Monikulttuurisuus historiallisesta näkökulmasta

[Vetehinen]

Eikö historioitsijoissa riitä selkeää kanttia siihen, että todetaan monokulttuurisuutemme inhottavaksi ja vaaralliseksi hölynpölyksi?

Tuo on varma keino vihastuttaa suomalaiset ja haastaa riitaa.

[jsn]

Eikö historioitsijoissa riitä selkeää kanttia siihen, että todetaan monokulttuurisuutemme inhottavaksi ja vaaralliseksi hölynpölyksi? Kuitenkin koen keskustelun mukamas yhtenäisestä kulttuuristamme selkäpiitä karmivaksi. Mielestäni muidenkin historioitsijoiden tulisi kokea samoin.

Yhtenäinen kulttuuri kuvaa ilmiötä, jota ei ole olemassa. Sen vaalijat ja puolestapuhujat puolustavat jotakin sellaista, jota ei ole olemassa, ei voi tulla eikä ole koskaan ollutkaan. Tämä ei ole ainoa asia jonka olemassaolo väitetään todeksi, vaikka ei ole. Ihmiset eivät ole samanlaisia ajattelultaan kuten eivät ulkomuodoltaankaan. On todellakin historiatonta väittää, että "me" olemme saaneet olla täällä rauhassa niin kauan kunnes "noita" alkoi tulla.

Historioitsija ei silti voi mielestäni tuomita, hänen pitää yrittää ymmärtää syitä, seurauksia, ajattelun ja toiminnan tapoja ja niistä johtuvia mekanismeja. Tämä on eri asia kuin oikeudessa tehtävä teon motiivien selvittäminen. Moraalisia kannanottoja voi ottaa, mutta ne pitää sellaisina selkeästi esittää, ei historiallisina faktoina tai tutkimustuloksina.

Toivottavasti kykenin sanomaan ymmärrettävästi. En halua puolustella mitään oppeja, vaan haluan puolustella niiden historiallisuuden ja näin motiivien ymmärtämistä. Muut tuomitkoot tämän jälkeen. Jos he saavat enemmän tietoa syistä, ehkä tuomiosta tulee oikeudenmukaisempi? Historia eroaa oikeudesta siinäkin, että tuomiot muuttuvat ja valitusoikeus on aina voimassa.

[Veikko Palvo]

Yhtenäinen kulttuuri kuvaa ilmiötä, jota ei ole olemassa. Sen vaalijat ja puolestapuhujat puolustavat jotakin sellaista, jota ei ole olemassa, ei voi tulla eikä ole koskaan ollutkaan. Tämä ei ole ainoa asia jonka olemassaolo väitetään todeksi, vaikka ei ole. Ihmiset eivät ole samanlaisia ajattelultaan kuten eivät ulkomuodoltaankaan. On todellakin historiatonta väittää, että "me" olemme saaneet olla täällä rauhassa niin kauan kunnes "noita" alkoi tulla.

Entisen Tsaari-Venäjän alueen kansalaisia oli Suomessa 1922 pakolaisina 33500, enemmän pakolaisia kuin koskaan myöhemminkään.
Ne, jotka eivät Suomessa pystyneet hankkimaan elantoaan jatkoivat eteenpäin tai palasivat takaisin. Amerikan Punainen Risti avusti pakolaisia Suomessa 1919-1920, Suomessakin oli elintarvikepulaa ja Euroopassa 5 miljoonaa pakolaista.

Suomen Muhamettilainen srk perustettiin 1925 ja yksinomaan tataarien seurakunta se on edelleenkin, tataareja oli jäänyt Suomeen jo 100 v aiemminkin.

Laatokan Karjalassa Etsivä Keskuspoliisi tarkkaili pakolaisia ja heimoystävällinen AKS jopa syytti EK:ta bolsevistiseksi. Työväenlehdet kirjoittivat pakolaisista valtion elätteinä, jotka veivät suomalaisen työmiehen leipää palkkoja polkien.

