinä ymmärretty näiden vaihtoehtoenergiamuotojen päälle, ainakaan Verohallinnossa.

Kirjoittelin 1970-luvun alussa Elektroniikkauutisiin (Infopressin tuolloin) "vaihtoehtoenergiamuodoista", kun tivattiin "kirjoita nyt jotakin", olihan öljykriisi - eikä niistä artikkeleista kovinkaan mainittavia tullut. Ja huomasin senkin, että kirjoitukset olisi tullut venyttää useamman lehden pituisiksi, kirjoituspalkkio olisi kasvanut ja jotkut näyttivät tekevän siten, ne jotka kirjoittivat jatkuvasti. Mutta silloin vihreät mustavalkoisesti ajoivat aurinkoenergiaa todistellen sitä, miten koko Suomessa on vuosittain aurinkoenergiaa enemmän kuin riittävästi. Mikä pitää paikkansa vuositasolla, talvella ei ole ja varastointi tekee kannattamattomaksi. Mikä ei poissulje sitä, että tasokerääjiä, piikennoja, ilmalämpöpumppuja on edullista käyttää niille sopivissa olosuhteissa.
Maalämmöstä kirjoittelin mm. artikkelin, jossa (vihreä kauhistus) polttomoottori pyöritti kompressoria ja hukkalämpö otettiin talteen, paperilla sain mahtavia hyötysuhteita. Tuolloin 1970-luv. alussa Ruotsissa verotus tuki maalämpöä. Nyt 2010 Ruotsissa lienee n. 200 000 maalämpöenergiataloa ja Suomessakin niitä on alettu rakentaa, olisiko lukumäärä n. 5000?
Munchenin lähelle rakennetaan n. 3 MW:n koemaalämpövoimalaitosta, taitaa olla geotermistä energiaa. Jota esim. Helsingin Salmisaaren yli 100 m syvän hiilivaraston pohjatasolta löytyy 10 - 15 ast.C muodossa. En ole huomannut meillä kirjoitettavan koemaalämpövoimalasta. Sen 1970-luvun öljykriisin seurauksena Suomeen jäi kattonopeus energiansäästötoimista ja mm. Keravalle rakennettiin kriisin jälkeen Aurinkokylä, jollaiset oli jo todettu Ruotsissa sopimattomiksi pohjoiseen.

Veikko Palvo

[Derkku]

Sen 1970-luvun öljykriisin seurauksena Suomeen jäi kattonopeus energiansäästötoimista ja mm. Keravalle rakennettiin kriisin jälkeen Aurinkokylä, jollaiset oli jo todettu Ruotsissa sopimattomiksi pohjoiseen.

Usein säästötoimilla saattaa olla odottamattomia seurauksia, kattonopeuksien tulon suurimmat seuraukset näkyvät oheisessa Tilastokeskuksen autoilua koskevalla sivustolla jossa kannattaa vertailla autojen määrän kasvua liikennekuolemien määrän kehitykseen.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html

Samasta katsausjulkaisusta kannattaa keskusteluun liittyen vilkaista energiankäyttöä koskeva osio.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/maaliskuu.html

On yllättävää että öljyn käyttö on Suomessa laskenut sitten 1970-luvun alun huippuvuosien huolimatta väestön ja bruttokansantuotteen merkittävästä kasvusta.

On merkillepantavaa että geopoliittisista tavoitteista öljystä irtautumisen yhteydessä ei puhuta vaikka niillä saattaisi olla laaja tuki. Euroopan öljyriippuvuuden vähentäminen tarkoittaa pienempää riippuvuutta Lähi-Idästä ja Venäjästä.

[Vetehinen]

Samasta katsausjulkaisusta kannattaa keskusteluun liittyen vilkaista energiankäyttöä koskeva osio.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/maaliskuu.html

On yllättävää että öljyn käyttö on Suomessa laskenut sitten 1970-luvun alun huippuvuosien huolimatta väestön ja bruttokansantuotteen merkittävästä kasvusta.

Vuosina 1977 - 1982 käynnistettiin neljä ydinreaktoria. Samoihin aikoihin alettiin tuoda maakaasua Neuvostoliitosta.

-

[Veikko Palvo]

On merkillepantavaa että geopoliittisista tavoitteista öljystä irtautumisen yhteydessä ei puhuta vaikka niillä saattaisi olla laaja tuki. Euroopan öljyriippuvuuden vähentäminen tarkoittaa pienempää riippuvuutta Lähi-Idästä ja Venäjästä.

