jsn kirjoitti:
Historia on harvoin mustavalkoista. Ei ole helppoa ottaa täysin objektiivista kantaa mm. sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin tai asekätkentäjuttuun.
Harvoinhan historian tapahtumat ovat mustavalkoisia, mutta voisikohan objektiivista näkökulmaa asekätkentään ja Suomen sotasyyllisoikeudenkäyntiin olla olemassa?
Bulgarialle NL julisti sodan ja valtasi maan ja 1945 kevääseen mennessä yli 2000 oli tuomittu kuolemaan ja 4000:lle vankeustuomio.
Romaniassa puna-arm. avulla kuolemantuomiot oli pantu täytäntöön 1945 keväällä ja kymmeniätuhansia oli vangittu.
Puna-armeijan vapauttamassa Unkarissa keväällä 1945 40 000:sta epäillystä sotarikollisesta 19 000 tuomittiin.
Suomen sotasyyllisyysvälikysymyksen jätti kesällä 1945 SKP:n Hertta Kuusinen ja Lasse Lehtinen ja Hannu Rautkallio, Kansakunnan sijaiskärsijät, wsoy, 2003 sanotaan siv. 96. oikeusministeri Urho Kekkosen kirjoittaneen välikysymyksen, joka oli pääministeri Paasikivelle "epämiellyttävä yllätys."
siv.202.: Paasikivi pelkäsi, että hänetkin vedettäisiin prosessiin mukaan ja oli valmistautunut todistajanlausuntoon oikeudessa.
Rytin puolustusasianajaja Procopé sai tehtäväkseen väläyttää Paasikivelle sitäkin mahdollisuutta. ( vaikka syytetyt olivat luopuneetkin ajatuksesta )
Polvinen ( 1999 s. 216 - 217 ) sanoo nöyryytetyn entisen presidentin halunneen antaa pääministeri Paasikivelle "muistutuksen kuolevaisuudesta."
s.279.: Hallituksen iltakoulussa Paasikivi totesi kysymyksen olevan ulkopoliittinen, eikä oikeudellinen. Näytösoikeudenkäynti sai arvoisensa ilmiasun. Paasikivi ymmärsi viimeistään nyt, että kyseessä ei ollut Neuvostoliitolle avainkysymys.
Stalin ei olisi muuten sallinut farssiksi muuttuneen näytelmän jatkuvan toista vuotta.
Kekkonen oli onnistunut pyrkimyksessään painostaa Paasikivi Zhdanovin linjalle, mikä ei ollut neuvostohallituksen linja.
s.:279.: UKK kertoi sotasyyllisoikeudenkäynnistä tutkijalle 1976 sellaista, jolle ei löydy nyt virallista neuvostoliittolaista vahvistusta.
Oikeuden langettava päätös oli lopultakin vain yhden äänen varassa.
Voiko uusimpien julkaistujen asiakirjalähteiden, USA, Englanti, NL:n arkistot lännessä ja Venäjälläkin, pohjalta olla sotasyyllisyysasiassa objektiivinen?
Veikko Palvo