AKS:n paikalla maahanmuuttomyönteisinä ovat nykyisin muut tahot ja esim. puolalaisten telakkatyöläisten sanotaan vievän suomalaisten työpaikkoja.
Ja joitakin Suomessa näyttäisi nykyisin innoittavan ajatus jonkinlaisesta "valkoisen miehen taakan kantamisesta?"

Veikko Palvo

[jsn]

Ilmeisesti tarkoitat "valkoisen miehen taakalla" pakolaisten vastaanottamista Euroopan ulkopuolelta, jota joskus vastuulla perustellaan. Tämä ei tietenkään ole sama asia kuin työperäinen maahanmuutto, johon mm. puolalaisten ja virolaisten maahantulo liittyy. Heihin ehkä pätee vierastyöläisen tai siirtotyöläisen nimike. Toisaalta koska he ovat EU-sisämarkkinoilla liikkuvia työntekijöitä, tämäkin termi on vanhentunut.

AKS lienee suhtautunut täysin päinvastaisesti venäläisten pakolaisten maahantuloon. Heidän kiinnostuksensa rajoittui mm. karjalaisiin ja inkeriläisiin. Vertaatko heitä niihin, jotka nykyisin haluavat rajata maahanmuuton "eurooppalaisiin"?

[Veikko Palvo]

Ilmeisesti tarkoitat "valkoisen miehen taakalla" pakolaisten vastaanottamista Euroopan ulkopuolelta, jota joskus vastuulla perustellaan.

Aivan, EU-maathan luokitellaan turvallisiksi maiksi. Mutta Suomessa turvapaikkaa hakevista yli puolet tulee EU-maista. Joten voikohan Suomesta turvapaikkaa hakeva anomuksessaan kirjoittaa pakenevansa vaikkapa vainoa Englannissa? Vai sanooko hän pakenevansa vainoa jossain EU:n ulkopuolella?

Kiintiöpakolaiset ( 750 vuodessa ) lienevät EU:n ulkopuolelta ja Suomen lisäksi kiintiöpakolaisia vastaanottaa vain viisi EU-maata. Mistäköhän syistä turvapaikanhakijoiden lukumäärä Suomessa jatkuvasti lisääntyy?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

AKS lienee suhtautunut täysin päinvastaisesti venäläisten pakolaisten maahantuloon. Heidän kiinnostuksensa rajoittui mm. karjalaisiin ja inkeriläisiin. Vertaatko heitä niihin, jotka nykyisin haluavat rajata maahanmuuton "eurooppalaisiin"?

Venäläisten emigranttien Suomessa kirjoitetaan eristäytyneen omiin yhteisöihinsä ja AKS lienee suhtautunut emigrantteihin välinpitämättömästi.
Itä-Karjalan pakolaiset ja inkeriläiset tekivät töitä joita saivat ja mm. 1920 perustetun Vientirauha Oy:n, Pihkalan kaartin, on sanottu tarjonneen pakolaisille töitä. Ja työväenlehdet kirjoittivat pakolaisten vievän suomalaisen työmiehen leipää ja polkevan palkkoja.
Laatokan Karjalassa pakolaiset otettiin vastaan paluumuuttajina, joita osa on ollutkin.
Pula-aikana suhteet alkuperäisväestöön jonkin verran huononivat esim. Salmissa.
Salmin talouden alamäkeen vaikutti sahojen sulkemisen ohella se, ettei puutavaraa Tarton rauhansopimuksen mukaisesti enää voinut käytännössä laivata Nevan kautta.

Veikko Palvo

[jsn]

jsn kirjoitti:
Ilmeisesti tarkoitat "valkoisen miehen taakalla" pakolaisten vastaanottamista Euroopan ulkopuolelta, jota joskus vastuulla perustellaan.

Aivan, EU-maathan luokitellaan turvallisiksi maiksi. Mutta Suomessa turvapaikkaa hakevista yli puolet tulee EU-maista. Joten voikohan Suomesta turvapaikkaa hakeva anomuksessaan kirjoittaa pakenevansa vaikkapa vainoa Englannissa? Vai sanooko hän pakenevansa vainoa jossain EU:n ulkopuolella?

