Halutaanko suomenruotsalainen menneisyytemme häivyttää?

[Sami Raninen]

"Osfrid de Sconaowe" lienee Osfrid Skånelainen, mutta pelkästään etunimien perusteella hahmoja tuskin voi paikantaa mihinkään.

[jsn]

Vastasin jsn:n kysymykseen ja jos vastaus on foorumin sääntöjen vastainen, niin se on tietenkin poistettava.

En tiedä mikä vastaus suora latinankielinen sitaatti oli, en pyytänyt sitä, vaan pyysin selittämään mihin asiakirja liittyy ja mistä se on peräisin. Olisit voinut kääntää sen suomeksi, kun kerran osaat ja sinulla aikaa tuntuu riittävän.

Trolli on siis provokaattori, joka haastaa riitaa milloin mistäkin asiasta, joskus aidasta ja joskus sen seipäästä. Tämä on nähty. Ehdotan että lopetamme provokaattoreille vastaamisen, kunnes he muuttavat tapansa.

[Vetehinen]

"Osfrid de Sconaowe" lienee Osfrid Skånelainen, mutta pelkästään etunimien perusteella hahmoja tuskin voi paikantaa mihinkään.

Hänet on tulkittu skoonelaiseksi.

Mitään nimiä ei taida löytyä muista lähteistä. Kuningas Hemming lienee hänkin vain tuon yhden lähteen varassa.

Tanskalaisten mukana oli henkilö nimeltä Warstein, joka on saksalainen nimi ja sen niminen paikkakunta on Saksassa.

Osfrid, Heiligenin poika taasen saattaa olla nimestä Heiligen päätellen friisiläinen, joita asui Pohjanmeren rannikolla.

[Sami Raninen]

Todennäköisintä lienee, että frankkilainen kirjuri on muuntanut skandinaavisia nimiä lähemmäksi Frankkien valtakunnan pohjoisosassa puhuttua länsigermaanista kieltä (jos olen oikein ymmärtänyt, kyse on muinaishollannista). Esimerkiksi Heiligen voisi alun perin olla jotain Helgen tapaista. Warsteinista en tiedä, mutta Skandinaviassakin oli -stein/sten-päätteisiä nimiä käytössä. Myös Osfrid kuulostaa mielestäni länsigermaanistetulta muodolta.

Myös muinaisenglanninkielisissä teksteissä on säännönmukaisesti muunnettu skandinaaviset nimet muistuttamaan kirjoittajille tuttua kieltä.

[Vetehinen]

Todennäköisintä lienee, että frankkilainen kirjuri on muuntanut skandinaavisia nimiä lähemmäksi Frankkien valtakunnan pohjoisosassa puhuttua länsigermaanista kieltä (jos olen oikein ymmärtänyt, kyse on muinaishollannista). Esimerkiksi Heiligen voisi alun perin olla jotain Helgen tapaista. Warsteinista en tiedä, mutta Skandinaviassakin oli -stein/sten-päätteisiä nimiä käytössä. Myös Osfrid kuulostaa mielestäni länsigermaanistetulta muodolta.

Myös muinaisenglanninkielisissä teksteissä on säännönmukaisesti muunnettu skandinaaviset nimet muistuttamaan kirjoittajille tuttua kieltä.

Aivan varmaa nimistä tuskin voi sanoa. Vanhassa ylä-saksassa oli stein ja vanhassa norsessa, josta stein on säilynyt islannissa. Heiligen ei ehkä ole friisiä, vaan vanhaa hollantia.

http://en.wiktionary.org/wiki/heiligen
http://en.wiktionary.org/wiki/Stein

[Vetehinen]

Onko kyseessä todellinen pappi vai mielikuvituksen tuote?

Ihan todellisista papeista on kyse. Mielessäni ei ollut tuota kirjoittaessani kukaan erityinen pappismies, mutta voit tarkistaa asian mistä hyvänsä asiaankuuluvasta elämäkerrasta tai vaikkapa siitä Klingen teoksesta "Iisalmen ruhtinaskunta".

