Ekyto kirjoitti:Pakko se on sekin, jos useasta vaihtoehdosta on pakko valita jokin. Eri asia on, jos vaihtoehtoina on ottaa ylimääräinen kieli tai olla ottamatta.
Koulu nyt sattuu olemaan pakollinen, joten koulussa on tietty määrä pakollista opetusta. Oppilaat saavat kuitenkin yläkoulutasolla valita itse joidenkin aineiden väliltä: he saavat esimerkiksi valita, ottavatko ylimääräisen kielen vai joitain muita aineita. Kielissä he voisivat aivan yhtä hyvin valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain enemmän itseään kiinnostavampaa ja jopa tarpeellisempana pitämäänsä kieltä.
Ekyto kirjoitti:Se ettei siellä asu ruotsinkielisiä ei tarkoita sitä, etteikö siellä voisi käydä ruotsinkielisiä. Tilanne missä läpikulkumatkalla oleva ruotsinkielinen joutuu esimerkiksi poliisiratsiaan tai peräti liikenneonnettomuuteen ei liene kaukaa haettu. Lain mukaan hänellä on oikeus asioida poliisin, ambulanssimiehistön ja terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa ruotsiksi.
Pitääkö ruotsinkielisen saada Venäjälläkin palvelua ruotsiksi? Kuten aiemmin sanoin, unohdetaan valtioiden rajat (ne ovat keinotekoisia ja vaihtelevat aikojen saatossa) ja pysytellään puhuma-alueissa eli kotiseutualueissa. On mielekästä vaatia, että riittävän suuri vähemmistö (Suomessa 8 %) tekee kunnasta kaksikielisen, jotta ihmisillä on oikeus saada palvelua äidinkielellään. Sen sijaan ei ole mielekästä vaatia, että ihmisten kuuluu kaikkialla muuallakin maailmassa saada palvelua äidinkielellään. Silloin kun he lähtevät omalta kieli- ja kotiseutualueeltaan, heidän pitää varautua kommunikoimaan muilla kielillä.
jsn kirjoitti:Olen yrittänyt tuoda esiin, että kielioikeudet ovat asioita, joihin on vaikea puuttua, jos niille on kerran annettu valtakunnallinen status. Ilmeisesti tätä juridis-poliittista näkökohtaa ei ole ymmärretty. Voidaan lisätä, mutta hyvin vaikea on ottaa pois.
Tätähän sinä toistelet, mutta kerropa vihdoin, mikä siinä oikeasti olisi niin vaikeaa? Mitään muuta vaikeaahan siinä ei ole kuin eduskunnan riittävän suuren enemmistön saaminen asian taakse lakimuutosäänestyksessä. Loppu sujuu suomenkielisten kuntien osalta pienellä opetusohjelman muutoksella.
jsn kirjoitti:Kymrin kieli oli pitkään vailla mitään oikeuksia. - - Toisaalta kansainvälinen trendi vähemmistökielten virallisuuden lisäämiseksi kuitenkin toimii ruotsin kielen aseman puolesta. Ruotsin kielen aseman "alentaminen" alueelliseksi vähemmistökieleksi vaatii raskaat perustelut. Tulee kalliiksi, on työläs, perustuu sortoon jne eivät riitä.
Eli sinustakin olisi kuitenkin kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista vaatia kymrille sellaista asemaa, joka ruotsin kielellä on Suomessa?
Miksi ihmeessä vaatisi raskaat perustelut muuttaa tilanne oikeudenmukaisemmaksi? Kuten sanoin, pakkoruotsin poistamisessa suomenkielisistä kunnista suomenkieliset voittaisivat eikä siellä olisi ruotsinkielisiä häviämässä. Päinvastoin, vaatii raskaat perustelut säilyttää tilanne epäoikeudenmukaisena. Oikeudenmukaisuus perustelee itse itsensä, etenkään kun kukaan ei merkittävästi häviäisi muutoksessa.
jsn kirjoitti:Esittäkää yksi länsimainen demokratia, joka on poistanut valtakunnan tasolla virallisen kielen statuksen saaneelta kieleltä tämän aseman. Väitän edelleen, ettei sellaista ole.
Tämähän johtuu pelkästään siitä, että missään toisessa valtiossa ei tietääkseni ole alun alkuaankaan päädytty yhtä absurdiin tilanteeseen, jossa viiden prosentin suuruisen vähemmistön kieltä pakko-opetetaan koko valtakunnassa. Itsekään et ole toistuvista kysymyksistäni huolimatta tunnustanut kannattavasi tällaista tilannetta muualla, miksi siis Suomessa moista mielettömyyttä pitäisi tukea? Ai niin, ”koska saavutettujen etujen vähentäminen ei ole vaihtoehto”?
Ymmärsinkö nyt oikein, että sinun logiikallasi mitään järjetöntä tai epäoikeudenmukaista tilannetta ei kuulu muuttaa, ellei jossain ole toista (isompaa ja trendikkäämpää) valtiota, joka olisi ensin tehnyt saman virheen ja sitten korjannut sen?
jsn kirjoitti:Sen sijaan vähenevätkin kielet ovat saaneet runsaasti lisää oikeuksia, joiden tarkoituksena on turvata kielen säilyminen.
Kielen säilyminen tässä nimenomaan turvataan, ilman että ruotsinkieliset oikeastaan menettävät mitään. Ruotsinkieliset palvelut turvataan ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa kuten tähänkin asti, samoin valtion hallinnossa; myös ruotsinkieliset koulut on syytä pitää erillään suomenkielisistä äidinkielen tason turvaamiseksi.
Yritän esittää tämän vertauksen kautta:
Kuvitellaanpa, että muissa maissa lasten oikeudet on turvattu mielekkäällä tavalla, mutta Suomessa lapsilla on lisäksi oikeus ajaa oikealla veturilla ja lentää oikealla lentokoneella. Mitä mieltä on tällaisessa ylimitoitetussa etuisuudessa, joka ei käytännössä edes anna lapsille mitään?
jsn kirjoitti:Kuitenkin esim. kunnassa nimeltä Helsinki, Espoo tai Vantaa ruotsin kieli säilyisi sinun mallissasi pakollisena kouluissa. Sen sijaan kunnassa nimeltä Tampere tai Joensuu se ei olisi pakollista. Huomattavan suuri osa Suomen väestöstä jäisi edelleen pakkoruotsin piiriin. Vai tarkoitatko että pakkoruotsi pitäisi rajata vain 1-kielisesti ruotsinkielisiin kuntiin?
Kannatan pakkoruotsin säilyttämistä myös kaksikielisissä kunnissa. Eri asia on sitten, olisiko tarvetta kaksikielisyyden kriteerin hiomiselle – ei välttämättä. Nythän kriteerinä on 8 % tai vähintään 3 000 ruotsinkielistä. Kyllä minä suunnilleen joka kerta Helsingissä käydessäni kuulen ruotsinkielistä keskustelua.
On mahdollinen skenaario, että jotkut ihmiset muuttaisivat sellaisiin suomenkielisiin kuntiin, joissa ruotsi ei olisi pakollinen kieli. Mutta en usko tämän liikehdinnän muodostuvan merkittäväksi, eikä se muutenkaan olisi minusta erityisen negatiivinen asia: lakkaisipa ainakin umpisuomenkielinen maaseutu tyhjenemästä pääkaupunkiseudun ja Turun suuntaan.