EU-maasta turvapaikkaa hakevat käsittääkseni palautetaan, mutta ei automaattisesti, vaan hakemus tutkitaan yksilöllisesti. He eivät ole EU:n tarkoittamia työttömiä työnhakijoita, joilla on vapaa liikkuvuus. Turvapaikkaa voi ymmärtääkseni hakea myös oltuaan ensin työnhakijana, katsotaan Geneven yleissopimuksessa ja direktiivissä 2004/83/EY. Hakemukset on tutkittava yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti. Oleskeluoikeus jäsenvaltiossa kuuluu hakemuksen päätökseen asti. Eli hylkäysprosessi ei ole koskaan läpihuutojuttu.

Esim: http://europa.eu/legislation_summaries/ ... 140_fi.htm

Jäsenvaltiot voivat noudattaa erityismenettelyä jos kyse on sellaisten henkilöiden hakemuksista jotka ovat jo kerran hakeneet tai antaneet vääriä tietoja. Kolmas maa eli ei-jäsenmaa, joka on määritetty turvalliseksi alkuperämaaksi voidaan katsoa sellaiseksi vain, ellei hakijalla ole esittää hänen omassa tilanteessaan vakavia perusteita siitä, ettei näin olisi. Hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos toinen jäsenmaa on jo antanut pakolaisaseman tai jokin muu maa.

Minä tulkitsisin niin, että englantilainen voi hakea Suomessa pakolaisstatusta, jos hänellä on perustelut vainosta tai ainakin hakemus on käsiteltävä yksilöllisesti. Evääminen voidaan perustella siten, että EU-maa on katsottava turvalliseksi maaksi. Suomen olisi mahdollista hylätä hakemus, jos turvapaikkaa on jo haettu Englannista.

[Emma-Liisa]

Venäläisten emigranttien Suomessa kirjoitetaan eristäytyneen omiin yhteisöihinsä

Miten sitten oli mahdollista, että he integroituivat parissa sukupolvessa?

[Veikko Palvo]

Venäläisten emigranttien Suomessa kirjoitetaan eristäytyneen omiin yhteisöihinsä

Miten sitten oli mahdollista, että he integroituivat parissa sukupolvessa?

Kyllähän venäläiset integroituivat, mutta aluksi he mm. Max Engmanin Rajan mukaan perustivat omia yhteisöjä Suomessa, kyse lienee ollut keskinäisestä avustuksestakin.
Aluksi venäläiset uskoivat bolsevikkien häviävän sisällissodan Venäjällä ja, että he pääsisivät palaamaan takaisin.
Keväällä 1921 Kronstadtin kapinallisia pakeni Suomeen 6-7000 ja 1600 jäi Suomeen, pystyivät hankkimaan elantonsa. Pääosa Krondstatin pakolaisista palasi takaisin.
Idän Emigranttien klubi http://fi.wikipedia.org/wiki/Id%C3%A4n_ ... tien_klubi näytetään suljetun välirauhansopimuksen perusteella 1944.

Veikko Palvo

[jsn]

Kyllähän venäläiset integroituivat, mutta aluksi he mm. Max Engmanin Rajan mukaan perustivat omia yhteisöjä Suomessa, kyse lienee ollut keskinäisestä avustuksestakin.
Aluksi venäläiset uskoivat bolsevikkien häviävän sisällissodan Venäjällä ja, että he pääsisivät palaamaan takaisin.
Keväällä 1921 Kronstadtin kapinallisia pakeni Suomeen 6-7000 ja 1600 jäi Suomeen, pystyivät hankkimaan elantonsa. Pääosa Krondstatin pakolaisista palasi takaisin.
Idän Emigranttien klubi http://fi.wikipedia.org/wiki/Id%C3%A4n_ ... tien_klubi näytetään suljetun välirauhansopimuksen perusteella 1944.

