Neuvostoliiton Tiedeakatemia päätti 11.1933 laajentaa Volgan valuma-aluetta kääntämällä Dvina-joen (Arkangel) ja itäisemmän suuren Jäämereen laskevan Petshora-joen virtaussuunnan Volgalle Keski-Aasian arojen keinokasteluun.
Tiedeakatemia myös hyväksyi 1933 Sergei J. Zhukin pato- ja kanavahankkeita suunnittelevan instituutin ensimmäisen suunnitelman Jäämereen laskevien Petshora- ja Kama-jokien virtaussuunnan kääntämisen kanavalla etelään maatalouden keinokasteluun.
Belomorsk-/Stalinin kanava oli juuri valmistunut ja henkiinjäänyt Gulag-työvoima kirjoitetaan siirretyn Volgan kanavatöihin. Olisikohan kyseessä ollut tuo Dvina-Petshora-kanava?
Joka ei ainakaan koskaan valmistunut, se oli liian suuri hanke reaalisosialismillekin.
Stalinin reaktiona 1947 nälänhätään ( 1 - 1,5 miljoonaa venäläistä kuoli ) oli käskeä toteuttaa Zhukinin suunnitelma suurten Jäämereen laskevien Petshora- ja Kama-jokien virtaussuunnan kääntäminen Keski-Aasian arojen keinokasteluun ja arojen suojaksi tuli myös istuttaa "metsänauhoja" (lesopolosy).
Iskulauseena oli: "Luonnon suuri muutos".
Töitä ei aloitettu, mutta Nikita Hrushtshov esitti Zhukin suunnitelman NKP:n Keskuskomitealle 1961 ja Nikitan 1964 syrjäyttänyt Brezhnev jatkoi suunnitelman alullepanemista.
Nyt käytettävissä oli ydinpommi ja ensimmäinen 3x45 kt:n koeräjäytys tuotti tulokseksi 600 metrin pituisen kanavakraaterin ja neuvottelun 1971 Wienissä IAEA:n kanssa.
Läntiset tiedemiehistä
osa pelkäsi Pohjoisnavan ilmaston jäähtyvän ja osa tiedemiehistä arvioi Jäämeren suolapitoisuuden lisääntyvän, ilmaston lämpenevän ja Pohjoisnapajäätikön sulavan.
Tuulten ja merivirtausten arvioitiin muuttuvan ja NL-tiedemiehet arvioivat Siperian lyhyen kasvukauden lyhenevän kahdella viikolla.
Petshora-Kama-hanke 1970 ei edennyt ensimmäistä ydinräjähdystä pidemmälle ja nyt
Vasyukovon kylä ( 61ast.18´21´´N / 56 ast. 35´55´´E ) on jälleen asuttu ja asukkaat kuulemma pitävät 1970 ydinräjäytyksen ½ kilometrin kanavanpätkää hyvänä kalapaikkana.
Petshora-Kama-hankkeen hylkäämisen syynä lienee ollut sen tekninen mahdottomuus?
Reaalisosialismin johtajille juuri mikään ei näyttäisi olleen mahdotonta?
Vielä 1980 NL:ssa ehdotettiin vähintään 12 "turhaan ja hyödyttömästi" Jäämereen laskevien jokien virtauksen kääntämistä etelän aroille keinokasteluun ja
keinokasteluissa "kuluneiden" Aral-järven ja Kaspianmeren vesivarastojen täydentämiseksi.
Jo Stalin ja Nikita olivat suunnitelleet aroilla viljeltävän viljaa ja elintarvikkeita 200:lle miljoonalle ihmiselle.
Mutta millainenkohan Suomen ilmasto olisi, jos Dvina-Petshora-kanava tai
Petshora-Kama-kanava tai 12 Jäämereen laskevan joen "hyödytön" virtaus olisi ollut mahdollista ydinräjäytyksinkin kääntää etelän keinokasteluun?
Ja
ylipäätään kynnys käyttää ydinaseita 1960- ja 1970- luvuilla ei näyttäisi olleen kovinkaan korkea verrattuna nykyisin vallitsevaan yleiseen mielipiteeseen?
Veikko Palvo