Kansallisarkiston Internoidut-tutkimushanke on julkaissut artikkelikirjan "Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin". Valtioneuvoston asettamassa tutkimushankkeessa selvitettiin Suomen vuosina 1944-1947 toteuttamia Saksan ja Unkarin kansalaisten internointeja. Hanke käynnistyi syksyllä 2008 ja päättyi joulukuussa 2009. Kirjan on toimittanut hankkeen johtaja, dosentti Lars Westerlund.
Valtaosa artikkelikirjan kirjoituksista käsittelee Saksan ja Unkarin kansalaisten internointia sekä eri sodanjälkeisiä korvausasioita. Dosentti Niklas Jensen-Eriksen käsittelee erityisesti internoitujen poliittista valvontaa sekä Saksan omaisuuden luovuttamista Neuvostoliitolle. Kirjassa on myös Paimion internointileirin edesmenneen leirivanhimman, Kurt Voglerin, muistelmakirjoitus sekä tutkimusavustaja Paula Uhleniuksen kirjoitus havainnoistaan entisten leiriläisten kokemuksista. Lars Westerlund puolestaan tarkastelee kirjassa vastavuoroisuutta ja väistämistä suomalaisissa internointiasioissa syksyllä 1944 ja kevättalvella 1945. Korvausasiat on artikkelikirjassa huomioitu laajalti. Valtiokonttorin virkamies Veikko Havo käsittelee partisaani-iskujen uhrien omaisten korvauksia vuonna 2003, dosentti Timo Soukola jatkosodan aikana internoiduille merimiehille vuonna 1958 maksettuja korvauksia ja tutkimusavustaja Juho Partanen punaleskien eläkkeitä vuonna 1943 sekä valvontakomission vankien korvauksia 1950-luvun loppupuoliskolla. Lars Westerlund kirjoittaa lisäksi turvasäilöön otettujen vasemmistolaisten korvauksista vuonna 1945 ja Valpon entisen päällikön, Arvo Anthonin, korvausjutusta sekä vangittujen asekätkejien korvauksista 1950-luvun alussa.
Kirjassa on lisäksi joitakin muita kirjoituksia. Tutkimusavustaja ja nykyinen tiedottaja Heidi Mustajoki käsittelee itsemurhan tehneiden sotilaiden omaisten asemaa. Venäläinen arkistokollega Vasili Hristoforov piirtää kuvan suomensaksalaisesta lentäjästä, tiedustelumiehestä ja Helsingin saksalaisesta paikalliskomendantista, Carl Seberistä, ja hänen traagisesta kohtalostaan. Niin ikään arkistokollega Åke Söderlund kirjoittaa siitä suomalaisesta SS-miesten joukosta, joka koottiin välirauhansopimuksen jälkeen alkusyksystä 1944. Lars Westerlund on laatinut muutamia kirjoituksia saksalaisten sota- ja kenttäsairaaloista ja sotilaskodeista sekä jatkosodan aikaisesta sotavankimakkarasta.
Kokonaisuutena artikkelikirja valaisee laajalti sotatapahtumia, niiden aiheuttamia internointeja sekä useimmiten hankalaa ja mutkikasta siirtymistä sotatilasta rauhan oloihin, jolloin keskipisteessä ovat internoinnit ja korvausasiat.
Lisätietoja: Tutkimushankkeen johtaja Lars Westerlund, Kansallisarkisto, puh. 050 433 7344 Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi
* Internoidut-tutkimushanke
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu
Verkkouutisten mukaan Åke Söderlundin kokoelmaan kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että saksalaiset onnistuivat kokomaan uudestaan SS-yksikön Moskovan rauhan jälkeen syksyllä 1944. Yksikkö toimi luultavasti toukokuuhun 1945.
Saksalaiset onnistuivat kokoamaan uudelleen suomalaisen SS-komppanian syyskuussa 1944 (Verkkouutiset 2.3. 2010)Uuden suomalaisen SS-komppanian ydinjoukon muodostivat vuosina 1941-1943 Saksan SS-joukoissa palvelleet miehet. Syksyllä 1944 nämä loikkasivat, siirtyivät tai jättäytyivät SS-joukkoihin, kun entisistä aseveljistä oli tullut vihollisia.
Suomalaisia upseereita oli enemmän kuin SS:n perusyksikkö vaati, mutta miehistön kanssa oli ongelmia. Tätä varten suomalaiset SS-upseerit yrittivät värvätä riveihin suomalaisia sotavankeja sekä Saksassa muun muassa Stutthofin keskitysleiriin internoituja suomalaisia kauppalaivojen merimiehiä.