Kiinan tieteellisen akatemian tutkijan Xin-Zhi Wun sekä St. Louisin Washington-yliopiston tutkijan Erik Trinkausin arkeologiryhmä löysi eteläisen Kiinan Zhirendongista (Zhiren-luola) vuonna 2007 noin 100 000 vuotta vanhoiksi arveltuja fossiileja, jotka voivat laittaa käsitykset ihmisen kehityksestä uuteen uskoon. Tähän asti on ihmisen alkukotina pidetty Afrikkaa, josta noin 90 000 vuotta sitten laji olisi lähtenyt leviämään muille mantereille. Tieteellisessä Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America -aikakausijulkaisussa 25.10.2010 julkaistussa artikkelissa tiedemiesryhmä kirjoittaa Zhiren-luolasta löytyneen leukaluun sekä kaksi poskihammasta (kuvassa alla), joissa on kiistatta Homo sapiensin tunnuspiirteitä. Leukaluussa näkyvä leuka on yksi Homo sapiensin neandertalinihmisestä erottavista ominaisuuksista, mutta tutkijat kuitenkin huomauttavat paksuuden ja vankkuutensa puolesta tämän leukaluun olevan lähempänä muinais- kuin nykyihmisiä.
Kuva fossiileista. Kuvat A-D leukaluusta, E ja F poskihampaasta. Huomaa kuvassa A leukaluun alaosassa keskellä erottuva leuka. Lähde: PNAS
”Jos ajoitus 100 000 vuoteen vahvistuu oikeaksi, se on suuryllätys”, sanoo Jean-Jacques Hublin, evoluutioantropologian tutkija Leipzigin Max Planck -instituutista. Vanhimmat tähänastiset Homo sapiens -löydöt Aasiasta ovat olleet vain noin 40 000 vuotta vanhoja. Tämä löytö muodostaisi siten noin 60 000 vuoden aukon lajin kehitykseen Aasiassa. Hublin kuitenkin kehottaa skeptisyyteen, sillä kiinalaisten kollegojen ajoitusyritykset ovat aiemmin osoittautuneet paljon vanhemmiksi kuin mitä myöhemmissä tutkimuksissa on tullut ilmi. Tässä tapauksessa Wun ryhmä on ajoittanut fossiilien löytökerroksen yläpuolella sijaitsevan mineraalin, kalsiitin, mutta tämä ei sinällään päde itse fossiilien suorana ajoituksena.
Myös kädelliset kehittyneet Aasiassa?
Libyassa kivimuodostelmasta on puolestaan löydetty tukea ihmisapinoiden lajin syntykodille Aasiassa, esittää 28.10.2010 tiedeaikakauslehti Naturessa julkaistu tutkimus. Löydetyistä fossiileista yksi laji on tunnistettu ja kaksi vielä tunnistamatta. Näiden ihmisapinafossiilien iäksi arvellaan 38 miljoonaa vuotta. Nämä ihmisapinat olivat pieniä, noin jyrsijän kokoisia olentoja, jotka kuitenkin ulkoisesti muistuttivat paljon nykyisiä kädellisiä. Ne olivat saapuneet Pohjois-Afrikkaan Aasiasta. ”Ainakin yksi näistä ihmisapinoista vaikuttaa olevan selkeästi sukua vanhemmalle aasialaiselle lajityypille, joka on löydetty Myanmarista”, sanoo tutkimusta johtava tutkija ja paleontologi Jean-Jacques Jaeger Poitiers’n yliopistosta Ranskasta. Toinen vaihtoehtoinen selitys ihmisapinoiden varhaisessa kehityksessä on, että lajit kehittyivät alun perin Afrikassa josta ne muuttivat edelleen Aasiaan. Tälle selitykselle ei kuitenkaan ainakaan vielä ole löydetty konkreettisia todisteita. Joka tapauksessa muutto parempien elinolosuhteiden perässä Afrikkaan on ollut lajin kannalta tärkeä, sillä Jaegerin mukaan muutoin ihmisapinoita olisi uhannut sukupuutto.
Näyttää siltä, että käy sitten ”Zhirendongin ihmisen” kanssa kuinka hyvänsä, Homo sapiensin kehitystarinan alkuvaiheet tulevat olemaan vielä pitkään arvuuttelun ja väittelyn aihe.
Lähteet:
Le Figaro, L'homme moderne pourrait avoir des ancêtres asiatiques, 27.10.2010
New York Times, Unearthing New Clues To Primates’ Origins, 28.10.2010
Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America,
Human remains from Zhirendong, South China, and modern human emergence in East Asia, 25.10.2010
Nature,
Late middle Eocene epoch of Libya yields earliest known radiation of African anthropoids, 27.10.2010