Kasvi: 15 vuoden aukko kansakunnan muistissa

[Tapio Onnela]

Jyrki Kasvi kirjoitti Vihreän langan koluminissaan Kansalliskirjaston kokoelmissa olevasta aukosta. 1990-luvun ja 2000-luvun alun tietoyhteiskuntakehistystä voi olla vaikea tutkia tulevaisuudessa, koska tekijänoikeuslainsäädäntö estää Kansalliskirjastoa tallentamasta ennen vuotta 2006 ilmestynyttä Internet-materiaalia.

Ensimmäistä kertaa sitten Kansalliskirjaston perustamisen vuonna 1640 kirjaston kokoelmiin on tullut ammottava aukko. Ja mikä pahinta, koska kyse ei ole fyysisistä kirjoista vaan biteistä, vahinko on peruuttamaton.

Lainsäädännön hitauden vuoksi 1990-luvun ja 2000-luvun alun tietoyhteiskuntakehityksestä kiinnostuneilta historian tutkijoilta puuttuvat ensikäden lähteet kokonaan. Aivan kuin Kansalliskirjastoa olisi käsketty heittää kaikki ennen vuotta 1800 julkaistut kirjat uuniin.

Kun tekijänoikeuslakia uudistettiin vuonna 2006, lakiin kirjattiin poikkeus, jonka mukaan Kansalliskirjasto saa kerätä aineistoa Internetistä tutkimuskäyttöön. Kansalliskirjasto ei suinkaan kopioi koko Internetiä, ei edes kaikkia suomalaisia sivuja, vaan arkistoi edustavan otoksen suomalaisten sivustojen sisällöstä.

Kun arkisto avattiin tutkijoille kaksi vuotta sitten, se sisälsi 77 miljoonaa nettisivua. Kuitenkin ainoastaan niin sanotussa vapaakappalekirjastoissa on pääte, jolta on pääsy tähän tietokantaan eli käytännössä lupa selata vanhoja suomalaisia nettisivuja. Tallenteita sivujen sisällöstä ei saa tehdä.

Tekijänoikeuslain muutos ei kuitenkaan ollut taannehtiva, eikä Kansalliskirjasto ole uskaltanut tieten tahtoen rikkoa lakia. Ennen vuotta 2006 julkaistuja nettisivuja ei ole kerätty.

Kaikkea ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Esimerkiksi Internet Archive -projekti on arkistoinut myös suomalaisia nettisivuja waybackmachine.org-palveluun, jolta ne ovat kaikkien katsottavissa. Kansalliskirjasto ei kuitenkaan voi nykyisen lainsäädännön vuoksi ottaa näitä sivuja omaan arkistoonsa.

Varastoissa on edelleen myös vanhoja nauhoja, joilta edes osa ennen vuotta 2006 julkaistuista sivuista olisi edelleen pelastettavissa Kansalliskirjaston verkkoarkistoon. Se vaatisi kuitenkin tekijänoikeuslain muuttamista.

Me olemme sen lain tulevaisuuden historian tutkijoille velkaa.
Jyrki Kasvi, 15 vuoden aukko kansakunnan muistissa(Vihreä Lanka 10.3. 2011)

[Jyrki Ilva]

Tekijänoikeuslain muutos ei kuitenkaan ollut taannehtiva, eikä
Kansalliskirjasto ole uskaltanut tieten tahtoen rikkoa lakia. Ennen vuotta 2006
julkaistuja nettisivuja ei ole kerätty.

Tässä on väärinkäsitys, tai sitten asia on vain ilmaistu huolimattomasti. Kansalliskirjasto saa toki kerätä ennen vuotta 2006 *julkaistuja* nettisivuja, jos
ne ovat edelleen olemassa verkossa (tai ovat jääneet haaviin lain voimaantulon
jälkeen tehdyssä keräyksessä), mutta sen sijaan se ei saa laittaa esille edes
vapaakappaletyöasemille ennen vuotta 2006 *keräämiään* www-sivuja.

Muilta osin Kasvin kirjoituksen kanssa on vaikea olla eri mieltä.