Hossan retkeilyalueella Suomussalmella tehtiin 2009-2010 laaja vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi, jossa löytyi 33 kpl patorakenteita. Lisäksi järvien rannoilta ja rantavesiin uponneina löydettiin kymmenen venettä sekä yksi reki.
Neljästä patorakenteesta tehtiin dendrokronologinen, eli puun lustoihin perustuva ajoitustutkimus. Tulokset kertovat patokalastuksen kukoistaneen Hossassa 1800-luvun alussa. Kohteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, mikä johtuu todennäköisesti karuista ja koskemattomista järvistä.
Vanhin ajoitus saatiin Keski-Valkeaisesta padosta, jonka vanhin puu on kaadettu viimeistään talvella 1800-1801. Iso-Valkeainen johdeaidan rakennusaika on vuosi 1810 ja Iso-Valkeainen vuonna 1817. Öllörin johdeaidan vanhimmat ajoitukset liikkuvat vuosien 1838-1840 välillä.
Keski-Valkeainen on Hossan tähän asti massiivisin löydetty patorakennelma, joka on kooltaan noin 9 x 6 metriä. Padon vanhin ajoitus on siis vuodelta 1800, mutta lisäksi saatiin yksi ajoitus vuodelta 1867 ja yksi vuodelta 1924. Ilmeisesti patoa on korjattu useampaan eri otteeseen käyttökelpoiseksi 120 vuoden aikana. On mahdollista, että Hossan alueen vesistöissä on vanhempaakin puumateriaalia, kuten kalastukseen liittyviä rakenteita, ruuhia tai suksia.
Pohjanmaan luontopalvelut suorittaa toiminta-alueellaan joka vuosi kulttuuriperintöinventointeja. Hossan sukellukset ovat Metsähallituksen ensimmäinen vedenalainen muinaismuistoinventointi.
Sukellusten tavoitteena oli selvittää löytyykö vielä vapaana virtaavista vesistöistä, ja niiden rannoilta, ihmisen toimintaan liittyviä merkittäviä jälkiä tai muinaisjäännöksiä - tässä päästiin tutkimuksellisesti hyvään alkuun.
Sukellustutkimukset täydensivät kuvaa Hossan menneisyydestä. Hossalla on vaiherikas asutushistoria. Sijaintinsa vuoksi on se ollut tärkeä kauttakulkupaikka Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Suomussalmelta on tehty Suomen vanhimmat asuinpaikka-ajoitukset Vanhan Kirkkosaaren asuinpaikalta, joka ajoittuu noin 7000-7300 eaa. Asutus on Suomussalmen alueella jatkunut ilmeisesti keskeytymättä nykypäivään asti.
Tutkimustiimi koostui yhdestä meriarkeologista sekä kolmesta meribiologista. Tutkimukset rahoitti työministeriön työohjelma –hanke.
Lähde: Metsähallituksen tiedote 8.4.2011