"Kommunistit suljettiin suomalaisuuden ulkopuolelle"

[Kaisa Kylakoski]

Tampereen yliopiston Aikalaisessa haastateltu tohtorikoulutettava Niko Kannistoa:

Muistan, kun ensimmäisen kerran esittelin tutkimusaihettani, jonka työotsikossa kysyttiin, että miksi Suomessa ei tapahtunut oikeistokumousta. Joku vastasi, että siksi kun ne lapualaiset oli täysiä idiootteja.

Syyt ovat tietysti moninaiset, mutta kommunistikysymys oli niistä tärkein. Oikeistolainen lapuanliike otti kommunistit maalitaulukseen. Keinot olivat tietysti kiisteltyjä, mutta suuren enemmistön tuki oli niiden takana. Mutta kun kommunismi nujerrettiin, liike muuttui entistä radikaalimmaksi. Sillä ei ollut kuitenkaan tarvittavaa kannatusta, jotta varsinainen oikeistokumous olisi tapahtunut.

[Vetehinen]

Nationalismissa on pohjimmiltaan kyse kulttuurista ja politiikasta. Yhteiskunnan toisella ei siten välttämättä ole rodun tai kielen kanssa mitään tekemistä. Suomalaiset kommunistitkin olivat suomenkielisiä, suomalaista työväenluokkaa.

He olivat pettureita, jotka pettivät suomalaisuuden ihanteen. Näin käsittääkseni monet oikeistolaiset, kansallismieliset suomalaiset ajattelivat noin 1920-1930 luvuilla sosiaalidemokraateista ja kommunisteista, jotka olivat ryhtyneet "kapinaan" 1918.

Suomen ruotsalaiset näkivät sisällissodan kahden rodun, kansan ja kielen välisenä sotana, jossa punaiset osoittivat suomalaisuuden "alhaisia" voimia. Tätä voi tietenkin torjua sillä, että kieltää vasemmiston suomalaisuuden. Vasurit eivät edustaneet oikeaa suomalaisuutta. Oikea suomalaisuus ei ole alhaista, joten alhaiset vasurit eivät ole oikeita suomalaisia.

Kansallismielisille suomen ruotsalaisille kansallismieliset suomalaiset olivat uhka, joten ruotsalainen kansan puolue liittoutui sosiaalidemokraattien kanssa kansallismielisiä suomalaisia vastaan.

[ekyto]

Nationalismissa on pohjimmiltaan kyse kulttuurista ja politiikasta. Yhteiskunnan toisella ei siten välttämättä ole rodun tai kielen kanssa mitään tekemistä. Suomalaiset kommunistitkin olivat suomenkielisiä, suomalaista työväenluokkaa.

Kyllä suomalaisissa kommunisteissa oli myös ruotsinkielisiä suomalaisia. Heillä oli jopa oma lehtensä Nya Folkbladet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nya_Folkbladet

Nya Folkbladet oli Vaasassa vuosina 1926–1930 ilmestynyt ruotsinkielinen kommunistinen sanomalehti.[1]
Kerran viikossa ilmestynyt lehti oli tarkoitettu koko maan ruotsinkielisten kommunistien yhdyssiteeksi. Sen kustantajana toimi ruotsinkielisten työväenjärjestöjen muodostama Förlagsaktiebolag Ny Tid. Päätoimittajina työskentelivät August Isaksson (1927) ja Allan Asplund (1927–1930).[1] Viranomaiset lakkauttivat Nya Folkbladetin yhdessä muun kommunistilehdistön kanssa kesäkuussa 1930.[2]

Kyse ei siis ollut kielestä vaan työväenaatteesta, joka oli molemmille kieliryhmille yhteinen.

[Veikko Palvo]

Tampereen yliopiston Aikalaisessa haastateltu tohtorikoulutettava Niko Kannistoa:

Muistan, kun ensimmäisen kerran esittelin tutkimusaihettani, jonka työotsikossa kysyttiin, että miksi Suomessa ei tapahtunut oikeistokumousta. Joku vastasi, että siksi kun ne lapualaiset oli täysiä idiootteja.