Nyt täytyy pyytää Vetehistä: jollei sinulla ole teoriasi puolesta esittää mitään muuta tukea kuin oma arvelusi, voisitko lopultakin uskoa, mitä tuon ajan ihmiset ovat itse kirjoittaneet ja mitä sadanviidenkymmenen vuoden myöhempi tutkimus on todeksi havainnut? Jos pystyisit esittämään teoriasi papiston suomenkielisyydestä todeksi, se olisi merkittävä tieteellinen saavutus ja suoranainen sensaatio, mutta sen tueksi täytyisi esittää paljon ja painavaa evidenssiä. Omien sanojesikaan mukaan sinulla ei sellaista ole.

Ymmärrän tuohtumustasi ja suuttumustasi. Haluat kutsua suomea osaavia ruotsinkielisiksi. Olen itse välttänyt termiä suomenkielinen ja kirjoittanut, että papisto osasi suomea, josta olet samaa mieltä kanssani. Erimielisyys koskee ruotsinkielisyyttä. Käsittääkseni tulkitset henkilöt ruotsinkielisiksi sen perusteella millä kielellä he ovat kirjoittaneet yksityiskirjeitä.

Mielestäni se ei osoita ruotsinkielisyyttä, vaan se osoittaa, että koulutus oli ruotsiksi. Koulussa opittiin kirjoittamaan ruotsiksi, joten papit kirjoittivat ruotsiksi. Suomeksi ei ollut koulutusta ja suomenkielinen koulutus estettiin, joten papisto ei missään saanut koulutusta kirjoittaa suomeksi.

Sinunkin mielestä papit osasivat suomea ja tietenkin ruotsia. Olen aivan samaa mieltä.

Eri mieltä olen siitä, voiko suomea ja ruotsia osaavaa papistoa kategorisesti kutsua ruotsinkieliseksi. Ruotsinkieliset kirjeet osoittavat vain, että koulutus oli ruotsiksi.

Tajuan että yrität peilata 1800-lukua nyky-Suomeen, jossa äidinkieli rekisteröidään jokaiselta kansalaiselta ja henkilöitä kutsutaan ruotsinkielisiksi rekisterimerkinnän perusteella eikä todellisen kielen käytön mukaan. Siten enemmän suomea käyttävä onkin ruotsinkielinen. Todennäköisesti 1800-luvun papisto myös käytti suomea päivittäin, koska oli päivittäin tekemisissä suomalaisen seurakuntansa kanssa, ja vain ajoittain kirjoitti kirjeitä ruotsiksi, jolla oli koulussa opittu kirjoittamaan.

[Vetehinen]

Olisi tosiaankin pitänyt huomauttaa tuosta latinankielisestä sitaatista, samoin kuin toisen säikeen pitkistä englanninkielisistä sitaateista. Pahoittelen pitkämielisyyttäni.

Voitko tarkentaa millä kielillä palstalle saa kirjoittaa ja mitkä ovat perusteet kielikieltoihin. Englanti ja latina ovat siis kiellettyjä, mutta entä ruotsi ja saksa pari palstalle viljeltyä kieltä mainitakseni.

[ekyto]

Olisi tosiaankin pitänyt huomauttaa tuosta latinankielisestä sitaatista, samoin kuin toisen säikeen pitkistä englanninkielisistä sitaateista. Pahoittelen pitkämielisyyttäni.

Voitko tarkentaa millä kielillä palstalle saa kirjoittaa ja mitkä ovat perusteet kielikieltoihin. Englanti ja latina ovat siis kiellettyjä, mutta entä ruotsi ja saksa pari palstalle viljeltyä kieltä mainitakseni.

Suomen toisena kansalliskielenä ruotsi on ilman muuta sallittu.

[Klaus Lindgren]

Ymmärrän tuohtumustasi ja suuttumustasi. Haluat kutsua suomea osaavia ruotsinkielisiksi. Olen itse välttänyt termiä suomenkielinen ja kirjoittanut, että papisto osasi suomea, josta olet samaa mieltä kanssani. Erimielisyys koskee ruotsinkielisyyttä. Käsittääkseni tulkitset henkilöt ruotsinkielisiksi sen perusteella millä kielellä he ovat kirjoittaneet yksityiskirjeitä.