Valtioneuvoston kanslia 17.12.2009 "Maailma ja Suomi 2010-luvulla"
ISBN ( PDF ) 978 - 952 - 5807 - 84 - 4
arvioi riippuvuuden fossiilisista polttoaineista säilyvän ennallaan, n. 80 %:ssa maailmanlaajuisesti. Päästökaupan vaikutuksia EU:ssa ei arvioida, todetaan sen ´saattavan kiihdyttää tuotannollisen teollisuuden siirtymistä muualle.´

(( Suomi on ostanut sertifioituja päästövähennyksiä kaudelle 2008 - 2012 Kiinasta ja erityisesti Venäjältä ( 100 - 150 miljoonaa € ? ) ja niiden vaatimat investoinnit ovat tietysti EU:n ulkopuolelle. Investoinnithan ovat myönteistä, mutta päästövähennysten hinta on investointien hyödystä pois ja investointien vaatimaa osavalmistusta lienee kannattavinta tehdä mm. Kiinassa? )( mm. Fortumin Venäjällä ostaman TGC-10 voimayhtiön enemmistöosuudella voidaan Venäjällä ilmeisesti tuottaa "CO2-pitoista"energiaa))
Uusiutuvan energian osuuden VNK arvioi nousevan 10 vuodessa maailmanlaajuisesti 4 %:iin
EU:n VNK arvioi 2030 tuovan 70 %:a energiastaan ja maakaasun tuonnin EU:hun kasvavan kolminkertaiseksi 20 vuodessa. Venäjän talouden arvioidaan 2010-luvulla pääsevän kasvu-uralle öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinnan noustessa. Venäjän ei arvella ryhtyvän globalisaation edellyttämiin uudistuksiin ja sen talouden VNK arvioi jäävän riippuvaiseksi energia- ja raaka-aineviennistä. Venäjän arvioidaan 2010-luvulla säilyttävän geopoliittisen näkökulman lähiympäristöönsä.
VNK näyttäisi arvioivan "näköpiirissä olevan tulevaisuuden" 10 vuotta ( osin 20 v.) varsin muuttumattomaksi energian suhteen?
Mitä tuohon EUn öjyriippuvuuden vähentämiseen tulee, niin käsittääkseni EU:n energiapolitiikka päästökauppoineen heikentää EUn energiaomavaraisuutta ja lisää maakaasun tuontia?
Suomessa vesivoiman ja lisättävissä olevan ydinsähkön arvo nousee. Turve rinnastetaan päästökaupassa eniten CO2:ta tuottavaan hiileen ja maakaasukin aiheuttaa CO2-päästöjä.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Öljykriisin seurauksena 1970-luvulla alettiin Suomessakin etsiä energiankulutusta vähentäviä teknisiä ratkaisuja. Lisättiin uusien rakennusten lämmöneristepaksuuksia ja aurinkosähkökennoissa, lämpöpumpuissa, tuuligeneraattoreissa haettiin mallia USAsta.
Vihreä ympäristöliike aloitteli luonnonsuojelijoina 1970-luv. lopulla mm. Koijärvellä.
Noin 1990 tienoilla monet luonnonsuojelijat politisoituivat globalisaation vastustajiksi, vapaakaupan ja ylikansallisten yritysten, erityisesti USAlaisten vastustajiksi. Alettiin vastustaa liberalismiä, vaikka sen vaihtoehto on totalitarismi. http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/787/647
Energian säästämiseksi koemielessä Inkoossa viljellyt energiapajut vaihtuivat viljasta, maissista, sokeriruo´osta, metsistä jne. tehtyyn biomassaan ja biopolttoaineiksi. Teknistaloudellisten uusien energiamuotojen sijaan ympäristöjärjestöt alkoivat puhua vaihtoehtoenergiasta, joka korvaisi käytössä olevat energiamuodot. Ja ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita globaaleista asioista, mm. ilmaston lämpenemisestä ja ilmastonmuutoksesta.
Arto Lindholm sanoo väitöksessään Maailman parantajat http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/post179.htm globalisaatiokriittisen liikkeen politisoituneen vuoden 2001 aikoihin ja A.Lindholm katsoo liikkeen ansiosta ympäristönsuojelun ja kaupan vapauttamisen seurausten tulleen pysyväksi osaksi kauppapolitiikkaa. Mutta politisoituivatko ympäristöliikkeet 1991 vai 2001 ?