Kallis toveri Stalin, Komintern ja Suomi- teoksen arvostelussaan 4.2002
Erkki Tuomioja kirjoittaa mm.:
"Sisäisesti riitainen ja tiukan neuvosto-ohjauksen alainen SKP oli Suomessa kielletty."
Kommunistista toimintaa oli 1920-luvulla, mutta
"Lapuanliike teki kaikesta julkisesta kommunistien toiminnasta lopun."
"Syytä katastrofiin voi etsiä Kominternin ja suomalaiselle todellisuudelle vieraista toimintaohjeista, joiden mukaisesti sosiaalidemokraatit niputettiin sosiaalifasisteina yhtä pahoiksi vihollisiksi kuin lapualaisetkin."
Kirjan otsikko: "Kallis toveri Stalin on Kuusisen onnittelutervehdyksestä Stalinille
2.1943 Puna-Armeijan 25-v.päivänä."

Urho Kekkonen kirjoitti 26.11.1941
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 "Kun kommunistien toimintaa ei ( valtiovalta ) kuitenkaan saanut kertakaikkiaan lopetetuksi, alkoi 1929 kommunisminvastainen kansanliike."
Moskovassa "Yksin Otto-Ville Kuusinen osasi siirtyä syytetyn penkiltä syyttäjän aitioon säästyäkseen
Suomen kansanvaltaisen tasavallan pääministeriksi ja karjalais---suomalaisen tasavallan presidentiksi."

Lähdet.: myös mm. Juha Siltala, Lapuan liike ja kyyditykset 1930, Otava 1985
Ja
noiden historian harrastelijalle "pakollisten" lainausten ja lähdetietojen jälkeen omakin muodostunut käsitys:

Kommunistit sulkivat itse itsensä suomalaisuuden ulkopuolelle Kominternin käskyttäminä. Kuusisen nukkehallitus ja keväällä 1940 perustettu Karjalais----suomalainen sosialistinen tasavalta Petroskoissa olivat loppusilaus tuolle suomalaisuuden ulkopuolelle asennoitumisessa.
Ja
oikeistovallankaappauksen uhkaa ei 1930-luv. ollut, tuon "uhkan" loi 1944 jälkeen Suomessakin laillistettu SKP. Kommunisminvastaiselle Lapuanliikkeelle kannatusta 1930-luv.
löytyi oikealta vasemmalle v a i n Kominternin ohjeistaman kommunismin osalta.

Veikko Palvo

[Peter Tikka]

Kaksoisviesti, jonka poistin. Pahoittelen.

[Peter Tikka]

Kyllä suomalaisissa kommunisteissa oli myös ruotsinkielisiä suomalaisia. Heillä oli jopa oma lehtensä Nya Folkbladet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nya_Folkbladet

'
Niinpä.

Ruotsinkielisten demareiden päälehti oli viimeistään 50-luvulta lähtien Arbetarbladet. SKDL:n ja ruotsinkielisten kommareiden päälehti oli Ny Tid, sittemmin Folktidningen Ny Tid. Sen päätoimittajia olivat NL:n luhistumiseen saakka Aatos Virtanen, Mikael Romberg ja Georg Backlund. Nämä lehdet edustivat laajasti maamme ruotsinkielistä sen aikaista vasemmistoa. RKP:n osuus oli ainoana porvarillisena puolueena (kunnes perustuslailliset perustettiin) vain merkittävä (vasimmistolaisia oli ruotsinkielisiä kansanedustajia esm. huomattavasti yli kolmannes kaikista ruotsinkielisistä kansanedustajista). Tästä enemmän http://fi.wikipedia.org/wiki/Ny_Tid ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Arbetarbladet

Työväenliike näki tietysti että päävastustaja oli porvari, ei joku pilvien haihattelu kuten nationalismi "ruotsinkielisyyttä" vastaan. Vastassa olivat herrat, riippumatta siitä puhuivat ne suomea vai ruotsia ja toisella puolella oli työväestö, riippumatta kielestä.

Kieliriidat puolestaan olivat ”fiinien” herrojen harrastus eikä sellainen fiini herraskaisuus kuulu työväen harrastuksiin, vaan on haihattelijoiden puuhaa. Kapitalisteille jouduit myymään työsi, riippumatta siitä mitä kieltä puhuit. Kieli oli - ja on - sivuseikka.