Mielestäni se ei osoita ruotsinkielisyyttä, vaan se osoittaa, että koulutus oli ruotsiksi. Koulussa opittiin kirjoittamaan ruotsiksi, joten papit kirjoittivat ruotsiksi. Suomeksi ei ollut koulutusta ja suomenkielinen koulutus estettiin, joten papisto ei missään saanut koulutusta kirjoittaa suomeksi.

En nyt kyllä ole huomannut tuohtuneeni, mutta samapa tuo. Sen sijaan Vetehisen teoria, jonka mukaan suomea osaavat ja suomeksi saarnavat papit eivät olisi osanneet kirjoittaa suomeksi, on valitettavasti väärä. Kyllä monet papit ja muutkin säätyläiset kirjoittivat myös suomeksi erilaisia tekstejä, lähinnä tavalliselle kansalle suunnattuja uskonnollisia tai valistavia kirjoitelmia sekä tilapäärunoutta.
Joten se, etä he kirjoittivat kirjeensä läheisimmilleen ruotsiksi, tukee varsin vahvasti sitä, että heidän ensisijainen kielensä oli ruotsi.

Tajuan että yrität peilata 1800-lukua nyky-Suomeen, jossa äidinkieli rekisteröidään jokaiselta kansalaiselta ja henkilöitä kutsutaan ruotsinkielisiksi rekisterimerkinnän perusteella eikä todellisen kielen käytön mukaan. Siten enemmän suomea käyttävä onkin ruotsinkielinen. Todennäköisesti 1800-luvun papisto myös käytti suomea päivittäin, koska oli päivittäin tekemisissä suomalaisen seurakuntansa kanssa, ja vain ajoittain kirjoitti kirjeitä ruotsiksi, jolla oli koulussa opittu kirjoittamaan.

En ole todellakaan peilannut menneiden vuosisatojen tilannetta nyky-Suomeen, vaan olen tullut perehtyneeksi asiaan ihan työni puolesta. Vetehinen voisi jo vähitellen lopettaa arvailun ja etsiä ihan oikeita todisteita arvailujensa tueksi. On varsin luultavaa, että suomenkielisten alueidn papisto ja muukin säätyläistö käytti suomea päivittäin, mutta on myös aivan selväöä, että se käytti ruotsia enemmän. Jälleen kerran: papit ja muutkin säätyläiset puhuivat keskenään ruotsia ja suomea ainoastaan alempien yhteiskuntaluokkien kanssa asioidessaan.

Vetehiselle on nyt esitetty aikamoinen määrä evidenssiä hänen teoriaansa vastaan, ja hän on itsekin tunnustanut, ettei hänellä ole mitään näyttöä oman teoriansa tueksi. Voisiko Vetehinen paneutua asiaan sen verran, että esittäisi edes jotain alkuperäislähteitä tai tutkimuskirjallisuutta teoriansa tueklsi? Ilman sitä tämä keskustelu junnaa vain paikoillaan.

[Vetehinen]

Sen sijaan Vetehisen teoria, jonka mukaan suomea osaavat ja suomeksi saarnavat papit eivät olisi osanneet kirjoittaa suomeksi, on valitettavasti väärä.

Ei minulla ole tuollaista teoriaa. Keksit sen omasta pikku päästäsi ja syötät meikäläisen suuhun. Ala-arvoista argumentaatiota Klaus. Lapsellista.

Kirjoitin että papit oppivat kirjoittamaan ruotsiksi koulussa, koska ruotsi oli koulutuksen kieli.

Aikaisemmin väitit, että papisto oppi suomen pihoilla ja kyökeissä suomalaiselta palvelusväeltä, niin oletko sitä mieltä, että papisto oppi myös kirjoittamaan suomeksi palvelusväeltään?

Kyllä monet papit ja muutkin säätyläiset kirjoittivat myös suomeksi erilaisia tekstejä, lähinnä tavalliselle kansalle suunnattuja uskonnollisia tai valistavia kirjoitelmia sekä tilapäärunoutta.
Joten se, etä he kirjoittivat kirjeensä läheisimmilleen ruotsiksi, tukee varsin vahvasti sitä, että heidän ensisijainen kielensä oli ruotsi.

Minusta kirjeet, edes "vertaisilleen" tai "läheisilleen" todistavat lähinnä koulutuksen ja hallinnon ainoasta kielestä, joka oli ruotsi.

