Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Oliko YYA-Suomi NATOn vapaamatkustaja?

Kylmän sodan aikana NATO ja sen ydinaseiden vastavoima Neuvostoliiton sotilaalliselle voimalle sai aikaan kauhun tasapainon ja mahdollisti pienten puolueettomien Euroopan maiden rajojen koskemattomuuden.

ETYKin avajaisissa presidentti Urho Kekkonen sanoi: "Johdonmukaisella työllä rakennetusta Suomen puolueettomuudesta on tullut Euroopan tasapainojärjestelmän myönteinen ja pysyvä osa."

Presidentti UKK oli ilmeisen oikeassa todetessaan YYA-Suomen olevan osana Euroopan voimatasapainojärjestelmää, mutta olisikohan puolueeton Suomi voinut olla yhtä hyvin Euroopan tasapainojärjestelmän osana puolueettoman Ruotsin lailla?
http://ajanpolut.blogspot.com/
Tuo puolueettomuuksien ero voisi olla vaikka "Ajan polut"- kirjoituskilpailun aiheena :?:

Pres. UKK ja Gretshko tekivät päätöksen lähettää suomalaisupseereita Frunzen sota-akatemiaan Moskovaan vuosiksi 1971 - 1972. Kennraalimajuri Pentti Syrjä:
Gruppa Finlandija, Neuvostokomentajan roolissa, WSOY 1986
s.55. - 57.:
Frunze-akat. johtaja armeijankenraali Aleksei Ivan Radzijevski piti suomalaisupseereille kaksi luentoa tulevan sodan luonteesta: "Poliittiselta näkökannalta sota tulee olemaan maailmanlaajuinen, liittoutumien välinen sota."
"Sosialististen ja kapitalististen johtajien tapaamiset edistävät r a u h a n asiaa, sillä molemmat suurvaltaliittoutumat kykenevät aiheuttamaan toisilleen valtavat, kymmenien miljoonien ihmisten tappiot ja siksi suursotaan ei hevin ryhdytä."

"Kenraali A.I.Radzijevskin
kuvaus edusti mitä todennäköisimmin Neuvostoliiton ylimmän johdon virallista näkemystä 1972."

"Vasta 1980-luvun Tähtien sota-suunnitelmat USA:ssa ovat julkistenkin tietojen mukaan pakottaneet neuvostojohdon arvioimaan tilannetta uudelleen, kirjoittaa kenraali Pentti Syrjä 1986, sillä USA
pystynee tehokkaasti torjumaan Neuvostoliiton ydinaseiden sekä aloitus-, että vastaiskut."

Olikohan puolueeton YYA-Suomi todellisuudessa koko Kylmän sodan ajan NATOn ydinasesateenvarjon alla suojassa?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 28.11.10 15:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Oliko YYA-Suomi NATOn vapaamatkustaja?

Olisikohan kenr. A.I.Radzijevskin esitelmöidessä Frunzen sota-akatemiassa Gruppa Finlandijalle 1972 molemminpuolinen varma tuho ollut jo todellisuutta?
Ja ennen noin 1972 ehkäisevän ja ensi-iskunmahdollisuus ydinaseilla oli vain USA:lla.
Marsalkka Moskalenko murehti Hrushtshoville n. 1961: "Ennen kuin saamme R-16 = Naton nimi SS-6 laukaisukuntoon, meistä kenestäkään ei ole jäljellä märkää läiskääkään."
SS-6:n epävakaa nestepolttoaine täytyi ilmeisesti osin tankata ja vaihtaakin kuukauden välein ja USAn kiinteäpolttoaineinen Minuteman oli jatkuvasti laukaisuvalmiudessa ja kantomatkaakin oli.

NL:lla oli lyhyen ja keskipitkän matkan ydinohjuksia runsaasti ja 7.7.1962 Hrushtshov päätti siirtää niitä Kuubaan ja nimitti operaation johtoon kenr. Issa Plijevin.
Kuubaan siirrettäisiin suunnitelman mukaan 50 847 sotilasta ohjustukikohtia rakentamaan ja 3 kk:n materiaalivarastot.
Venäläiset olivat tietoisia USAn U-2:ten valokuvauslennoista Kuubankin yllä (F.G.Powersin U-2 oli juuri ammuttu alas Uralilla) ja kuten esim. Mikojan epäili jo ennalta, Hrushtshovin aie ydinasetasapainon saavuttamisesta Kuubaan sijoitettavilla ydinohjuksilla paljastui.

