Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitoksella hyväksyttyjä pro gradu-tutkielmia

[hela-harjoittelija]

Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitoksella hyväksyttyjä pro gradu-tutkielmia
Graudut ovat luettavissa ainostaan laitoskirjastossa.

* Jumisko, Juho: "Ei vaikutusta ajotaitoon ". Rattijuopumusrikollisuus Jyväskylässä 1946 -1955.

* Karvinen, Heikki: "Probably the Worst Piece of Legislation"

* Mikkola, Heidi: "JuopumusrikoIlisuus Jyväskylän kaupungissa vuosina 1890 -1899."

* Pohjolainen, Sanna-Mari: "17. sotasairaalan perustaminen, organisaatio ja toiminta"


*** *** *** *** *** ***

Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:

Jumisko, Juho: "Ei vaikutusta ajotaitoon ". Rattijuopumusrikollisuus Jyväskylässä 1946 -1955.

Tiivistelrnä — Abstract
Työssä seivitetään rattijuopumusrikollisuutta Jyväskylässä vuosina 1946-1955. Jyväskylä valikoitui tutkimuskohteeksi, koska aikaisempi tutkimus oli rajautunut pääasiassa Helsinkiä koskevaksi. Noin 30 000 asukkaan Jyväskylässä elettiin 1950-luvun alussa yksityisautoilun aikakauden alkua.
Tutkimusaikana Suomessa oll voimassa tiukka alkoholipolitiikka, ja alemman kansankerroksen katsottiin alheuttavan alkoholia nautittuaan häiriökäyttäytymistä, kuten rattijuopumuksia. Työssä kysytään:
Millaista oli rattijuopumusrikollisuus Jyväskylässä?

Tutkimuksen lähdemateriaali koostuu Jyväskylän raastuvanoikeuden 11 osaston tuomiokirjoista liitteineen, joita tulkitaan sisällönanalyysillä. Alkaisemmasta tutkimuksesta poiketen työssä hyödynnetään kvantitatiivisten menetelmien lisäksi laadullista analyysiä.
Rattijuopumuksiin syyllistyivät Jyväskylässä ihmiset, joilla siihen oli parhaimmat mahdollisuudet —ammatikseen autoilun parissa toimineet. Yksityisillä autoilijoilla ei ole suurta roolia Jyväskylän rattijuopumustapauksissa vielä 1950-luvun alussa. Jyväskylän rattijuopumusrikollisuus on monelta osin samankaltaista kuin aikaisemmassa tutkimuksessa rattijuopumusrikollisuudesta yleensä on esitetty.
Tyypillinen rattijuoppo oli noin 30 vuoden ikäinen jyväskyläläinen miespuolinen ammattiautoilija, joka syyllistyi rikokseensa ilta-aikaan viikonloppuna työnantajansa kuorma-autolla.

Asiasanat — Keywords
Rikoshistoria,rattijuopumus, kriminologia, 1950 —luku, Jyväskylä
Säilytyspaikka — Depository
Muita tietoj a — Additional information

[hela-harjoittelija]

Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:

Karvinen, Heikki: "Probably the Worst Piece of Legislation"

Oppiaine — Subject
Yleinen historia
Työn laji —Level
Pro gradu -tutkielma
Aika — Month and year
Tammikuu 2010
Sivumäärä — Number of pages
118

Tiivistelmä — Abstract
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Yhdysvaltain juutalaisten näkemyksiä vuosien 1921 ja 1924 siirtolaislaeista. Jo aiemman tutkimuksen perusteella on selvää, että Yhdysvaltain juutalaiset vastustivat Emergency Quota Actia ja vuoden
1924 Immigration Actia. Tämän vuoksi työ keskittyy erittelemään keskustelun aihepiirejä tarkemmin. Työn keskiöön on valittu kolme laajempaa aihepiiriä. Aluksi esitellään keskustelussa esiin tulleita argumentteja lakien puolesta ja niitä
vastaan. Seuraavaksi tutkitaan, kuinka juutalaiset suhtautuivat lakien säätämiseen ja sisältöön. Lopuksi kartoitetaan, mitä seurauksia juutalaiset näkivät laeilla olevan, ja kuinka he pyrkivät sopeutumaan uuteen asetelmaan.