On varsin luultavaa, että suomenkielisten alueidn papisto ja muukin säätyläistö käytti suomea päivittäin, mutta on myös aivan selväöä, että se käytti ruotsia enemmän.

Aivan selvää että käytti ruotsia enemmän!?

Ihan rehellisesti ja kaikella kunnioituksella Klaus, en usko sinulla olevan pätkänkään faktaa tuosta asiasta. Saatat kierrellä ja kaarrella esittämällä yhden tai kaksi pappia, jotka käyttivät ruotsia enemmän, mutta ei se tee "aivan selväksi".

Jälleen kerran: papit ja muutkin säätyläiset puhuivat keskenään ruotsia ja suomea ainoastaan alempien yhteiskuntaluokkien kanssa asioidessaan.

Aika ehdottomia käsityksiä sinulla on. Ainoastaan alempien yhteiskuntaluokkien kanssa, vaikka aikaisemmin mainitsit että suomi oli papistolle joskus ainoa yhteinen kieli.

On varmaan totta, että papisto seurusteli ylempiensä ja kollegojensa kanssa ruotsiksi, mutta se osasi myös suomea. Ruotsi oli ainoa hallinnon kieli. On aika luonnollista, että sellaisessa tilanteessa, jossa ruotsi, tai katolisena aikana varmaankin latina, oli papiston keskinäisen kommunikaation kieli, koska se oli hallinnon ainoa kieli.

Mutta että siitä vetää sellaisen väittämän, että papisto oli ruotsinkielistä hallinnon pakollisen ruotsin vuoksi, menee mielestäni liian pitkälle. Eivät edes kirjeperustelusi mielestäni oikeuta väitettä. Papistohan osasi suomeakin, jonka tunnustat itsekin.

Vetehiselle on nyt esitetty aikamoinen määrä evidenssiä hänen teoriaansa vastaan, ja hän on itsekin tunnustanut, ettei hänellä ole mitään näyttöä oman teoriansa tueksi. Voisiko Vetehinen paneutua asiaan sen verran, että esittäisi edes jotain alkuperäislähteitä tai tutkimuskirjallisuutta teoriansa tueklsi? Ilman sitä tämä keskustelu junnaa vain paikoillaan.

Teoriani on, että papisto osasi suomea ja sen olet itsekin tunnustanut oikeaksi.

Erimielisyys ja keskustelun kohde on, miksi ja millä perusteella väität papistoa ruotsinkieliseksi. Eikä tämä keskustelu hukkaan ole mennyt. On selvinnyt, että "vertaisilleen" papit puhuivat ruotsia ja kirjoittivat ruotsiksi kirjeitä. Tästä syystä kutsut papistoa ruotsinkieliseksi. Minun mielestäni tuo kertoo enemmän siitä, että hallinnon ja koulutuksen kieli oli ruotsi. Suomea papisto kuitenkin osasi myös.

[Klaus Lindgren]

Kirjoitin että papit oppivat kirjoittamaan ruotsiksi koulussa, koska ruotsi oli koulutuksen kieli.
Aikaisemmin väitit, että papisto oppi suomen pihoilla ja kyökeissä suomalaiselta palvelusväeltä, niin oletko sitä mieltä, että papisto oppi myös kirjoittamaan suomeksi palvelusväeltään?

Ruotsi ja latina olivat todellakin koulutuksen kielet. Ja ihan totta, säätyläistö, nin kartanonomistajat kuin papitkin, oppivat suomea eläessään lapsuudestaan asti, useimmiten koko elinikänsä, jatkuvassa kanssakäymisessä suomenkielisen kansan kanssa. Ja mitä erityisesti pappeihin tukee, he saarnasivat tosiaankin suomeksi ja, kuinka ollakaan, käyttivät suomenkielistä raamattua työssään. Ei se kirjoittaminen niin vaikeata ole, etenkään jos ihminen ennestään osaa kirjoittaa jo usealla eri kielellä, niin kuin säätyläistö osasi.

Minusta kirjeet, edes "vertaisilleen" tai "läheisilleen" todistavat lähinnä koulutuksen ja hallinnon ainoasta kielestä, joka oli ruotsi.

