Otso Kantokorpi kirjoitti blogissaan
Alaston kritiikko seminaarin
Muutoksen tuulia museoalalta annista. Loppukaneettinsa kuului
Siinä minä sitten mietiskelin saavutettavuuden ja säilyttämisen ristiriitaa, joka tuotiin useammankin kerran esiin. Keksin jopa vähän filosofisen lauseen, josta olen suorastaan ylpeä: Säilyttäminen muodostaa merkittävän osan saavutettavuutta. Niin ettei ihan paska seminaari sittenkään. Sitä paitsi paikalla ollut parisataapäinen [!] museoväki kävi lopuksi ihan oikeaa keskustelua, jossa kuului myös poikittaisia mielipiteitä tälle 'mahdollisuuksien' ja 'haasteiden' ilmastolle, jota määräilee mystinen eufemismi, 'tuottavuusohjelma'.
Sitä minä vain jäin taas ihmettelemään, että miksei kukaan koskaan sano ääneen epäilyksiä uusliberalismin ja isänmaattoman kapitalismin vaikutuksesta kulttuuripolitiikkaan. Miksi kyynisen kapitalismin voittokulkua pidetään ikään kuin väistämättömänä luonnonvoimana, jonka edessä pitää vain totella, kun leikkuri iskee.