Yhdysvaltain juutalaisten näkemyksiä kartoitetaan juutalaisjulkaisujen avulla. Alkuperäislähteinä toimivat viikkolehti
The Jewish Criterion ja American Jewish Year Book. Pittsburghilainen, juutalaisille suunnattu viikkolehti The Jewish Criterion osallistui aktiivisesti siirtolaislakien ympärillå käytyyn kamppailluun, joten sen avulla tavoittaa hyvin
vallinneen ilmapiirin. American Jewish Year Book toimii laajemman levikkinsä ansiosta hyvänä tukena arvioitaessa tulosten yleistettävyyttä.
,,,
Siirtolaislakeja tukeneet ryhmittymät vaativat lakeja moninaisin argumentein, ja juutalaisjulkaisujen käymä kamppailu
lakeja vastaan perustuikin vasta-argumenttien esittämiseen. Lakeja tukeneet näkivät siirtolaiset haitaksi maan kasvavalle
taloudelle ja heitä pidettiin yhteiskunnan vakautta uhkaavina radikaaleina. Paikoin lakeja tuettiin myös rasistisin väittein:
siirtolaisten nähtiin turmelevan maan kansallisen perimän, eikä heidän uskottu kykenevän sopeutumaan yhdysvaltalaiseen yhteiskuntaan. Juutalaiset kokivat myös vaikeaksi, ettei protestanttinen valtaväestö ollut halukas
ottamaan juutalaisia tai katolilaisia siirtolaisia osaksi kansakuntaansa.
Molemmat lait tulivat voimaan selvin enemmistöäänin. Myös suuri osa kansasta tuki lakeja. Tästä huolimatta juutalaiset jaksoivat valaa uskoa lakeja vastustaviin riveihin. Erityisesti juutalaisjulkaisut luottivat maan presidenttien
arviointikykyyn ja haluun estää lakien voimaantulo. Juutalaiset eivät nähneet tarpeelliseksi säätää uusia lakeja, sillä he
pitivät jo voimassa olevia rajoitteita riittävinä. Yhdysvaltalaisuuden nähtiin perustuvan vapauteen ja tasa-arvoon, joten myös siirtolaislainsäädäntö haluttiin pitää mandollisimman liberaalina.
Lait sulkivat Yhdysvaltojen portit siirtolaisilta. Juutalaisjulkaisut antoivat tässä uudessa tilanteessa suurimman huomion
Euroopassa kärsiville juutalaisille. Siirtolaisrajoitukset aiheuttivatkin julkaisujen mukaan suuria kärsimyksiä Itä-Euroopassa, sillä Yhdysvaltojen tilalle ei löytynyt uusia siirtolaisuuden kohdemaita. Uusiin, siirtolaisille
tarjoutuneisiin mandollisuuksiin tartuttiin julkaisuissa innolla, mutta useimmiten into kääntyi nopeasti pettymykseksi.

Asiasanat — Keywords Historia, 1900-luku, Yhdysvallat, Siirtolaisuus, Juutalaiset, Siirtolaislainsäädäntö.
Säilytyspaikka — Depository Historian ja etnologian laitos
Muita tietoja — Additional information

[hela-harjoittelija]

Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:

Mikkola, Heidi: "JuopumusrikoIlisuus Jyväskylän kaupungissa vuosina 1890 -1899."

Oppiaine - Subject
Suomen historia
Työn laji - Level
Pro gradu -tutkielma
Aika - Month and year
Tammikuu 2010
Sivumäärä - Number of pages
125 sivua+71iitettä

Tiivistelmä - Abstract
Pro gradu -tutkielma kartoittaa juopumusrikollisuutta Jyväskylän kaupungissa vuosina
1890-1899. Tutkielma vastaa kahteen tutkimuskysymykseen:
1. Keitä olivat juopumusrikoksista syytetyt?
2. Millaisia olivat Jyväskylän raastuvanoikeudessa vuosina 1890-1899 käsitellyt
juopumustapaukset?

Päälähteinä tutkielmassa on käytetty Keski-Suomen maakunta-arkistossa olevia
Jyväskylän raastuvanoikeuden varsinaisasiain pöytäkirjoja. Varsinaisasiain pöytäkirjojen pohjalta on haettu vastaukset tutkimuskysymyksiin. Lisäapuna kartoituksessa toimivat sanomalehti Keski-Suomen uutiset ja kirjoitukset.
Tutkimusjakson aikana kiinni jäi 221 juopunutta. Huomionarvoista on se, että
tutkimusjakson kahtena ensimmäisenä vuonna heistä kiinni jäi 90. Suurin osa
kiinnijääneistä oli miehiä, ja joukkoon mahtui vain kaksi naista. Kiinnijääneiden suurin sosiaalinen ryhmä olivat itselliset, kestit ja loiset. Myös talollisia, torppareita, irtolaisia ja löysiä lukeutui kiinnijääneiden joukkoon mittavasti. Syytetyt olivat iäältään 17-63- vuotialta. Suurin osa heistä oli 20-39-vuotiaita miehiä. Syytettyjen joukkoon lukeutui niin ensi kertaa rikoksen poluilla talsivia kuin jo pidemmän rikostaustan omaaviakin.