Kyse ei siis ollut kielestä vaan työväenaatteesta, joka oli molemmille kieliryhmille yhteinen.

Ehdottomasti juuri näin.

++ Petsku

[Vetehinen]

Kyse ei siis ollut kielestä vaan työväenaatteesta, joka oli molemmille kieliryhmille yhteinen.

Nykyään ruotsalainen kansan puolue, perinteisesti oikeistolainen, on valinnut varapuheenjohtajakseen Nils Torvaldsin, joka on taistolainen ja ehkä kuuluisin 60-luvulla lausunnostaan "meidän on teloitettava joku". Kielipolitiikka yhdistää.

Muistelin vastanneeni jo ennen. Ilmeisesti taas joku veti hernettä nenään.

[Klaus Lindgren]

Nils Torvalds on joskus ollut taistolainen, mikä ei suinkaan merkitse sitä hän olisi edelleenkin taistolainen. Hänen aatemaailmaansa voi perehtyä osoitteessa http://nilstorvalds.fi/start/
Vetehinen esittää siis jälleen kerran perättömiä arvailuja, ja tällä kertaa hän suorastaan esittää perättömän syytöksen elävää henkilöä kohtaan. Siksi poistin tuon viestin, ja varoitan nyt Vetehistä, että mikäli hän jatkaa perättömien syytösten esittelyä eikä piittaa moderaattoreiden huomautuksista ja poistoista, hänet on suljettava pois tältä keskustelupalstalta. Toivottavasti näin ei tarvitse tehdä.

[Vetehinen]

Nils Torvalds on joskus ollut taistolainen, mikä ei suinkaan merkitse sitä hän olisi edelleenkin taistolainen. Hänen aatemaailmaansa voi perehtyä osoitteessa http://nilstorvalds.fi/start/
Vetehinen esittää siis jälleen kerran perättömiä arvailuja, ja tällä kertaa hän suorastaan esittää perättömän syytöksen elävää henkilöä kohtaan. Siksi poistin tuon viestin, ja varoitan nyt Vetehistä, että mikäli hän jatkaa perättömien syytösten esittelyä eikä piittaa moderaattoreiden huomautuksista ja poistoista, hänet on suljettava pois tältä keskustelupalstalta. Toivottavasti näin ei tarvitse tehdä.

Pahoitteluni tapahtuneesta. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut hankkia uhkaus palstalta pois sulkemisesta. Pidän mielelläni kirjoitusoikeuteni.

Puolustaudun sillä, etten tiennyt, että Nils Thorvaldsia ei saa kutsua taistolaiseksi sinun mielestäsi.

Vihreitten taistolaisuudesta ja perussuomalaisisten natsimielisyydestä käydyt keskustelut menivät läpi, enkä osannut epäillä, että Nils Thorvalds on erikoistapaus.

Pahoitteluni vielä kerran. En todellakaan toivo, että minut suljetaan palstalta siitä syystä, ettei sinun mielestäsi Nils Thorvaldsia saa kutsua taistolaiseksi.

[Sanaton]

Vuosia tätä palstaa seuranneena en voi käsittää miksi Thordvals olisi erityiskohtelussa.
Ymmärtääkseni on täysin laillista nimittää jotakuta taistolaiseksi, ainakin piilotaistolaiseksi, jota Thordvals ainakin on.

Sain kyllä naurut aikaan Vetehisen vastauksesta perusteluineen. Osui nappiin.

nimim. tulipahan rekisteröidyttyä.

[jsn]

Onhan meillä vielä Björn Wahlrooskin, joka nuoruudessaan kuului taistolaiseen liikkeeseen. Hänen vaikutusvaltansa on kyllä aivan toista luokkaa kuin Thorvaldsin. Hänkin ruotsinkielinen.

Poliittisia mielipiteitään voi siis muuttaa. Sitä kutsutaan ns. takinkääntämiseksi, josta tunnetaan myös moni suomenkielinen henkilö. Se on yleinen ilmiö myös muualla maailmassa.

Wahlroos kuitenkin tunnetaan aivan muista asioista kuin taistolaisena. Hänet tunnetaan markkinaliberalismin kenties näkyvimpänä suomalaisena edustajana. On varsin kuvaavaa, että Vetehinen haluaa unohtaa hänet. Kyse lienee ns." kunniaruotsalaisesta", aivan kuten entisessä Etelä-Afrikassa japanilaiset olivat "kunniavalkoisia".