Myös monet suomalaiset uskoivat bolsevikkien häviävän. Samoin valtiovalta toivoi ja ei toivonut tätä, koska ei halunnut sekaantua sisällissotaan eräistä vakavista yrityksistä huolimatta. Suhtautuminen pakolaisiin ja heidän poliittiseen organisoitumiseensa oli äärimmäisen ristiriitaista. Tärkein syy miksi Suomen hallitus ei lähtenyt tukemaan heitä oli, että ei ollut takeita että uusi valta olisi halunnut tunnustaa Suomen itsenäisyyttä, vaan haki keisarikunnan rajojen palauttamista. Venäläispakolaiset olivat siis korkean tason poliittinen kysymys, kunnes 1920 jälkeen heistä tuli ainoastaan kiusallisia, joista haluttiin eroon tai ainakin vaieta heidän olemassaolostaan. Tämä vaikutti paljon siihen, miten heihin suhtauduttiin. Sen sijaan 1990-ja 2000-luvulla saapuneet pakolaiset eivät ole koskaan muodostaneet vastaavaa poliittista uhkaa maan itsenäisyydelle ja olemassaololle. Tämän vuoksi heihin onkin kiinnitetty vielä vähemmän huomiota kuin 1918-21 tulleisiin venäläisiin.

Venäläisten integraatioon vaikutti poliittinen ja sosiaalinen paine sekä se, ettei heillä ollut vaihtoehtoa, kun toivo paluusta vapaalle Venäjälle alkoi viimeistään Stalinin valtaannousun jälkeen kuihtua pois. Mutta integraatio taisi kestää aina 1940-50-luvulle saakka. Nykypäivän pakolaisista ensimmäinen sukupolvi taitaa pääosin elätellä realistisia tai epärealistisia toiveita paluusta. Seuraava polvi ei halua palata, mutta ei oikein sopeudu tännekään. Integraatio ei voi toteutua kuin vasta 20-30 vuoden aikana. Jos koko ajan tulee uusia, tämä hidastaa integraatiota. Venäläisten ym. tulo tuli isona aaltona, jonka jälkeen se pysähtyi.

[Veikko Palvo]

Nykypäivän pakolaisista ensimmäinen sukupolvi taitaa pääosin elätellä realistisia tai epärealistisia toiveita paluusta. Seuraava polvi ei halua palata, mutta ei oikein sopeudu tännekään. Integraatio ei voi toteutua kuin vasta 20-30 vuoden aikana. Jos koko ajan tulee uusia, tämä hidastaa integraatiota. Venäläisten ym. tulo tuli isona aaltona, jonka jälkeen se pysähtyi.

Integroituminen näyttää vaatineen kaksi- kolme sukupolvea Pohjois-Amerikassakin. Amerikkaan kirjoitetaan usein lähdetyn Suomesta pakoon tsaarivallan kutsuntoja, venäläistämispolitiikka yms. vainoja pakoon. Mutta eiköhän Amerikkaan lähdetty paremman elintason toivossa myöskin Ruotsista ja Norjasta?

"Suomi on perinteisesti ollut maa, josta on muutettu pois," kirjoitetaan ja http://www.genealogia.fi/emi/index.htm arvioidaan Suomen väkiluvun ilman siirtolaisuutta olisivan 6 - 7 miljoonaa. USAssa ja Kanadassa suomalaiset sukujuuret omaavia kirjoitetaan olevan 700 - 800 000 ja ruotsalaiset sukujuuret 2,0 - 2,5 miljoonalla. Sukujuuria etsitään Amerikassa nykyään vain sukututkimuksen merkeissä, eikä monikulttuurisuudesta näytettäisi paljoakaan kirjoitettavan?

Veikko Palvo

[Seppo Jyrkinen]

Monikulttuurisuuteen liittyvät rasismi, syrjintä ja vieroksuminen. Mittatikun toisessa päässä korruptio, suosinta ja hyvä-veli -kerhot.

