Uppsalan kaupunkikartta 1700-luvulta.Kuva: Wikimedia Commons.
Kansallisarkisto on digitoinut kokonaisuudessaan pitäjänkartaston. Se on yksi Kansallisarkiston käytetyimmistä aineistoista.Pääasiassa vuosina 1840-1865 laadittu kartasto tarjoaa mittakaavansa,alueellisen kattavuutensa ja tietosisältöjensä ansiosta monipuolisen aineiston tutkimuksen käyttöön. Maanmittauslaitos luovutti aineiston Kansallisarkistoon vuonna 1992.
Karttoja voi hakea suoraan Digitaaliarkistosta kirjoittamalla vapaasanahakuun pitäjän nimen,jolloin hakutulokseksi tulee kaikenlainen aineisto, joka liittyy paikan nimeen. Kirjoittamalla vapaasanahakuun "pitäjänkartasto" saadaan hakutulokseksi kaikki aakkosittain pitäjän nimen mukaan järjestetyt pitäjänkartat. Erillistä hakutoimintoa ei ole, joten oikean paikkakunnan voi löytää vain välilehtiä selaamalla.
Digitaaliarkistossa kuvatiedoston voi kopioida ja tallentaa omalle koneelle
myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Digitaaliarkistossa avautuu ensin
pieniresoluutioinen jpg-tiedosto, johon voidaan tarkentaa ja rajata näkymää.
Tällöin näytölle vaihtuu korkearesoluutioinen jpg-tiedosto, jonka aukeaminen
saattaa kestää hetken.
Useita kartta-aineistoja jo digitoitu
Pitäjänkartasto sisältyy Kansallisarkistossa säilytettävään
Maanmittaushallituksen kartta-arkistoon, johon kuuluvista merkittävistä
kartta-aineistoista on digitoitu myös niin sanottu Senaatin kartasto sekä
kihlakunnankartasto. Kansallisarkisto digitoi parhaillaan Maanmittaushallituksen uudistuskarttoja. Aineisto koostuu noin 750 000 maanmittaustoimituksiin liittyvistä kartoista ja asiakirjoista 1690-luvulta aina 1950-luvulle. Aineisto on digitoitu
kokonaisuudessaan vuoteen 2015 mennessä.
Kartastojen digitoimisella turvataan historiallisesti arvokkaan aineiston
säilyminen. Digitoitujen karttojen alkuperäiskappaleiden käyttö tutkijasaleissa
on pääsääntöisesti rajoitettua.
Lisätietoja eri kartta-aineistoista löytyy Portti-käyttäjäpalvelusta
Lähde: Kansallisarkiston tiedote 16.6.2011
Lisätietoa Pitäjänkartoista (Vanha kartta.fi)