Sienessä keskitalvella?Emma-Liisa kirjoitti:Älä viitsi. Johan se on käynyt tässäkin ketjussa ilmi: sukulaisilta maalta tai suoraan mustasta pörssistä, kasvattamalla perunoita, juureksia, vihanneksia, sikoja, kanija ja kalastamalla, marjastamalla, sienestämällä.Seppo Jyrkinen kirjoitti:Mistä?Emma-Liisa kirjoitti:Siviilien korttiannosten ei oletettukaan riittävän, vaan kansalaisten hankkivan lisäruokaa muulla tavoin.
Nyt on kyse joukkokuolleisuuden ajasta talvella 1941-42 joka on eri asia kuin sodan keskiarvo. Tuona talvena ei ollut käytössä itse tuotettua ruokaa. Kotiviljely aloitettiin vasta nälkätalven jälkeen.
Ruokatuotannon lähtötaso oli jo alkuaan vajaa. Pihkalan mukaan Suomi oli ennen sotaa ollut 85%:sti omavarainen elintarvikkeiden suhteen, saksalaisten laskelmien mukaan 78%:sti omavarainen.
Moskovan rauhassa menetettiin 11% peltopinta-alasta ja siirtoväen karjaa jouduttiin teurastamaan suuria määriä. Fosfaattilannoitteiden tuonnin loppuminen leikkasi tuotantoa 10%. Tulos oli, että jo vuoden 1940 sato oli 25% heikompi ja vuoden 1941 sato 33% huonompi kuin 1939.
Eli alkuaan 15% vajaasta tuotannosta leikkautui vielä kolmannes pois.
Kesällä 1941 heinäsato jäi puoleen normaalista mikä johti syksyllä karjan pakkoteurastuksiin jonka jälkeen maito varattiin lapsille ja lihan saanti heikkeni merkittävästi. Kananmunia jaettiin lapsille 2 kappaletta kuukaudessa, aikuiset saivat olla ilman. Myös perunasato epäonnistui.
Eli ruuan puute oli todellinen. Siitä kertovat myös suomalaisten siviilien nälkäkuolemat, vaikka niiden kokonaismäärää ei kukaan olekaan selvittänyt.
Säännöstelystä päättävien käsissä oli 2 miljoonan ihmisen tulevaisuus ja viranomaisten omat laskelmat loppusyksystä 1941 perustuivat siihen tietoon, mikä heillä tuolloin oli. Sen tiedon mukaan elintarvikkeet olivat loppumassa alkutalvesta 1942.
Päättäjillä ei ollut tietoa siitä, minkä verran maatiloilla oli tavaraa varastossa, sillä tarkastajien virkoja alettiin perustaa vasta marraskuussa 1941.
Musta pörssi ei lisännyt elintarvikkeiden määrää eikä sitä lisännyt myöskään maalla asuvat sukulaiset. Ne vain ohjasivat ruokaa yhden suun asemesta toiseen suuhun painottuen varakkaisiin kansalaisiin. Mainittakoon, että sivulla 238 todetaan, että "kolmannes väestöstä ei kyennyt ostamaan elintarvikkeita säännöstelyn ulkopuolelta tai ei saanut elintarvikkeita sukulaisiltaan maalta".
Yllä olevissa elintarvikkeita koskevissa luvuissa on jo mustat pörssit ja sukulaiset mukana.
Jos olet eri mieltä, niin ole hyvä ja kerro omat lukusi.
Suhtautumisesta sotavankeihin kertoo erittäin hyvin ruoka-annosten muutos.
Hitler päätti 26. marraskuuta lähettää ruokaa Suomeen ja viisi päivää sen jälkeen sotavankien A-annosta nostettiin 1544 -> 2038 kilokaloriin eli +32%. Samaan aikaan siviilien vastaava annos jatkoi laskuaan 1.250->1.190 kilokaloriin eli -5%. Muutokset näkyvät tekemässäni graafissa.
Jos tämä ei osoita, että sotavangeista välitettiin, niin mistä se sitten kertoo?
HUOM: Korjattu siviilien kalorilukemat.