Koska monikulttuurisuudella ei ole olemassa vakiintunutta sisältöä, sitä käytetään yleissanan tavoin. Ja politiikassa luonnollisestikin valitaan sellaiset haarukkapalat jotka sopivat kulloiseenkin tilanteeseen. Käytännössä monikulttuurisuuskeskustelu on rajautunut koskemaan Suomea köyhemmistä maista tulevia ja ihonväriltään erilaisia ihmisiä. Sen sijaan brittiläisiin ja saksalaisiin kulttuuri-ilmiöihin ei edes havahduta. Jenkkien saippuaoopperoista nyt puhumattakaan.

En tunne Halla-ahon ajatusmaailmaa, mutta se seikka, että monikulttuurisuudesta keskustellaan, on sinällään erinomainen asia. Myös kriittinen keskustelu. Meillä on vielä aikaa ehkäistä Pariisin palavat autot.

Lähihistoriallinen kehitys taisi mennä tyyliin: ensin ei tunnistettu koko ilmiötä, sen jälkeen maahanmuuton ongelmia alettiin selitellä monikulttuurisuudella ja lopulta sanasta tuli osalle ihmisiä kirosana.

Yksi syy kärjistymisiin on suomalaisten avuttomuus ongelmien edessä. Maasta puuttuu tehokas maahanmuuttopolitiikka ja yhteiskunta ei kykene kivutta sulattamaan niin suuria määriä maahanmuuttajia kuin mitä tällä hetkellä on tulossa. Tämä johtaa vääjäämättä ongelmiin aivan kuten 1960-luvulla suomalaisten mennessä sankoin joukoin Ruotsiin työnhakuun. "En finne igen" oli ruma lause, mutta suomalaisten suhteellinen osuus Ruotsin vankiloissa oli selvästi suurempi kuin ruotsalaisilla. Tämän päivän Suomessa on aivan sama tilanne, vaikka viranomaisten taholta asiasta mielellään vaietaankin - mikä lisää bensaa maahanmuuttokriittiseen tulipaloon.

Minun silmissäni ongelmat on havainnoitava, analysoitava ja korjattava. Siinä määrin kuin se on mahdollista. Kukkahattutätien hyssyttely ja käsien levittely kasvattavat muukalaisvihaa, mistä suurin vahinko lankeaa omat asiansa kunnolla hoitavien etnisesti erottuvien ryhmien maksettavaksi.

Mikä on monikulttuurisuutta ja mikä integroitunutta kulttuuria? Onko kebab monikulttuurisuutta ja pizza suomalaista kulttuuria? Entä Karjalan paisti. Tai saunominen? Entä mihin kategoriaan sijoitetaan Suomessa syntynyt pikimusta kaveri joka puhuu ainoastaan suomea?

Minä asun Lappeenrannassa. Kun Neuvostoliitto hajosi ja itärajan takaa alkoi tulla matkailijoita, niin he herättivät huomiota. Tänä päivänä venäläisiin havahtuu ehkä joulun tietämissä kun 1/3 keskustan autoista kantaa venäläisiä rekisteritunnuksia. Voi sanoa, että tänä päivänä venäläisturistien läsnäolo on osa paikallista kulttuuria ja muutos on tapahtunut todella lyhyen ajan kuluessa.

Monikulttuurisuus on "aina" ollut läsnä ennen sulautumistaan suomalaiseen kulttuuriin. Nykyinen mekastus johtuu liian nopeasta muutoksesta.

[Veikko Palvo]

En tunne Halla-ahon ajatusmaailmaa, mutta se seikka, että monikulttuurisuudesta keskustellaan, on sinällään erinomainen asia. Myös kriittinen keskustelu. Meillä on vielä aikaa ehkäistä Pariisin palavat autot.