[Peter Tikka]

Poliittisia mielipiteitään voi siis muuttaa. Sitä kutsutaan ns. takinkääntämiseksi, josta tunnetaan myös moni suomenkielinen henkilö. Se on yleinen ilmiö myös muualla maailmassa

Kuka kutsuu mitäkin takinkääntämiseksi, kuka ei. Minusta Nils Torvaldsin suhteen voi mahdollisesti puhua takinkääntämiseksi (omien etujen vuoksi), ilmeisesti ei. Wahlroosin osalta ei näin ollut. Hän aikuistui. Ei ole mitenkään epätavallista että henkilöt aikuistuttuaan muuttavat varhaisnuorina omaksumaansa poliittista ideologiaa.

Henkilö voi nimittäin hyvin muuttaa mielipidettään ilman että kysymyksessä olisi oman etunsa vuoksi tapahtuva ns. takinkääntäminen. Se ei suinkaan ole mahdotonta. Ihmiset nimittäin muuttavat useinkin mielipiteitään. Sen sijaan on erittäin epätavallista että muut muistavat minkälaiset mielipiteet henkilöllä oli joskus yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Björn Wahlroos erkaantui taistolaisesta liikkeestä muistaakseni vuonna 1972 ollessaan 19-20-vuotias. Useimmat 20-vuotiaat eivät siihen aikaan olleet ehtineet omaksua ensimmäistäkään ideologista perusnäkemystään. Suon mielelläni Wahlroosille oikeuden muuttaa mielipiteitään aikuistuttuaan enkä tuo esiin jotain leimakirveitä sen vuoksi.

Nils Torvalds oli jo aikuinen ja mukana taistolaisessa liikkeessä kun Wahlroos tuli mukaan, ensin koululaisteininä Summerhillismin vankkumattomana (ja pitkätukkaisena) kannattajana 15-vuotiaana ja sen myötä ruotsinkieliseen teiniliittoon ja sieltä edelleen taistolaisliikkeeseen - useita vuosia myöhemmin kuin Nils Torvalds.

Tiedossani ei ole Vetehisen pyrkimys mahdollisesti unohtaa Wahlroos mutta Vetehiselle näkyy olevan kovin vaikea erottaa nykyisyys menneisyydestä, siitä, miten asiat ovat nykyisin ja miten ne olivat aiemmin, erottaa tämä päivä menneisyydestä. siitä, mitä tapahtui jo liki puoli vuosisataa sitten.

Lisäksi, Vetehisen puheet taistolaisesta porvarista (RKP:läisestä) on loogiselta arvoltaaan kuin puhuisi ympyränmuotoisesta neliöstä, muttei sekään ei ilmeisesti tuota Vetehiselle ylipääsemättömiä vaikeuksia vaikkakaan tavallinen kuolevainen ei voi ympyränmuotoista neliötä edes kuvitella.

++ Peter

[Jussi Jalonen]

Björn Wahlroosin kohdalla voi tietysti kysyä, onko hänen maailmankuvansa sanottavammin muuttunut vaikka mielipiteitä olisikin hieman säädetty. Lasse Lehtinen - jonka osalta toki pitää muistaa, että hän on yksi niitä harvoja ihmisiä Suomessa, joka ei siis ole syvällä sisimmässään sosialidemokraatti - kirjoitti aikoinaan Wahlroosista osuvasti:


"Jotkut taistolaiset ovat edenneet yhteiskunnassa menneisyydestään huolimatta, monet ovat tehneet julkisen kääntymyksen. Opitut menettelytavat ja tapa ajatella pyrkivät kuitenkin säilymään. Huomaan että pankinjohtaja Björn Wahlroos on uskollinen nuoruutensa ihanteille. Hänen maailmanselitysoppinsa on edelleen kokonaisvaltainen. Nyt vapahduksen ihmiskunnalle tuokin hänen mukaansa markkinavoimien täydellinen vapauttaminen."


Kun pitää mielessä, että vähemmistökommunistitkin vastustivat aikoinaan jyrkästi tulopolitiikkaa, niin kääntymyksen voinee esittää puhtaasti vain toimintatavoissa tapahtuneena muutoksena.