Eniten kiinnijäämisiä tapahtui syksyllä ja talvella. Viikonpäivistä tiistai, keskiviikko ja
torstai olivat juopuneiden suosiossa. Vuorokaudenajoista ehdottomasti eniten jäätiin
kiinni illalla. Suurin osa kiinnijääneistä korjattiin talteen julkisesta tilasta ja nimenomaan kadulta. Vain 15 juopunutta jäi kiinni yksityisessä tilassa.
Syytetyistä suurin osa tuli Jyväskylän kaupunkiin maaseutupitäjistä. Kaupunkien
asukkeja kiinni jäi ainoastaan 25. Merkittävimpänä kaupunkiin vetävänä houkuttimena toimivat markkinat, joissa kiinni jäi 38 syytettyä. Markkinat toivat kaupunkiin juopuneita eri puolilta Keski-Suomea ja lisäksi kauempaakin Suomesta.

Asiasanat - Keywords juopumus, rikos, alkoholi, 1890-1899
Säilytyspaikka - Depository
Muita tietoja - Additional information

[hela-harjoittelija]

Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:

Pohjolainen, Sanna-Mari: "17. sotasairaalan perustaminen, organisaatio ja toiminta"

Oppiaine — Subject
Suomen historia
Työn laji — Level
Pro gradu -tutkielma
Aika — Month and year
Tammikuu 2010
Sivumäärä — Number of pages
84 +liite

Tiivistelmä — Abstract

Sotasairaalat vastasivat talvi- ja jatkosodan aikaisesta sairaanhoidosta. Mikkelissä toimi 17. sotasairaala, joka perustettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1939 ja toisen kerran kesäkuussa 1941. Sen rakennuksina toimi sotien aikana Lääninsairaala, Mikkelin Lyseo, Moision piirimielisairaala, Koivikon turvakoti ja osan sota-ajasta Otavan maatalouskoulu, Seurakuntatalo, Kunnallissairaala, Kuuromykkäkoulu, Kaupunginsairaala, Kulkutautisairaala sekä Rouhialan kansakoulu. Sairaalaan kuului myös toipilaskoteja, jotta varsinaisissa sairaalarakennuksissa olisi tilaa niille potilaille, jotka tarvitsivat jatkuvaa hoitoa ja seurantaa.
Mikkelin sotasairaalaan tuotiin pääasiassa kirurgia- ja sisätautipotilaita. Sotasairaalassa työskenteli lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi lottia ja apusisaria. Lääkehuoltoon, lääkintähuoltoon, taloudenhuoltoon ja ruokahuoltoon oli määrätty myös muuta henkilökuntaa.

Sairaalan arkeen kuului ruokailua, ulkoilua ja erilaisten töiden tekemistä. Töitä tekivät henkilökunnan lisäksi myös ne potilaat, jotka sairaudestaan tai vammastaan huolimatta siihen kykenivät. Arkea piristettiin erilaisten viihdykkeiden avulla, kuten musiikkiesityksin tai käymällä elokuvissa. Tärkeää arjen sujuvuuden kannalta oli järjestyksen säilyttäminen sairaalassa, joten kaikista järjestyssääntörikkomuksista rangaistiin mahdollisimman nopeasti.
Varsinaisen 17. sotasairaalan toiminta loppui marraskuussa 1944, jonka j älkeen toiminta jatkui Mikkelin sotavammapoliklinikkana.

Asiasanat — Keywords: sotasairaala, toipilassairaala, Mikkeli, talvisota, jatkosota, lääkehuolto, lääkintähuolto, potilaat, sairaanhoitohenkilökunta.
Säilytyspaikka — Depository
Muita tietoja — Additional information
-

[Tapio Onnela]

Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitoksella hyväksyttyjä pro gradu-tutkielmia
Graudut ovat luettavissa ainostaan laitoskirjastossa.

* Jumisko, Juho: "Ei vaikutusta ajotaitoon ". Rattijuopumusrikollisuus Jyväskylässä 1946 -1955.

* Karvinen, Heikki: "Probably the Worst Piece of Legislation"

* Mikkola, Heidi: "JuopumusrikoIlisuus Jyväskylän kaupungissa vuosina 1890 -1899."

* Pohjolainen, Sanna-Mari: "17. sotasairaalan perustaminen, organisaatio ja toiminta"