Olisiko todellakin niin, että papit kirjoittivat omaisilleen, myös lapsilleen, henkilökohtaisia kirjeitä virallisella hallintokielellä, vaikka muuten olisivatkin puhuneet keskenään suomea? Ja että nuoret neitokaiset kirjoittivat toisilleen sydänsuruistaan ja sulhaset morsiamilleen rakkaudestaan virallisella hallintokielellä? Jopas nyt jotakin. Jo aiemmin mainitsemani hyvin runsas aikalaislähteistö ei tällaista näkemystä tue, sillä tuosta ei ole mitään mainintaa missään. Sen sijaan siitä, että vaikkapa joku ruustinna puhui suomea hiukan ruotsiksi korostaen, on kyllä mainintoja, ja siitä, että papisto puhui keskenään ja omien perheidensä kesken ruotsia, on mainintoja vaikka kuinka.

On varsin luultavaa, että suomenkielisten alueidn papisto ja muukin säätyläistö käytti suomea päivittäin, mutta on myös aivan selväöä, että se käytti ruotsia enemmän.

Aivan selvää että käytti ruotsia enemmän!?

Niin, kyllähän nuo enemmän viettivät aikaansa omiensa parissa kuin alempien yhteiskuntaluokkien. Sääty-yhteiskunnassa elettiin.

Aika ehdottomia käsityksiä sinulla on. Ainoastaan alempien yhteiskuntaluokkien kanssa, vaikka aikaisemmin mainitsit että suomi oli papistolle joskus ainoa yhteinen kieli.

Mainitsin, että Viipurin läänissä, siis nimen omaan siellä, ei juurikaan muualla, sattui joskus tilanteita, joissa osa papeista (tai muusta säätyläistöstä) oli saksankielistä ja osa ruotsinkielistä, eivätkä nämä ihan aina osanneet sitä toista kieltä. Tällöin tarjoutui avuksi suomi.

Mutta että siitä vetää sellaisen väittämän, että papisto oli ruotsinkielistä hallinnon pakollisen ruotsin vuoksi, menee mielestäni liian pitkälle.

Noin en ole sanonut. Olen sanonut, että se oli ruotsinkielistä. Hallinnollinen pakko on Vewtehisen lisäys.

Vetehiselle on nyt esitetty aikamoinen määrä evidenssiä hänen teoriaansa vastaan, ja hän on itsekin tunnustanut, ettei hänellä ole mitään näyttöä oman teoriansa tueksi. Voisiko Vetehinen paneutua asiaan sen verran, että esittäisi edes jotain alkuperäislähteitä tai tutkimuskirjallisuutta teoriansa tueklsi? Ilman sitä tämä keskustelu junnaa vain paikoillaan.

Teoriani on, että papisto osasi suomea ja sen olet itsekin tunnustanut oikeaksi.

Erimielisyys ja keskustelun kohde on, miksi ja millä perusteella väität papistoa ruotsinkieliseksi. Eikä tämä keskustelu hukkaan ole mennyt. On selvinnyt, että "vertaisilleen" papit puhuivat ruotsia ja kirjoittivat ruotsiksi kirjeitä. Tästä syystä kutsut papistoa ruotsinkieliseksi. Minun mielestäni tuo kertoo enemmän siitä, että hallinnon ja koulutuksen kieli oli ruotsi. Suomea papisto kuitenkin osasi myös.

Mitä ihmettä siis oikein yrität väitää? Yritätkö nyt kiistää sen, että olet väittänyt sitä papistoa suomenkieliseksi?

[Vetehinen]

Mitä ihmettä siis oikein yrität väitää? Yritätkö nyt kiistää sen, että olet väittänyt sitä papistoa suomenkieliseksi?

Olen väittänyt ja sinä olet samaa mieltä, että papisto osasi suomea. Olen vältellyt sanaa suomenkielinen, vaikka papisto osasi suomea. Papisto osasi ruotsiakin, joka oli aivan luonnollista maassa, jossa koulutuksen ja hallinnon ainoa kieli oli ruotsi.

