Kirjassa "Satakunnan kirkkoteillä - retkiä vanhimmassa kirkkomaakunnassamme" puhutaan kelttiläisen kristillisyyden vaikutuksesta alueella noin toisen vuosituhannen vaihteen tienoolla. Tämä on suoranaisesti rohkein kelttiläistä kristillisyyttä käsittelevä teos Suomessa, jonka olen löytänyt. Monia lyhyitä ja melko spekulatiivisia mainintoja on kyllä tullut vastaan tätä enemmänkin.
Kokkolan saaristosta Öjasta löytyy paikannimi Mostro, joka 1900-lukua vanhemmissa kartoissa nimetään Mustru tai tämän kaltaisilla nimillä. Vanhimmassa aluetta koskevassa kartassa 1700-luvun alkuvuosilta paikan nimi on Mustruns. Paikalliset historioitsijat ovat pohtineet nimen alkuperää jo pitkään, mutta mitään selvyyttä asiaan ei ole saatu. On veikkailtu, että sana palautuisi jopa monasteriaan eli luostariin, joka olisi vääntynyt saariston ruotsissa myöhempään asuunsa. Joka tapauksessa nimi poikkeaa selkeästi muista alueen nimistä ja on sijaintinsa puolesta hyvin korkealla kohdalla (yli 15 metriä merenpinnan yläpuolella).
Kirjoitan para aikaa suppeaa kirjaa Kokkolan keskiajan historiasta ja kysymys nimen alkuperästä on tullut esille tätä kautta. Nimen alkuperä on osoittautunut oman arvioni mukaan hyvin todennäköisesti kelttiläiseksi. Nimi saattaisi viitata näkemiseen, eli jonkinlaiseen näyttäytymis -tai tapaamispaikkaan. Paikan pohjoisosasta löytyy rekiströity muinaisasutus, jota ei ole onnistuttu ajoittamaan. Sen välittömästä läheisyydestä on löydetty myös mielenkiintoinen esine, jota ei ole vielä tunnistettu ja ajoitettu. Muistuttaa keskiajan brittiläisiä vaatepainoa tai lampaankelloa. Voisiko olla mahdollista, että kelttiläiset saarnajat olisivat liikkuneet Kokkolan korkeudella, ja mista asiasta voisi löytää lisätietoja?