Väitös: Kulutus, tieto, hallinta : Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa

[Tapio Onnela]

Kulutus, tieto, hallinta : Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa Tekijä: Ahlqvist, Kirsti Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
https://oa.doria.fi/handle/10024/59463

Taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten väestön kulutuksesta tuli 1900-luvun alun Suomessa yhteiskunnallisen mielenkiinnon ja tilastollisen tiedon tuotannon kohde, sekä miten kulutukseen on eri aikoina yhteiskuntapoliittisin käytännöin pyritty vaikuttamaan. Tutkimuksen tulkintakehyksenä on ollut Michel Foucault’n esittämä modernin liberaalin hallinnan näkökulma. Tälle hallinnan tavalle ominaista on pyrkimys tehokkuuteen sekä tasapainon etsiminen taloudellisen hallinnan ja elämän prosessien hallinnan suhteen. Hallinta merkitsee myös tietoon perustuvia tapoja käsitteellistää todellisuutta. Tässä yhteydessä tilastotiedolla on erityinen merkityksensä.

Kulutuksen hallinnan ja tilastoinnin välistä yhteyttä on tutkittu kulutuksen teoreettisen, yhteiskuntapoliittisen ja tilastollisen käsitteellistämisen kautta. Miten näissä yhteyksissä on määritelty väestön kulutukseen liittyviä merkityksiä, tavoitteita ja vaikuttamisen keinoja sekä tiedon muotoja ja tilastollisia indikaattoreita. Tutkimusaineisto on koostunut kulutuksen tilastointiin liittyvistä suomalaisista ja kansainvälisistä asiakirjoista, yhteiskunnallisista ohjelmajulkaisuista sekä kulutukseen liittyvistä tutkimusraporteista. Aineiston analyysissä on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, millaisia kulutukseen liittyviä problematisointeja asiakirjat sisältävät sekä miten ne ovat historiallisesti muuttuneet.

Kulutuksen hallinnan ajattelutavoissa ja käytännöissä on havaittavissa selviä muutoksia 1900-luvun aikana, mutta myös historiallista kerroksellisuutta ja moninaisuutta. Kulutukseen vaikuttaminen on ollut pluralistista hallintaa, joka on perustunut eri aikoina vaihtelevalla tavalla solidaarisuuden logiikalle ja markkinoiden logiikalle. Ero näiden välillä on siinä, että edellisessä riskiin varaudutaan kollektiivisesti, kun taas jälkimmäisessä riski on yksityistetty. Yhteistä näille on eroista huolimatta tietynlainen sopimuksenvaraisuus. Näitä molempia on läpäissyt kotitalouden logiikka, joka eroaa edellisistä siinä, että se perustuu yksilöön kohdistuville normatiivisille ja eettisille vaatimuksille.

Tilastotiedon ja kulutuksen hallinnan välillä on ollut selkeä vastavuoroinen yhteys. Tilastokäytännöt ovat muuttuneet kulutuksen yhteiskunnallisen käsitteellistämisen mukana. Tämä on ilmennyt tilastoinnin kohteessa, käsitteissä, luokituksissa ja indikaattoreissa. Uudet tilastoinnin tavat ovat puolestaan muokanneet todellisuuden käsittämisen tapoja. Tilastotieto on mahdollistanut myös monenlaiset rationaalisen kalkyloinnin tavat, joiden avulla väestön kulutuskäyttäytymisen seurauksia on arvioitu koko talouden sekä yksilöiden tasolla.