FT Halla-Aho sanoo eräässä haastattelussa: "Onko suomalaisilla ylipäätään velvollisuus ratkaista ongelmia, joita eivät itse ole olleet aiheuttamassa?"
Ja Halla-Aho sanoo saaneensa tappouhkauksia hänkin.
----
"Kyllä sillä puolella on suomalaisessa yhteiskunnassa eniten tekemistä, että saadaan suomalaiset alkuasukkaat sopeutumaan yhteiskunnan muutokseen," sanoo
Dosentti, VTT Pasi Saukkonen haastattelussa / Maailma.net http://maailma.net/uutiset/monikulttuur ... yos_meilta "Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös meiltä"
Kysymykseen "mitä monikulttuurisuus vaatii suomalaiselta politiikalta?" P.Saukkonen vastaa: "Tosiasioiden tunnustamista"
"Nyt pitäisi kiireesti ratkaista esim. se, miten maahanmuuttajajärjestöt otetaan osaksi päätöksentekojärjestelmää ja mikä on historiallisten ja uusien vähemmistöjen suhde."
Monikulttuurisuuskeskustelu näyttäisi olevan varsin mustavalkoista ja Pasi Saukkonenkin sanoo, ettei moninaistuvan yhteiskunnan hallinnassa ole onnistuttu muuallakaan Euroopassa.
Merkitsisiköhän tuo epäonnistuminen Pariisin palavia autojakin?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

En tunne Halla-ahon ajatusmaailmaa, mutta se seikka, että monikulttuurisuudesta keskustellaan, on sinällään erinomainen asia. Myös kriittinen keskustelu. Meillä on vielä aikaa ehkäistä Pariisin palavat autot.

FT Halla-Aho sanoo eräässä haastattelussa: "Onko suomalaisilla ylipäätään velvollisuus ratkaista ongelmia, joita eivät itse ole olleet aiheuttamassa?"
Ja Halla-Aho sanoo saaneensa tappouhkauksia hänkin.
----
"Kyllä sillä puolella on suomalaisessa yhteiskunnassa eniten tekemistä, että saadaan suomalaiset alkuasukkaat sopeutumaan yhteiskunnan muutokseen," sanoo
Dosentti, VTT Pasi Saukkonen haastattelussa / Maailma.net http://maailma.net/uutiset/monikulttuur ... yos_meilta

Antaapa Saukkosen selittää.

"Suomen politiikka on epäsuorasti sulauttavaa, koska se painottaa yksilön osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja työelämään.

USA:ssa maahanmuuttaja saa tukea 3 kuukautta. Sen jälkeen hänen on hankittava työpaikka ja perheenyhdistäminen onnistuu vasta kun 1. maahanmuuttaja pystyy elättämään uudet perheenjäsenensä.

Suuri etu on, että uusilla tulokkailla on tuttu tukihenkilö, joka osaa kieltä, ansaitsee ja pystyy auttamaan perheenjäsenensä alkuun uudessa maassa.

Suomessa on vireillä 4000 perheenyhdistämistapausta Somaliasta ja tälle vuodelle odotetaan 5000 - 6000 uutta tapausta. Noin 90 % henkilöistä on luku- ja kirjoitustaidottomia. Suomen valtio maksaa yhdistettävien lentomatkat Somaliasta Suomeen.

[Veikko Palvo]

Olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksiänne kovin pinnalla olevasta käsitteestä, eli "monikultturisuudesta", lähinnä historiallisesta näkökulmasta.

Monikulttuurisuus-käsite näyttäisi rantautuneen Suomeen samoihin aikoihin kuin maailman kulttuureja tutkiva ja esittelevä Kulttuurien Museo avattiin 1999 Helsingin Tennispalatsissa. http://www.nba.fi/fi/kumu_nayttelyt
Aiemmin meillä oli vain etnisiä lappalaisia ja romaaneistakin käytettiin toista nimitystä ilman sen enempää rasismia. Mutta maahanmuuttajien lukumäärän lisääntyessä rasisminkin alettiin sanoa jakaantuvan ideologiseen, toiminnalliseen ja olosuhderasismiin.
Ja monikulttuurisuus- käsitteestä näyttää olevan eriäviä käsityksiä, joskus siihen sisällytetään vammais- yms. ryhmiäkin. Historiallisena käsitteenä monikulttuurisuus Suomessa näyttäisi olevan 10- 15 vuotta vanha?

Veikko Palvo