Eli mihin vedät natsin ja ei-natsin rajan? Siitähän tässä on kysymys. Ei voida todeta että natsi = rasisti, ellei ole määritelty sekä natsia että rasistia.Sami Raninen kirjoitti:Hei, nuo sinun natsit ei ole natseja nähneetkään...natsi-ideologiaan kuuluu pikemminkin käsitys rotujen luonnollisesta hierarkiasta ja ylempien rotujen oikeudesta käyttää hyväkseen tai tuhota alempiaan. Jos ei kuulu, se ei enää ole natsi-ideologiaa vaan jotain muuta.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Sehän riippuu taas täysin rasismin määritelmästä. Jos natsi-ideologiaan kuuluu vain käsitys oman kansan parhaimmuudesta, se ei täytä rasismin määritelmää.
Saat toki kutsua, kunhan se täyttää rasistisen ajattelun kriteerit (ks. äskeinen viestini).Sami Raninen kirjoitti:Mutta määritelmiä voi aina soveltaa, enkä yksinkertaisesti näe mitään järkeä olla kutsumatta rasistista ajattelua rasistiseksi ajatteluksi.
Varmasti hyödyllisiä tarkennuksia - jos rasismi voidaan jostain todeta...Sami Raninen kirjoitti:On myös olemassa sellainen käsite kuin kryptorasismi, joka ehkä sitten tarkoittaa rasismiaan piilottelevia ihmisiä. Voidaan ehkä myös puhua latentista rasismista.
No tähän liittyi enemmän se Linkola-kohta tuon lainaamasi kohdan jälkeen:Sami Raninen kirjoitti:Nyt en kyllä enää ymmärrä pointtia. Syyllisyyden käsite ei liity siihen keskusteluun, jota mitä olen kuvitellut käyväni. Olen koko ajan puhunut rasismin määritelmästä ja siitä, ketä voi kutsua rasistiksi - enkä siitä, kuka pitäisi lähettää tiilenpäitä lukemaan. Juridinen syyllisyys eli lain rikkominen ei tietenkään voi mitenkään liittyä rasismin määritelmään. Moraalinen syyllisyys ja vastuu ovat ehkä asia erikseen, mutta niitä ei ratkota käräjäoikeudessa eikä niistä voida rangaista - eivätkä nekään ole rasismin määrittelemisen kannalta olennaisia.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Juuri sitähän minä olen koko ajan sanonut: eivät ideologiat tee kenestäkään syyllistä vaan toiminta! Miksi rasismin kohdalla tilanne olisi erilainen? Tätä juuri vertauksellani hain, joten ilmeisesti se toimi.
"Linkolaa voi nimittää ääriekovihreäksi, koska hän on aktiivisesti toiminut tämän aatteen eteen kirjoittamalla kirjoja aiheesta. Tässäkin siis teot ratkaisevat nimityksen oikeellisuuden, koska kellään ei ole pääsyä toisen pään sisään."
Eli "syyllistyminen" rasismiin edellyttää, että henkilö on jossain eksplisiittisesti ilmaissut rasismin kriteerit täyttävän näkemyksen. Ketään ei voi "tuomita" rasistiksi vain koska ei pidä hänestä tai koska itse epäilee että tyypillä voisi olla rasistinen motiivi.
Samaa mieltä, kunhan rasistinen ideologia voidaan todentaa eikä perustu pelkkään epäilyyn ja asenteelliseen rivien välien tulkitsemiseen.Sami Raninen kirjoitti:Rasistinen ideologia tekee ihmisestä rasistin. Rasistinen toiminta tekee rasistista mahdollisesti lainrikkojan, riippuen voimassa olevasta lainsäädännöstä.
Siltikin edelleen näkisin, että rasismi pohjautuu nimenomaan syrjityn ryhmän ominaisuuksiin, ei suositun ryhmän ominaisuuksiin. Esimerkkejä annoin viestissä johon tällä vastasit.Sami Raninen kirjoitti:Ilman muuta tekee, jos a) se tuottaa ryhmien välille niitä valta- ja alistussuhteita ja b) kyse on olemuksellisiksi mielletyistä eroista. Ei tietenkään muuten.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Minun nähdäkseni Rastas ja muut määrittelijät ovat kyllä siitä eri mieltä. Se että yhden paremmuus edellyttää muiden huonommuutta, ei tee siitä rasismia.
Ilmeisesti Rastaan ilmaus voidaan tulkita noinkin. Minusta kuitenkin olisi perustellumpaa käyttää jotain muuta nimitystä yksilöidyn kansan suosimisesta muiden kustannuksella, ja jättää rasismi-nimitys niille tapauksille, joissa yksilöityä kansaa syrjitään ja muita ei.Sami Raninen kirjoitti:Rastas puolestaan puhuu suomalaisuuden kyseenalaistavista käytännöistä. Sellaisia ei tietenkään voisi olla, ellei ensin olisi käsitystä suomalaisuudesta. Rastaan "kakkoskohdan" määritelmään ei sisälly muita kohderyhmien ominaisuuksia kuin "tieto tai oletus kohderyhmän juurista Suomen ulkopuolella". Tällaisilla ominaisuuksilla varustettuja ihmisiä syntyy automaattisesti, jos vain ensin määritellään jokin Suomeen liittyvä suomalaisuus. Kohderyhmien ominaisuuksia ei välttämättä tarvitse määritellä muuten kuin "ei-suomalaisuutena". Ja kun valta- ja alistussuhteet astuvat kuvaan, kyse on rasismista. Näin ollen minun on kyllä katsottava, että Rastaan määritelmä sopii täydellisesti minunkin tapaani määritellä rasismi.