
Maanviljelytaito on yksi ihmislajin suurimpia keksintöjä. Se alkoi Lähi-Idässä 11.000 v sitten, Kiinassa 9.000 v siten ja Amerikassa 6.000 v sitten.
Aika huima juttu. Onko kenelläkään pätevää selitystä!
Valvojat: Klaus Lindgren, Agricola
Muutaman tuhannen vuoden erot huomioiden ei tapahtumia kai nyt sentään oikein voi luonnehtia sanoilla "lähestulkoon samanaikaisesti"?Seppo Jyrkinen kirjoitti:Selitän hieman tarkemmin. Tuolla "huimalla jutulla" tarkoitin, että sama asia oivallettiin lähestulkoon samanaikaisesti eri maailmankolkissa.
Hieman muokaten, eiköhän se ole tämä vaihtoehto. Kuten aiemmin on jo sanottu, kaikki tietysti alkoi keräilykulttuurista. Ajan mittaan havaittiin, että syötäviä kasveja voi viljellä aivan itse, lähempänä kotioloja, niin ei tarvitse jatkuvasti lampsia etsimään niitä etäältä. Sama logiikka kuin eläinten kesyttämisessä.Seppo Jyrkinen kirjoitti:Mikä sai ihmislajin oivaltamaan maanviljelyn mahdollisuuden?
4. Maanviljelyn oivaltaminen on vääjäämätön seuraus yhden eläinlajin - ihmislajin - älyllisestä kehittymisestä. Eli simpanssitkin "keksisivät" maanviljelyn 500.000 vuoden kuluttua.
Eiköhän sana ja tieto ole kulkenut paikasta toiseen siinä muutaman vuosituhannen aikana. Esimerkkitapauksiksi jäävät nuo mainitsemasi Kiina, Lähi-Itä ja Amerikka, joista kaksi ensimmäistä ovat olleet kontaktissa toisiinsa.Seppo Jyrkinen kirjoitti: 5. Ihan vain sattumalta. (sattuma selittäisi yhden, mutta ei useita samanaikaisuuksia)
On kieltämättä hieman kornia kutsua tapahtumia lähes samanaikaisiksi tuhansien vuosien aikaeroista huolimatta. Peilaan kuitenkin ajoittumista nykyihmisen historiaan: 200.000 vuoden ajanjaksossa muutaman tuhannen vuoden erot ovat pienenpuoleisia. Eikä nykyihmisenkään ikä ole välttämättä oikea.Jussi Jalonen kirjoitti:Muutaman tuhannen vuoden erot huomioiden ei tapahtumia kai nyt sentään oikein voi luonnehtia sanoilla "lähestulkoon samanaikaisesti"?Seppo Jyrkinen kirjoitti:...sama asia oivallettiin lähestulkoon samanaikaisesti eri maailmankolkissa.
Teknisiä ja tieteellisiä keksintöjä tehdään jatkuvasti eri puolilla maapalloa "itsenäisesti". Lainausmerkit siksi, että meidän aikamme tieteellinen tieto, ihmisten yleiset tavoitteet ja valtaosa tekniikasta ovat samoja kaikkialla maailmassa - resursseissa on toki eroja. Ja ennen kaikkea: kaikki tietävät, että maailmamme muuttuu ja kehittyy ja että muutoksen tavoittelu on normaalia. Siksipä Concorde ja Tupolev-144 olivat - kaukaa katsottuna - kuin kaksi marjaa.Jussi Jalonen kirjoitti:Puhtaassa sattumassakaan ei olisi mitään sen ihmeellisempää kuin vaikkapa siinä, että Seki Kōwa teki itsenäisesti samat keksinnöt algebran ja matematiikan saralla kuin Newton ja Leibniz toisella puolen maailmaa. Vieläpä osapuilleen samanaikaisesti, mutta itse asiassa ilmeisesti jo hieman ennen kumpaakaan eurooppalaista kollegaansa.
Viljelyn katsotaan syntyneen itsenäisesti useissa eri paikoissa. Viljelykasvit eri paikoissa ovat olleet eri lajeja ja viljelytekniikat jopa vastakkaisia. Vehnää viljeltiin kuivassa Lähi-Idässä, riisiä taasen veden peittämillä viljelmillä Kiinassa. Mikäli maanviljelyllä olisi yksi syntykoti, olisi sama kasvi levinnyt askel kerrallaan kauemmas jättäen jälkiä myös matkan varrelle, mutta nykytiedon mukaan näin ei ole tapahtunut.Jussi Jalonen kirjoitti:Eiköhän sana ja tieto ole kulkenut paikasta toiseen siinä muutaman vuosituhannen aikana. Esimerkkitapauksiksi jäävät nuo mainitsemasi Kiina, Lähi-Itä ja Amerikka, joista kaksi ensimmäistä ovat olleet kontaktissa toisiinsa.
Asiaa voi tarkastella niinkin, että mahdollisuudet kuvaamaasi oivallukseen olivat jo sisäänrakennettu siihen edeltävään kulttuuriin. Metsästyskulttuurin harjoittamiseen sisältyi jo lähtökohtaisesti mahdollisuus eläinten kesyttämisestä; aluksi ehkä vain avuksi metsästyksessä, mutta lopulta myös teuraiksi, jolloin metsästys itsessään kävisi vähemmän tarpeelliseksi. Vastaavasti keräilykulttuuriin sisältyi mahdollisuus keräiltävien kasvien istuttamisesta ja kasvattamisesta itse. Yksi idea johtaa ajan mittaan toiseen.Seppo Jyrkinen kirjoitti:Maanviljelyn "keksimisessä" on suuruusluokkaero tieteellisiin löytöihin ja vielä suurempi ero teknisiin keksintöihin. Metsästys- ja keräilykulttuurilla oli pitkä historia. Se oli elimellinen osa oman aikansa eläinkunnan (ihminen ml) biologiaa. - Pystyihmisen elämäntapa pysyi samanlaisena pitkälti toista miljoonaa vuotta. Piti oivaltaa, että koko elämäntapa voisi olla toisin. Piti oivaltaa, että jos tänään heittelee siemeniä maahan, niin monta kuukautta myöhemmin saa syötävää. Se, että jossain joku näin oivalsi, menee evoluution, mutaation tai sattuman piikkiin, mutta useita tavoitteiltaan samanlaisia mutta toteutukseltaan erilaisia sattumia eri puolilla maapalloa ja eri viljelykasveilla tuntuu oudolta. Ei oikein maistu sattumalta.
Tietääkseni Amerikassa ei ollut villiriisiä eikä villivehnää ja intiaanit viljelivät maissia, jota taasen ei ollut Euraasiassa. Australiassa ei maanviljelys tainnut alkaa koskaan ennen eurooppalaisten saapumista.Seppo Jyrkinen kirjoitti:Viljelyn katsotaan syntyneen itsenäisesti useissa eri paikoissa. Viljelykasvit eri paikoissa ovat olleet eri lajeja ja viljelytekniikat jopa vastakkaisia. Vehnää viljeltiin kuivassa Lähi-Idässä, riisiä taasen veden peittämillä viljelmillä Kiinassa. Mikäli maanviljelyllä olisi yksi syntykoti, olisi sama kasvi levinnyt askel kerrallaan kauemmas jättäen jälkiä myös matkan varrelle, mutta nykytiedon mukaan näin ei ole tapahtunut.