Se on tietysti hyvä kysymys, kutsuisiko Vetehinen myös Wahlroosia aktuaalisti "taistolaiseksi" samalla tavoin kuin Thorvaldsia, vaiko ainoastaan "entiseksi taistolaiseksi".


Best,

J. J.

[nylander]

Henkilö voi nimittäin hyvin muuttaa mielipidettään ilman että kysymyksessä olisi oman etunsa vuoksi tapahtuva ns. takinkääntäminen.

Niin aina. Pahat kielet tosin aikanaan väittivät (ja muistaakseni kirjoittivatkin), että Bunta-isä olisi luvannut Bjöna-pojalleen tämän Amerikan-vuotenaan huippukalliin urheiluauton. mikäli tämä täydelleen sanoutuisi irti poliittisista katsomuksistaan. Mutta tällainen väite lienee vain kateellisten tavanomaista panettelua. Wahlroosin nuoruuden aisapari Leif Salmén sen sijaan jäi pueriilin "kypsymättömyyden" asteelle ja sellaisessa tilassa taitaa olla vieläkin.

[Peter Tikka]

Pahat kielet tosin aikanaan väittivät (ja muistaakseni kirjoittivatkin), että Bunta-isä olisi luvannut Bjöna-pojalleen tämän Amerikan-vuotenaan huippukalliin urheiluauton. mikäli tämä täydelleen sanoutuisi irti poliittisista katsomuksistaan. Mutta tällainen väite lienee vain kateellisten tavanomaista panettelua. Wahlroosin nuoruuden aisapari Leif Salmén sen sijaan jäi pueriilin "kypsymättömyyden" asteelle ja sellaisessa tilassa taitaa olla vieläkin.

Juu, minä en tosin usko noihin pahoihin kieliin. Juniori Wahlroosin Amerikan-vuosi ajoittuu nimittäin jonnekin 70-luvun loppuosalle, jolloin hän oli vuoden verran vierailevana professorina Kellog-yliopistossa Illinoisissa. Silloin juniori-Wahlroos oli jo eronnut vuosia aiemmin taistolaisliikkeestä. (Kyse ei ollut mistään silloin suhteellisen yleisestä stipendiopiskelusta Yhdysvalloissa.) Seniori Wahlroosilla ei olisi siis ollut mitään syytä esittää pahojen kielten tarkoittamaa toivomusta sanoutumisesta irti politiikasta, koska juniori oli sen jo pyytämättä täyttänyt. Professorintuolin Hankenissa Wahlroos sai 1979.

Sittemmin, joskus 80-luvun puolella professori Wahlroos liittyi RKP:hen mitä täytyy pitää jonain puolueen aseman muodollisena tunnustamisena. Puoluepolitiikka sinänsä ei kiinnostanut professoriamme, vaan rahan tekeminen, mlle hän omistautui ja myös onnistui, ainakin lehtitietojen mukaan, parhaiten nykyisin elävistä maassa.

Yllättävää kyllä Björn Wahlroos oli kakkosmies Leif Salménin ollessa kiistaton johtaja heidän teiniliitto-aikoina. Molemmat ovat kyllä kiistatta johtajapersoonallisuuksia. Salmén oli kuitenkin työläistaustainen ja pysyi taustassaan kun taas Wahlroosilla oli korkea valtion virkamies perheen isänä. Nuoren Wahlroosin seikkailu summerhillismi – yleisradikalismi – taistolaisuus - joka alkoi kesällä 1968 päättyi aikuistumiseen ja porvarillistumiseen joskus 1972-73.

Salmén puolestaan kaiketi katkeroitui muiden jättäessä liikkeen ja yritti pitää lippua korkealla yhdessä liikkeeseen jääneiden kanssa. Näitä olivat mm. Enhet-lehden päätoimittaja Thomas Micklin ja hänen edeltäjä päätoimittajana eli Nils Torvalds, joka lähti sittemmin 1975 Moskovaan puoluekouluun. Taistolaisuus jäi kuitenkin lyhyeksi tähdenlennoksi Torvaldsillekin. Tämän poika Linus Torvalds on muuten Linux-käytttöjärjestelmän pääkehittäjä.


++ Petsku