Eikö USA:n luvatessa Suomelle materiaalista apua mm. 1961 Noottikriisissä lupauksen takana ollut siten myöskin yksipuolinen USAn ydinasepelote?

Milloin suomettuminen alkoi, Timo Vihavaisen Kansakunta Rähmällään, 1991 Otava, mukaan ( s.31) "ajatellun 1940-luv. suomettumisen ja 1970- ja 1980-lukujen suomettumisen välillä on merkittäviä eroja."

Alkoiko "suomettuminen" 29.8.1958-13.1.1959 enemmistöhallituksen kaatamisesta, "vieläkään ei varmuudella tiedetä, kuka oikeastaan kaatoi hallituksen ja minkä vuoksi," kirjoittaa Timo Vihavainen.
Presidentin asema ei tuolloin - vielä- ollut vahva ja hallituksen enemmistönä ollut ryhmä oli 1956 pres.vaaleissa äänestänyt UKK:ta vastaan.
Presidentille hallituksen kaataminen suuren naapurin avulla antoi mahtavan aseen, ennakkotapauksen.

Missäköhän määrin "Kremlin tahdon" huomioonottaminen Suomen sisäisissä kysymyksissä, "suomettuminen", oli sisäsyntyistä - Suomessa?

Esim. L.A.Puntilan päiväkirjamuistiinpanot sellaisenaan ( Kauko I. Rumpusen toimitt. Otava 1995, Huomautin hyvin täsmällisesti....) ovat masentavaa luettavaa; Suomen sisäpoliittisista asioista poliitikot halusivat saada NL:n lähetystön ennakkokannan ja hyväksymisen miltei joka asiassa.
Luotiin myös käsite "tasapainoilu idän ja lännen välissä", mutta missäköhän määrin käsite vastasi todellisuutta mm. yöpakkasten jälkeen?
Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Oliko YYA-Suomi NATOn vapaamatkustaja?

Arnold Wolfers totesi: "Mitä enemmän USAn ja NLn voima tasapainottavat toisiaan, sitä suurempaa etua siitä on puolueettomuudelle."
USAn ydinasepelote suojasi myös puolueettomia maita, Unkarin 1956 tapahtumat ja Tsekkoslovakian miehitys 1968 jäivät NL:n ja Varsovan liiton "sisäisiksi asioiksi," voimatasapainoa Euroopassa ei voitu järkyttää, eikä muuttaa.

Suomi ei kuulunut Varsovan liittoon, mutta Stalinin vaatimaa YYA-sopimusta mitä ilmeisimmin tulkittiin Kremlissä ja Helsingissä eri tavoin ..................ja
NATOnkin sotasuunnitelmat olivat Kremlin arvion mukaisia YYA:sta, se oli sotilasliittosopimus.
Neuvostoliiton arvioitiin kriisin uhatessa hajauttavan ilmavoimiaan lentokentille Suomeen.

Mutta nyttemmin esiin tuotujen sotilaallisten suunnitelmien mukaan YYA-Suomi ilmeisesti Lännessäkin arvioitiin kriisitilanteessa Itä-blokkiin kuuluvaksi?
Samoin arvioi ilmeisestikin Kreml YYA-sopimuksen sisältöä?
Suomessa puhuttiin puolueettomuudesta ja Kremlissä luettiin YYA-sop. kohtaa:
"Saksa tai sen kanssa liitossa oleva valtio"

Neuvostoliitto ei Kylmän sodan aikana NATOn sotilaallisen ja erityisesti NATOn ydinaseiden vastavoiman johdosta pystynyt loukkaamaan puolueettomien maiden koskemattomuutta.
Vaikkakaan USA ei ollut tehnyt konkreettisia sitoumuksia neutraaleiden, sotilaallisesti liittoutumattomien ja puolueettomien maiden, mm. Ruotsin puolustamiseksi.
Neuvostoliiton
romahdettua kirjoitettiin siirtymisestä kaksinapaisesta maailmasta ydinaseiden suhteen tavanomaisten aseiden yksinapaiseen järjestelmään.
Mutta
missä määrin Eurooppa ja EU ovat silti yhä ydinaseiden suhteen Kylmän sodan aikaisen ydinaseiden pelotejärjestelmän uhkan alaisia ja EU-Suomikin NATOn ydinasesateenvarjon suojaama?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”