James Tobin ehdotti Kylmän sodan aikaan 1972 kehitysyhteistyön ja YK:n toiminnan rahoittamiseksi globaalia kansainvälisiin finanssiliiketoimiin kohdistuvaa universaalista veroa. EU-Ranskassa sosialistit perustivat 1998 Attac-järj. ajamaan Tobin-veroa ja jotkut globalisaatiokriitikot Suomessakin ovat ehdottaneet Tobin-veron ottamista käyttöön aluksi rajoitetulla alueella, EU:ssa.
Tobin-vero korvaisi mm. nykyiset Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston, joten Attac näyttäisi olevan epärealistinen "maailmanparannusjärjestö?" Globalisaatiokriittiset ovat kehittäneet http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kanni ... uento4.ppt
uuden epätieteellisen haukkumasanan oppiensa vasustajille, uusliberalistit.
Globalisaatiokriittiset Tobin-veronkin kannattajat ovat siis uustotalitaristeja?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Koulutustahan nyt yritetään valtion voimin jonkinlaiseksi vientituotteeksi. ähän
Ainakin minulle on jäänyt epäselväksi se, miten paljon Opetusministeriö esimerkiksi on edes selvittänyt tänne haluavien maksavien opiskelijoiden tulomäärää? Sinänsä en vastusta esim. ETA-alueen ulkopuolelta tulevien lukukausimaksuja, koska sillä tavoin rahoitusta saataisiin järjestettyä paremmin tukemaan myös perustehtäviä eli kotimaisten opiskelijoiden kouluttamista. Suurin pelko on se, että näistä lukukausimaksuista on vain pieni askel kotimaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin.

Globalisaatiokriitikot näyttäisivät muuntaneen mm. Finnsight2015-ennakointihankkeen tietoja omiin tarkoituksiinsa sopiviksi merkitsemään ainoastaan monikulttuurista työvoimapulaa ja turvapaikanhakijapulaa?
http://www.finnsight2015.fi/ 10.Globalisaatio:
"Suomen pitäisi pystyä houkuttelemaan ammattitaitoisia o s a a j i a erityisesti niille aloille, joilla a m m a t t i t a i t o i s e s t a työvoimasta on tulossa pulaa."
"Sama koskee korkeakouluja; eräs keino hankkia o s a a v i a maahanmuutajia Suomeen on lisätä koulutuspaikkojen tarjontaa ulkomaisille opiskelijoille."
Ja
FinnSight2015-ennakointihankkeessa sanotaan, että Suomen pitäisi pystyä myöskin houkuttelemaan osaavat jäämään Suomeen ja monikulttuurisuudesta näytetään puhuttavan globaalin kilpailukyvyn yhteydessä.

Veikko Palvo

[ralf64]

Asiaa voisi pohtia esim. SmashAsem-tapahtuman, Kiina-kritiikin ja Kiinan taloudellis-poliittisen nykylinjan puitteissa. Onko meillä älyllistä kompetenssia asettua kiinalaisten kenkiin?

http://www.pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/#asem

"Kiinan hallinnon toiminnalle ei ole esitetty parempia vaihtoehtoja. Vapaat vaalit saattaisivat mahdollistaa islamilaisen tasavallan perustamisen Sinkiangissa. Läheiset yhteydet Pakistaniin ja Afganistaniin voisivat avata aivan uudenlaisia näkymiä tälle alueelle.Valtion kuoleutuessa vallan ottaisi todennäköisesti yksi klaani, joka tuskin kunnostautuisi suvaitsevaisuudellaan. Anarkismin teoreetikot ovat yleensä lähteneet siitä, että valtion roolin voisi ottaa pitkälle kehittynyt kansalaisyhteiskunta. Kysymys kuuluu, mistä sellainen saataisiin esimerkiksi juuri Sinkiangiin? Anarkismin kannattajilta on syytä odottaa vastausta tähän peruskysymykseen. Somalian malli ei vastanne anarkistien utopiaa, vaikka kulutus per capita siellä onkin maailman alhaisimpia".

[Toni Selkala]

Hei,

en oikein kyennyt ymmärtämään millä tavoin linkitetty blogikirjoitus liittyy globalisaatioon. Kirjoitus näyttäytyy ainakin allekirjoittaneelle varsin perinteiseltä "kiinalaiset ovat ahkeraa ja hyvää kansaa, älkäämme siis puuttuko heidän toimintaansa" -retoriikalta. Toisaalta siinä myös luodaan keinotekoisia rajalinjoja keskustelijoiden välille, joiden ainoana tarkoituksena voidaan pitää vastakkainasettelun luomista, jossa olet joko globalisaation puolella tai sitä vastaan.