Kun kirkon kielenä oli latina, osasivat papit latinaa. Epäilen ettei heitä kutsuttu latinakielisiksi kuitenkaan. Euroopan hoveissa puhuttiin usein ranskaa. Epäilen ettei hovien jäseniä kuitenkaan yleensä pidetty ranskakielisinä. Kirjeitäkin saatettiin kirjoitella perheen sisälläkin ranskaksi ja kollegoille latinaksi.

Käytät termiä ruotsinkielinen perustellen sitä kirjeiden kirjoittamisella, "vertaisuudella" ja että papisto puhui suomea ja kirjoitti suomeksi vain "tavallisen" kansan kanssa kommunikoidessaan. Voi olla tottakin, mutta ei se minusta kerro, että henkilö oli ruotsinkielinen. Se kertoo, että henkilö osasi ruotsia ja suomea ja jos käyttötilanteet ovat kuvaamasi kaltaisia, kertoo se kielen mukaan jakautuneesta yhteiskunnasta, ruotsin asemasta hallinnon ja koulutuksen ainoana kielenä ja suomen alistetusta asemasta.

[Klaus Lindgren]

Käytät termiä ruotsinkielinen perustellen sitä kirjeiden kirjoittamisella, "vertaisuudella" ja että papisto puhui suomea ja kirjoitti suomeksi vain "tavallisen" kansan kanssa kommunikoidessaan. Voi olla tottakin, mutta ei se minusta kerro, että henkilö oli ruotsinkielinen. Se kertoo, että henkilö osasi ruotsia ja suomea ja jos käyttötilanteet ovat kuvaamasi kaltaisia, kertoo se kielen mukaan jakautuneesta yhteiskunnasta, ruotsin asemasta hallinnon ja koulutuksen ainoana kielenä ja suomen alistetusta asemasta.

Toisin sanoen Suomessa säätyläistön pääkieli oli ruotsi, Viipurin läänissä monilla saksa, ja joilla kuilla venäjä, kun taas tavallisen kansan kieli oli suomi, lukuunottamatta etelärannikkoa ja Pohjanmaan rannikkoa, joissa tavallinenkin kansa puhui ruotsia. Pohjoisessa Lapissa puhuttiin toki saamea ja romanit puhuivat omaa kieltään.

Yhteiskunta oli todellakin sääty-yhteiskunta, jossa säätyrajat ja uskonto merkitsivät paljon enemmän kuin kieli. Suomenkielisillä alueilla kieli toimi pikemminkin säätyaseman kuin jonkin "kansallisuuden" tunnuksena, joten sosiaaliseen nousuuun liittyi väistämättä myös pääkielen vaihtaminen ruotsiin. Tässä suhteessa suomalainen papisto oli aivan samassa asemassa kuin muukin herrasväki. Suomen kieli oli todellakin alistetussa asemassa, sinä olet oikeassa, ja saamen kieli oli alistetussa asemassa aina 1900-luvun lopulle asti. Asiaa on aivan turha yrittää kaunistella välttelemällä sanaa "ruotsinkielinen".

[Vetehinen]

Toisin sanoen Suomessa säätyläistön pääkieli oli ruotsi, Viipurin läänissä monilla saksa, ja joilla kuilla venäjä, kun taas tavallisen kansan kieli oli suomi, lukuunottamatta etelärannikkoa ja Pohjanmaan rannikkoa, joissa tavallinenkin kansa puhui ruotsia. Pohjoisessa Lapissa puhuttiin toki saamea ja romanit puhuivat omaa kieltään.

Nimityksiä riittää näköjään, uutena pääkieli. Mikäs se on? Yleinen käsitys on, että pääkieli on se mitä eniten käytetään. En usko, että suomenkielisten alueiden papisto olisi käyttänyt enemmän ruotsia vaan suomea, jolloin suomi oli pääkieli.

Säätyläisten joukossa oli varmasti sellaisia, jotka eivät osanneet suomea lainkaan. Papiston oli kuitenkin osattava suomea suomenkielisillä alueilla.

Minusta yrität väkisin kääntää papistoa ruotsinkieliseksi, vaikka todenmukaisempi termi olisi luultavasti kaksikielinen. Sekin varmaan monien pappien kohdalla kyseenalainen. Ruotsi oli opittu kieli yksityisopetuksessa ja myöhemmin koulussa.

