Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut asiakkaittensa käyttöön suuren määrän vanhoja kotimaisia kulttuuri- ja ajanvietelehtiä. Aineisto sisältää suomen- ja ruotsinkielisten aikakauslehtien vuosikertoja vuosilta 1810–1944. Tekijänoikeudellisista syistä aineistosta on kuitenkin vapaasti käytössä vain ennen vuotta 1870 ilmestynyt aineisto.
Kansallisarkiston tiedotteessa kerrotaan kerrotaan miten suomalainen aikakauslehdistö on toiminut kautta aikojen paitsi yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksen peilinä myös uusien taiteellisten virtausten ja tieteellisten ajattelutapojen ajatushautomona ja tienraivaajana. Niin 1800-luvulla perustetut yleiskulttuurilehdet kuin myös uudemmat aikakauslehdet muodostavat korvaamattoman lähdeaineiston esimerkiksi kulttuuri- ja aatehistorialliselle tutkimukselle.
Vanhimmat eli ennen vuotta 1870 ilmestyneet lehdet ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/ Tätä uudempi aineisto on tekijänoikeuksiin liittyvistä syistä saatavilla vain Kansalliskirjaston asiakastiloissa ns. vapaakappaletyöasemilla.
Yleisradion uutisessa 15.3. 2010 oli haastateltu tulosalueen johtaja Liisa Savolainen Kansalliskirjastosta pahoittelee vapaan aineiston vähäistä määrää:
Kansalliskirjaston työasemilla lehdistä voi ottaa paperitulosteita mutta ei sähköisiä kopioita. Niiltä ei myöskään ole mahdollista lähettää materiaalia edelleen. Tällä hetkellä Kansalliskirjastossa on kolme vapaakappaletyöasemaa.Tekijänoikeuksista vapaata aineistoa on tarjolla varsin vähän. Liisa Savolaisen mielestä vanhojen aineistojen tekijänoikeudet ovat iso kulttuuripolittinen kysymys.
- Pitäisi miettiä, mitä asialle voi tehdä. Kyllähän tällaiset kansallisesti merkittävät aineistot olisi hyvä saada ainakin koulujen käyttöön, Savolainen pohtii.
1800-luvun kulttuurilehtiä digitaaliseen muotoon Yle, 15.3. 2010
Aikakauslehtien aineistopankki täydentää historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka Kansalliskirjasto avasi asiakkailleen vuonna 2001. Uusi lähdeaineisto käsittää tällä erää 329 lehteä ja noin 700 000 sivua, mikä vastaa kahtakymmentä prosenttia vuosien 1810–1944 aikakauslehtikokoelmasta.
Mikkelissä sijaitsevassa digitointikeskuksessa lehtiä digitoidaan kaiken aikaa lisää, ja lähiaikoina aikakauslehtien aineistopankki täydentyy kirkollis-uskonnollisella aikakauslehdistöllä sekä vanhoilla pilalehdillä. Tämän jälkeen ovat vuorossa muun muassa elokuva- ja taidelehdet.
Digitointikeskuksessa vanhat lehdet ensin skannataan ja sivut rakenteistetaan, minkä ansiosta digitoidusta tekstimassasta on mahdollista etsiä hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja mitä erilaisimmista asioista. Toisaalta vuosikertoja voi myös selata sivu sivulta.
Vapaakappaletyöasemia avataan kuluvan vuoden aikana myös muissa maan vapaakappalekirjastoissa (Eduskunnan kirjastossa, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa) sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa eli KAVAssa.
* Kansalliskirjaston tiedote: Suuri määrä vanhoja aikakauslehtiä asiakaskäyttöön digitoidussa muodossa
* Ylen uutinen: 1800-luvun kulttuurilehtiä digitaaliseen muotoon (Yle, 15.3. 2010)