Itse olen kuitenkin ymmärtänyt globalisaation sen puhtaimmassa muodossa saavan kritiikkiä oikeastaan kaikilta. Mikäli kansainvälisillä markkinoilla toimivilta yrityksiltä poistetaan vastuu, mutta annetaan rajaoittamattomat oikeudet toimia, syntyy kiistatta nurinkurinen tilanne. Globalisaatiokehityksen seurauksena syntynyt vapaakaupan vastustus perustuu näkemykseen siitä, ettei vapaa kauppa voi toimia mikäli vapaus valita on ainoastaan niillä joilla jo on vaurautta.

Kiinan kohdalla tämä on tarkoittanut sitä, että maan lähestulkoon rajoittamattomat työvoimaresurssit on valjastettu talouskasvun airueiksi. Tarjoamalla halpaa ja vielä halvempaa työvoimaa, verrattain korruptoitunutta hallintoa sekä lakkovapaata ilmapiiriä, maa on onnistunut haalimaan valtaisan määrän ulkomaisia investointeja. Näiden investointien myötä ja tukemana Kiinan keskushallinto on rikastunut, mikä on mahdollistanut laajamittaisten, vaikkakin osin järjettömien, rakennushankkeiden toteuttamisen. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että enemmistö kiinalaisista yhä edelleenkin elää suhteellisessa köyhyydessä, josta monet näkevät ainoana ulospääsynä muuton jollekin erityistalousalueelle tekemään teollisuustyötä.

Toinen blogissa esiin noussut kysymys koski hallinnon korvaamista toiselle ja siten syntyvää mahdollista valtatyhjiötä. Itse kuvittelisin varsin harvojen haluavan yhdessä yössä siirtää Kiina yksipuoluejärjestelmästä monipuoluejärjestelmään. Enemmänkin vaatimus taitaa kuulua: Kiinan tulisi ottaa askelia kansanvallan lisäämiseksi siten, että tulevaisuudessa kansalaiset saisivat päättää johtajistaan. Kritiikin esittäminen Kiinan ihmisoikeuksien tilasta taasen perustunee näkemykseen, että ihmiskunnan ylin moraalinen imperatiivi on toimia kuten me länsimaissa toimimme. Onko asia todellisuudessa näin lienee lopultakin huomattavan filosofinen kysymys, mutta kaiketi voidaan kuitenkin todeta, että oikeuksien tulisi vähintäänkin olla kaikille yhtenäiset.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Veikko Palvo]

Globalisaatiokehityksen seurauksena syntynyt vapaakaupan vastustus perustuu näkemykseen siitä, ettei vapaa kauppa voi toimia mikäli vapaus valita on ainoastaan niillä joilla jo on vaurautta.
Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Eikö Suomi ole hyötynyt vapaakaupasta, maailmantalouden muutoksesta ja globalisaatiosta?
IMF:n tilastojen mukaan maailmankaupan vetureita ovat EU 30%:lla, USA 24 %:lla
Kiinan osuuden ollessa 7 % ja UM Kauppapolitiikka 10.8.2009 Kiinan vienti kääntyi 2008 lopussa jyrkkään laskuun ja 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Kiinan tuonti laski yli 30 %.
Suomessa metsäteollisuus ja paperikoneita valmistava teollisuus ovat olleet vaikeuksissa, mm. valmistetuista paperiteollisuuskoneista vietiin Kiinaan tammi - heinäkuussa 2010 yli 50 % Bofitin viikkokatsaus 30.9.2010 mukaan. Suomen vienti Kiinaan samana aikana oli 1,4 miljardia € ja tuonti 1,9 miljardia €.
Vuoden 2008 kaupan 2,3 miljardin alijäämä on supistunut 2010 merkittävästi.

Ja olen lukenut sanottavan Kiinan erikoistalousalueilla maksettavien palkkojen olevan kiinalaisittain hyvien, palkkoja ei voi verrata vaikkapa Suomessa maksettaviin palkkoihin.
Kiinalla ei maanlaajuisesti ole Eurooppaan verrattavaa vaurautta, mutta eivätkö kiinalaisetkin hyödy elintasoa nostavasta vapaakaupasta ja globalisaatiosta?
Ajattelevatko vapaakauppa- ja globalisaatiokriitikot Kiinan hyödyn olevan pois esim. Itä-Afrikasta, jossa Kiina näyttäisi olevan merkittävin taloudellinen toimija afrikkalaistenkin samalla hyötyessä?

Veikko Palvo

Veikko Palvo