Ruotsi oli pienen hallitsevan luokan käyttämä kieli, jolla se pyrki pitämään hallinnon itsellään. On loogista, että papit harjoittelivat ruotsia suomenkielisissä ympäristöissä pitääkseen ja edistääkseen kielitaitoaan. Ei tavatonta nykyäänkään.

Nykyään moni sanoo olevansa ruotsinkielinen. Kuitenkin ko henkilö voi puhua ja kirjoittaa suomea verrattomasti paremmin kuin ruotsia ja käyttää suomea päivittäin enemmän kuin ruotsia. Silti hän on ruotsinkielinen. Sinun ruotsinkielisyytesi tuntuu olevan saman tapaista.

Sitä voi ihmetellä miksi täysin suomea osaava on ruotsinkielinen. Luultavasti siihen liittyy "bättre folk" ideologia. Sinulla ehkä samaa. Papisto ei vaan voinut olla kaksikielinen, saati suomenkielinen, vaan se oli ruotsinkielinen, koska se ei ollut tavallista rupusakkia, vaikka papisto osasi suomea ja suomenkielisillä alueilla todennäköisesti käytti suomea enemmän päivittäin.

Suomen, romanin ja saamen asemat eivät ole verrannollisia toisiinsa, koska suomi oli ja on suuren enemmistön kieli ja muut, myös ruotsi, pienen vähemmistön kieli.

[Klaus Lindgren]

Vetehinen ei näemmä millään usko tosiasioita, vaan yrittää, edelleen ilman pienintäkään evidenssin häivää, väittää 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen papistoa suomenkieliseksi. Toistan nyt vielä kerran: tiedossa on, että papisto puhui äidinkielenään ruotsia. Ne papit puhuivat omien perheidensä keskuudessa ruotsia, omien sukulaistensa ja ystäviensä kanssa ruotsia ja sen ruotsin kielen he oppivat omilta vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan. Toki ne papit ja muut säätyläiset, jotka nousivat säätyläistöön suomenkielisistä alemmista yhteiskuntaluokista, olivat eri asia, heidän oli käytännössä pakko (mikään laki ei siihen velvoittanut) vaihtaa kielensä ruotsiksi. Mutta nousijat eivät olleet enemmistönä missään sätyläistön ryhmässä ennen 1800-luvun viimeisiä vuosikymmeniä, jolloin juuri nämä nousijat muodostivat enemmistön teologisen tiedekunnan opiskelijoista ja sitä mukaa myös papistosta. Silloin koko kielitilanne olikin jo täysin erilainen kuin vain muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin, joten se onkin jo toinen tarina.

Tässä olen nyt tuon papiston ruotsinkielisyyden vielä kerran todennut. Näin siksi, että Vetehinen sinnikkäästi väittää vastaan, vaikka hänellä ei edelleenkään ole minkäänlaista evidenssiä väitteilleen eikä hän ole edelleenkään osoittanut mitenkään perehtyneensä pohtimaansa asiaan eikä liioin suostu uskomaan hänelle kerrottuja lähteitä, tutkimuksia ja tosiasioita. Vetehinen voisikin nyt etsiä sitä näyttöä väitteilleen, ja jättää arvailut ja aavistelut sikseen.

Mitä Vetehisen muihin huomioihin tulee, voin ensinnäkin kertoa olevani suomenkielinen, joten Vetehisen arvailut minun asenteistani ja niiden syistä menevät nekin täysin metsään. Ja mitä siihen tulee, miksi joku "täysin suomea osaava on ruotsinkielinen", voi vain todeta, että se ruotsi on todellakin muutaman sadan tuhannen suomalaisen äidinkieli, ja se ruotsinkielinen väestö on asunut täällä asinakin 800 vuotta. Mistään '"bättre folk"-ideologiasta' ei tosiaankaan ole kyse, vaan sekin on, kuten Vetehinen itsekin myöntää, silkasta arvailusta ja sitä paitsi jälleen kerran pieleen menevästä arvailusta.

Vetehinen voisi jatkossa esittää vähemmän arvailuja, sillä ne eivät ole tähänkään asti tahtoneet menestyä keskusteluissa.